Hallituksen esitys eduskunnalle kokoontumislain 7 §:n muuttamisesta

Oikeusministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

VN/4379/2018

Näkemyksenne ehdotetusta ennakkoilmoitusajan pidentämisestä

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastustaa esitettyä ennakkoilmoitusajan pidentämistä 12-kertaiseksi nykyisestä 6 tunnista kolmeen (3) vuorokauteen kokoontumislain 7 §:n osalta. 

Esityksen tavoitteena on yksinomaan parantaa poliisin toimintaedellytyksiä kokoontumisiin liittyvien poliisitehtävien hoitamiseksi. Esityksessä todetaan myös eräänä uudistuksen perusteluna poliisin vajavaiset resurssit. Valtiovalta on kuitenkin itse omin toimenpitein leikannut polisiin resursseja, josta on seurannut toimintaedellytysten heikentymistä. Jos poliisin rahoitus on kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseksi vajavaista, on poliisiviranomaisen perusrahoitus turvattava, jottei ihmisoikeuksien turvaaminen vaarannu. Resurssivajeperusteella halutaan muuttaa vuosisatainen lainsäädännössä nykyisellään oleva ilmoituskäytäntö, jonka tavoitteena on turvata mielenosoittajien ja yleisten kokousten järjestäjien sekä osallistujien kokoontumis-, mielenosoitus- sekä sananvapaus. Tämä yksinomaan poliisin toimintamahdollisuuksien parantamiseksi esitetty lakimuutos on omiaan mitätöimään rajulla tavalla em. perusoikeuksia eikä muutosesitys ole millään tavalla tasapainossa em. perusoikeuksien kanssa.

Ehdotuksen lieventävinä perusteluina on esitetty, että säännöksessä säilyisi edelleen harkinnanvarainen mahdollisuus pitää määräajan jälkeenkin tehtyä ilmoitusta pätevänä. Tätä harkintavaltaa käyttää kuitenkin juuri se taho, joka käytännössä ja viime kädessä toimii em. perusoikeuksia rajoittavana tahona eli poliisi. Harkintavallan merkitys kasvaa huomattavasti, kun ennakkoilmoitusaika pitenee. Edelleen esityksen perusteluissa todetaan, että jo nykyiselläänkin määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä ja, että käytännössä ilmoituksia tehdään jo nykyäänkin ennen määräaikaa. Ylipäänsä muutoksen tarpeellisuus asettuu kyseenalaiseksi kun nykyinen ja tulevakin säännös olisi harkinnanvarainen. Esityksellä on ollut tarkoitus varautua ääriliikkeiden mahdollisiin mielenosoituksiin tavalla, joka rajoittaa huomattavasti runsaslukuisempien rauhanomaisten mielipiteenilmausten esittämistä. 

Perusteluissa on tuotu esille kansainvälisiä verrokkimaita, joissa ilmoitusajat ovat jopa pidempiä. Suomessa on kuitenkin ollut koko itsenäisyyden ajan traditio, jossa lainsäätäjä ei ole katsonut tehtäväkseen rajoittaa merkittävässä määrin kansalaisten mielipiteen ilmaisuvapautta mielenosoituksin. Suomalainen mielenosoituskäytäntö tai muukaan kokoontumisvapauden käyttäminen ei ole kansainvälisessä vertailussakaan kovin radikalisoitunutta. Eräiden ongelmatilanteiden ottaminen mittatikuksi koko kansan sananvapauden rajoittamiseksi ei liene ole perusteltua. Lisäksi kansainvälisistä verrokkimaista löytyy myös useita esimerkkejä lyhyistä ilmoitusajoista ja väljemmistä tapahtuman tarkoituksen ilmoitusperusteista.

Huomionne ehdotetun lain vaikutuksista sekä voimaantuloaikataulusta

Esityksessä ei ole tehty vaikutusarviointia muulta osin kuin ainoastaan poliisin toimintaedellytysten parantumisen osalta. Esityksessä ei ole arvioitu lainkaan, miten esitys vaikuttaisi kansalaisten ja erilaisten kansalaisliikkeiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tuoda esille näkemyksiään sinänsä laillisilla mielenosoituksilla tai muilla kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestetyillä tilaisuuksilla. Esityksellä saattaa olla merkittäviäkin vaikutuksia kansalaisten ja eri kansalaisryhmien mahdollisuuksiin tuoda esille ja julkiseen keskusteluun perusteltuja mielipiteitä, parannusehdotuksia tai epäkohtia. 

Ennakkoilmoitusajan lyhentämiseen sisältyy myös aivan päinvastainen toimintalogiikka siinä suhteessa, että nykyaikainen yhteiskunta internet- ja some-maailmoineen reagoi yhä nopeammin kansalaisia koskettaviin asioihin. Nykyinen ilmoitusaikakäytäntö on perua ajalta, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu ei ollut sidoksissa salamannopeaan sähköiseen viestintään. Yhteiskunnallisen viestintäinfrastruktuurin kehittyessä koko ajan hektisempään suuntaan on todellisuudelle vierasta, että ilmoitusaikaa ollaan pidentämässä usealla päivällä. Voidaan perustellusti kysyä lisäisikö ilmoitusajan pidentäminen jopa kansalaisten radikalisoitumista, mikäli sananvapautta koetaan rajoitettavan liiallisesti.

Huomionne esityksen perusteluista ja lakiteknisistä seikoista sekä muut mahdolliset kommentit

Lausuntopyyntö on lausuntopalvelussa ilmoitettujen tietojen mukaan jaettu ainoastaan muutamalle taholle, jotka kaikki tahot ovat sidoksissa julkiseen valtaan. Kyseinen lakiesitys koskettaa kuitenkin erityisesti mm. kansalaisjärjestöjä, joten esitys olisi tullut saattaa huomattavasti laajemmalla jakelulla lausuttavaksi. Toki on totta, että lakiesitystä voivat kommentoida kaikki tahot vapaasti lausuntopalvelu.fi-palvelussa, mutta tietoisuus esityksen ajankohdasta ja lopullisesta sisällöstä on huomiomme mukaan ollut heikosti yleisesti tiedossa erityisesti pääosin vapaaehtoisvoimin työskentelevissä kansalaisjärjestötyyppisissä organisaatioissa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry