Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (säännökset erikoistumiskoulutuksista)

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@minedu.fi

OKM/40/010/2014

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Lakeihin lisättäisiin säännökset erikoistumiskoulutuksista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Erikoistumiskoulutuksena voitaisiin järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Opiskelijat erikoistumiskoulutukseen ottaisi korkeakoulu.

SAK tukee esitystä erikoistumiskoulutuksista säätämisestä. Kuten esityksessä todetaan, työelämässä olevan aikuisväestön mahdollisuuksia täydentää osaamistaan työuran aikana tulee vahvistaa ja aikuisille suunnattuja opintoja tulee olla riittävästi ja kohtuuhintaisina tarjolla. SAK pitää myös todennäköisenä, että työelämän ja elinkeinorakenteen muutoksissa tarve erikoistumiskoulutuksille ja muulle aikuiskoulutustarjonnan laajentamiselle kasvaa.

Erikoistumiskoulutukset toisivat uuden tavan suorittaa korkeakouluopintoja avoimen korkeakouluopetuksen sekä lisä-, täydennys- ja räätälöidyn henkilöstökoulutuksen rinnalle. Nykyisiä erikoistumiskoulutuksia koskeva sääntely on hajanaista ja niillä on lainsäädännössä erilainen asema muun muassa koulutuksen aseman, rahoituksen sekä koulutuksesta perittävien maksujen suhteen.

Esityksessä arvioidaan, että tutkinnon jälkeisen koulutusmallin puute on johtanut paineisiin kasvattaa joidenkin olemassa olevien tutkintojen laajuutta. On myöskin perusteltua olettaa, että osa korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoista käyttää tutkintoväylää lisä- ja täydennyskoulutusväylänä, koska soveltuvaa koulutusmuotoa osaamisen kehittämiseen ei ole ollut tarjolla. Tämä on monin tavoin valitettavaa ja se heijastuu myös tutkinto-opiskelupaikkojen epätarkoituksenmukaiseen kohdentumiseen.

Esityksen tavoitteet

Esityksen mukaisesti luotaisiin tutkintoa täydentäviä, vähintään 30 opintopisteen laajuisia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. Tavoitteena on yhtenäistää erikoistumiskoulutuksia koskevat säädökset, parantaa opiskelijoiden asemaa ja oikeusturvaa sekä parantaa koulutusten valtakunnallista tunnustamista ja vaikuttavuutta. Esityksen tavoitteena on myös selkiyttää koulutuksen sisältöä ja asemaa markkinaehtoisena toteutettavaan täydennyskoulutukseen.

SAK lausui erikoistumiskoulutusta pohtineen työryhmän esityksistä viime syksynä (OKM/47/040/2012) ja piti työryhmän esityksiä erikoistumiskoulutuksista toteuttamiskelpoisina.

Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi korkeakouluissa toteutettavissa erikoistumiskoulutuksista. Samalla nykyisistä erikoistumiskoulutuksia ja erikoistumisopintoja koskevista säädöksistä luovutaan.

SAK pitää tärkeänä, että erikoistumiskoulutuksen kohderyhmään on sisällytetty myös ne työelämän osaajat, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, mutta joilla on opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Pidämme myös hyvänä linjausta, jonka mukaan erikoistumiskoulutukset painottuisivat sellaiseen koulutukseen, josta ei ole tarjontaa koulutusmarkkinoilla.

Esityksen vaikutukset

Esityksessä todetaan, että erikoistumiskoulutusten myötä korkeakoulujen toteuttaman tutkinnon jälkeen suoritettavan tutkimukseen perustuvan koulutuksen rahoituspohja laajenee. Erikoistumiskoulutuksista voitaisiin periä kohtuullisia maksuja. Esityksen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksissa suoritetut opintopisteet tulisivat rahoitustekijäksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin. SAK pitää erittäin tärkeänä sitä, että erikoistumiskoulutukset huomioidaan rahoitusmallissa, sillä se on viimekädessä korkeakouluja motivoiva tekijä kattavaa erikoistumiskoulutustarjontaa rakennettaessa.

Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen valtionrahoituksesta on tarkoitus luopua ja kohdentaa mainittuun toimintaan osoitetut määrärahat (4 miljoonaa euroa) jatkossa erikoistumiskoulutusten rahoittamiseen. Tarkoituksena on, että vuosina 2015 ja 2016, ennen rahoituksen siirtymistä osaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta, erikoistumiskoulutukseen kohdennettu valtionrahoitus myönnetään yliopistoille ja ammattikorkeakouluille valtionavustuksin.

SAK pitää perusteltuna sitä, että korkeakoulut päättäisivät itse erikoistumiskoulutuksista perittävän maksun suuruudesta. Asetuksella määriteltäisiin enimmäiseuromäärä opintopistettä kohden. Erikoistumiskoulutusten alakohtainen tarve, laajuus ja koulutuksen kustannukset tulevat poikkeamaan toisistaan merkittävästi, minkä vuoksi on perusteltua antaa korkeakouluille päätösvalta maksujen suuruuden määrittämiseen. Uudistuksen arvioidaan mahdollistavan erikoistumiskoulutuksen laajentamisen uusille aloille, mikä parantaa vaativan erikoistumiskoulutuksen saatavuutta kohtuullisin osallistujamaksuin.

SAK pitää kuitenkin 80 euroa opintopistettä kohden varsin korkeana rajana. Näin laskien erikoistumiskoulutuksen enimmäishinnaksi vähimmäislaajuudella muodostuisi 2400 euroa. SAK pitää tärkeänä, että erikoistumiskoulutuksista tulee vetovoimainen aikuisväestön osaamisen kehittämisen väylä, minkä vuoksi on erittäin tärkeää, ettei koulutuksia suunnitella pelkästään taloudellisista näkökohdista käsin. Tämän vuoksi on tärkeää korostaa sitä, että erikoistumiskoulutusta voidaan korkeakoulun niin päättäessä tarjota myös maksutta.

OKM:ön tulisi seurata tarkasti erikoistumiskoulutusten rakentamista korkeakouluissa ja tarvittaessa tarkistaa korkeakoulujen maksuasetuksessa määriteltyä enimmäismäärää, mikäli erikoistumiskoulutuksien tarjonta ja käyttö eivät ole lähteneet liikkeelle toivotulla tavalla. Eräs optimaalinen tarkasteluajankohta voisi olla vuosi 2017.

Erikoistumiskoulutuksia varten on ajateltu perustettavan rekisteri, johon koottaisiin luettelo voimassa olevista erikoistumiskoulutusta koskevista korkeakoulujen sopimuksista. SAK pitää hyvänä rekisterin perustamista ja toteaa, että erikoistumiskoulutustarjonta olisi hyvä koota myös valtakunnallisesti yhteen sähköiseen järjestelmään, jotta koulutuksista kiinnostuneen olisi ne helppo löytää.

SAK pitää tärkeänä esitystä erikoistumiskoulutuksista. Uudistuksella on onnistuessaan monia yhteiskunnallisesti merkittäviä seurauksia, kuten aikuiskoulutustarjonnan laajentuminen ja työelämässä olevien mahdollisuus asiantuntijaosaamisen syventämiseen. Esitys antaa kuitenkin varsin paljon harkintavaltaa korkeakouluille erikoistumiskoulutusten toteuttamiseen. Uudistuksen kriittisimmät vaiheet ovat vuosina 2015 ja 2016 ennen kuin erikoistumiskoulutukset on viety rahoitusmalliin sisälle. SAK pitää tärkeänä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa vahvasti korkeakouluja rakentamaan uudistuksen mukaista erikoistumiskoulutustarjontaa välittömästi uusien asetusten astuttua voimaan vuoden 2015 alusta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry