Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@minedu.fi

OKM/25/010/2016

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen parantaminen on tarkoituksenmukaista työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema esitys on pääsoin kannatettavan. Koulutusjärjestelmän selkeys, vertailtavuus ja läpinäkyvyys vastaavat niin työelämän, koulutuksen järjestäjä kuin opiskelijan tarpeita.

Viitekehys yhdessä tutkintojärjestelmän kansallisen kehittämisen kanssa selkeyttää suomalaista tutkintojärjestelmää ja sen vertailtavuutta, läpinäkyvyyttä ja kansainvälistä näkyvyyttä sekä edistää elinikäisen oppimisen toteuttamista. SAK suhtautuu myönteisesti osaamisen tunnustamista edistäviin toimiin ja näkee ne keinona lisätä liikkuvuutta vastuullisella tavalla.

Keskeinen sisältö

Ammatillisen koulutuksen osalta osaamisperusteisuus on käytäntönä kansallisessa tutkintojärjestelmässä ja sen kehittämistyössä, mikä puoltaa viitekehyksen soveltamista. Yhdenmukainen, koko koulutusjärjestelmän kattava tutkintojen ja oppimäärien kuvaustapa selkeyttää tutkintojen ja niiden tuottaman osaamisen vertailua, keskinäisten suhteiden määrittelyä sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Viitekehys mahdollistaa eri hallinnonalojen alaisen koulutuksen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja niissä suoritettujen opintojen tunnustamisen.

Toteuttamisvaihtoehdot

Esitetyistä toteuttamisvaihtoehdoista SAK kannattaa valmistelijoiden esittämää mallia kansallisen ja eurooppalaisen viitekehyksen yhdistelmästä. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys voi muodostaa pohjan tutkintojen viitekehykselle. SAK kuitenkin edellyttää, että sitä on aina voitava tarkastella ja täsmentää kansallisista lähtökohdista käsin.

Keskeiset ehdotukset

Viitekehys otettaisiin käyttöön portaittain. Ensivaiheessa sitä sovellettaisiin kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluviin tutkintoihin, perusopetukseen, lukion oppimäärään sekä muihin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin määrittelemällä ne osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon.

Portaittainen soveltaminen on perusteluta. SAK kiinnittää kuitenkin huomion tutkintojärjestelmästä poistettujen tutkintojen jättämiseen viitekehyksen ulkopuolelle. Kansallinen tutkintojen uudistaminen tulee muuttamaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta merkittävästi. Samoin työmarkkinoilla on vielä lukuisia ns. vanhoja tutkintoja suorittaneita. SAK katsoo, että viitekehyksen on huomioitava myös näin hankittu osaaminen ja näiden tutkintojen tuottaman osaamisen siirto järjestelmään lain voimaanastumisen yhteydessä ja sitä edelleen työstettäessä.

SAK kiinnittää huomion osaamistasojen määrittelyyn ammatillisten tutkintojen osalta. Kansallisten tutkintotyyppikriteerien mukaisesti ammatilliset tutkinnot määrittyvät itsenäisinä, osaamistasoltaan syvenevinä ammatillisina perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoina. Viitekehyksessä ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot on määritelty samalle tasolle neljä, erikoisammattitutkinnot tasolle viisi. SAK katsoo, että määrittely on tältä osin ristiriidassa kansallisten kriteerien kanssa.

Edelleen kansallisen ammatillisen tutkintorakenteen uudistamisen esityksessä ehdotetaan, että ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin pyrkiville on jo hakeutumisvaiheessa annettava tietoa näiden tutkintojen vaatimuksista. Näiden tutkintojen opiskelu ja suorittaminen edellyttävät aiemmin hankittua osaamista. SAK esittää täsmennettäväksi tekstikohtaa siten, että se on yhteneväinen kansallisen tutkintorakenteen uudistamisen kanssa. Määrittelystä tulee käydä ilmi, että Suomessa ammatti- ja erikoisammattitutkinnot edellyttävät aiemmin hankittua osaamista ja tätä osaamista päivitetään tai laajennetaan näillä tutkinnoilla.

Toimeenpano

Viitekehyksen toimeenpanon osalta on perusteltua, että vastuulliseksi tahoksi on määritelty kansallinen viranomainen ja että Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen roolit on määritelty. Viitekehyksen kytkeminen olemassa oleviin koulutussektoreiden laadunvarmistusmenettelyihin on perusteltua. Sidosryhmä- ja työelämäyhteys viitekehyksen kehittämistyössä on huomioitava ja siihen on varauduttava riittävin toimintaedellytyksin. Koulutustoimikunnille ja koulutuksen järjestäjille esitetyt roolit edellyttävät perehdytystä ja riittävää resursointia. Ammatillisen koulutuksen osalta viitekehys tulee kytkeä ammatillisen koulutuksen reformin ja tutkintorakenteen uudistamistyön linjauksiin ja aikatauluun.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry