Hallituksen esitys 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi

Sosiaali- ja terveysministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne 19.11.2021
STM073:00/2021

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:

Lausuttavaa muutosturvarahan ja muutosturvakoulutuksen ehdoista? (työttömyysturvalain 9 luku 1 § 1 momentti ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 2 §). Ehdoilla tarkoitetaan palkansaajan ikää, työhistoriaa, irtisanomisperustetta ja 60 päivän kuluessa työnhakijaksi rekisteröitymistä koskevaa ehtoa.

Muutosturvarahan maksamisen edellytykseksi ehdotetaan muutosturvakoulutuksen ehtojen mukaisesti ilmoittautumista TE-toimistoon 60 päivän sisällä irtisanomisesta.

SAK toteaa, että irtisanotun henkilön mahdollisimman nopea työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Erityisesti työvoimapalvelu ja koulutus saadaan näin nopeasti käyntiin. Muutosturvaraha on kuitenkin erillinen korvaus, jonka osalta ilmoittautumiseen liittyvä aikavelvoite ei ole tarpeellinen.

Muutosturvarahan saaminen ei edellytä työttömäksi jäämistä. Henkilöllä on näin oikeus muutosturvarahaan myös tilanteissa, joissa tämä työllistyy heti aiemman työsuhteen päätyttyä toisen työnantajan palvelukseen. Tämän oikeuden SAK näkee työntekijöiden kannalta tärkeänä. Nopeasti jatkotyöllistyvät henkilöt eivät kuitenkaan välttämättä tiedosta edellytystä ilmoittautua TE-toimistoon, joten 60 päivän aikaraja ei SAK:n näkemyksen mukaan tule olla heille muutosturvarahan maksamisen edellytys.

SAK näkee yli 55-vuotiaiden työllistymisen edistämisen erillisen muutosturvakoulutuksen avulla hyödylliseksi. Monilla pitkän työhistorian omaavilla työntekijöillä voi kuitenkin olla pitkät irtisanomisajat. Juuri näille henkilöille irtisanominen pitkän työsuhteen jälkeen voi olla henkisesti poikkeuksellisen raskasta. Jos esimerkiksi irtisanomisaika on kuusi kuukautta (työsuhteen pituus yli 12 vuotta), tulisi SAK:n näkemyksen mukaan muutosturvakoulutuksen edellytysten mukainen TE-toimistoon tehtävän rekisteröitymisen tapahtua 90 päivän sisällä.

Esityksen mukaan muutosturvakokonaisuuden edellytys on viisi vuotta työhistoriaa saman työnantajan palveluksessa. SAK:n mukaan on tärkeää, että lyhyet katkokset samalla työnantajalla tapahtuneissa peräkkäisissä, määräaikaisissa työsuhteissa tai siirtyminen liikkeenluovutuksen yhteydessä uudelle työnantajalle eivät katkaise edellytyksissä mainittua viiden vuoden laskuria. SAK:n mukaan tarkennusta kaipaa myös se, miten mahdollinen työsuhteen päättymissyyn riitautus vaikuttaa muutosturvaoikeuden syntymiseen.

Lausuttavaa muutosturvarahan ja muutosturvakoulutuksen arvon määrittelystä? (työttömyysturvalain 9 luku 2 § ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 3 § 3 momentti)

Uuden muutosturvakokonaisuuden arvon määrittely muodostuu yhden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta ja kahden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvakoulutuksesta. Molempien arvo laskettaisiin käyttäen samoja perusteita, irtisanomista edeltävien 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen keskiarvoa.

Arvon määrittely on SAK:n näkemyksen mukaan kannatettavaa laskea esityksen mukaisesti irtisanomista edeltävästä palkasta. Muutosturvarahan määrittelyn vaihtoehtona olisi ollut sitoa korvaus työttömyysturvaan ja päivärahan perusteena olevaan palkkaan. Tämä olisi kuitenkin vaikeuttanut korvauksen määrittelemistä erityisesti Kelan puolella.

SAK painottaa muutosturvarahan liittyvän työnantajan irtisanomiseen ja näkee tarpeellisena pitää muutosturvarahan hakemisen ja maksamisen erillisenä työttömyysturvasta. Lisäksi SAK korostaa tarvetta tehdä sekä muutosturvakoulutuksen että muutosturvarahan arvon määrittely aina samojen periaatteiden mukaan riippumatta määrittelyn toteuttajasta.

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen sisällöstä? (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 3 § 1 momentti)

Muutosturvakoulutuksella tuettaisiin työstään tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanottujen 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden nopeaa työllistymistä uuteen työhön. Koulutuksella parannettaisiin irtisanottujen henkilöiden ammatillista osaamista tai valmiuksia toimia yrittäjänä.

SAK:n näkemyksen mukaan oleellista on, että esityksen mukainen muutosturvakoulutus tuo lisäarvoa työnhakijan nopeaan työllistymiseen. Muutosturvakoulutuksen tulee erota positiivisesti TE-toimiston normaalista työvoimakoulutustarjonnasta. Tämä saavutetaan siten, että työnhakijan omat toiveet ja tavoitteet huomioidaan ensisijaisina ELY-keskuksen tai TE-toimiston suorittaman koulutuksen hankinnan yhteydessä.

Koulutuspalveluja voitaisiin hankkia oppilaitoksilta, korkeakouluilta ja yksityisiltä osaamisen kehittämisen palvelujen tuottajilta. Hallituksen esityksessä OKM-rahoitteinen ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon osaan johtava koulutus rajataan muutosturvakoulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, mikä on SAK:n mielestä valitettavaa.

Koska työnhakija ei välttämättä ole perillä hänelle aukeavista osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista, on SAK:n näkemyksen mukaan TE-toimiston tuettava häntä mahdollisuuksien kartoittamisessa, mutta viime kädessä työnhakijan omien toiveiden tulee painaa eniten.

Koska ELY-keskuksen tai TE-toimiston hankkima koulutus rajaa pois ammatilliseen tutkintoon tai sen osaan tähtäävän koulutuksen sekä koska uuden muutosturvakoulutuksen suorittamiseen asetetut aikarajat ovat tiukat, tulee koulutuksen hankinnan yhteydessä kyetä näkemään yksilön osaamisen kehittämisen tarpeet tarpeeksi laajasti.

SAK:n mukaan tämä tarkoittaa sitä, että työnhakijan omaan näkemykseen hänelle sopivasta nopeaan työllistymiseen johtavasta koulutuksesta tulee luottaa mahdollisimman pitkälle ja viranomaisen toimenpiteiden koulutusta hankkiessa tulee joustaa työnhakijan tarpeiden mukaan.

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen kestosta? (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 3 § 2 momentti)

Hallituksen esityksen mukaan uusi muutosturvakoulutus on pääsääntöisesti aloitettava viimeistään kolme kuukautta työn päättymisen jälkeen ja sen maksimipituus on kuusi kuukautta.

Tiettyjen ehtojen täyttyessä irtisanotun henkilön on aloitettava koulutuksen tai opintokokonaisuuden viimeinen jakso viimeistään 12 kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä.

Esityksessä muutosturvakoulutus voi koostua yhdestä tai useammasta yhdessä tai useammassa jaksossa pidettävästä koulutuksesta tai valmennuksesta, joiden yhteenlaskettu kesto on enintään kuusi kuukautta tai jotka ovat suoritettavissa kuuden kuukauden pituisen ajanjakson sisällä. Vaikka koulutus koostuisi useammasta osasta, on kokonaisuudesta sovittava kerralla ennen ensimmäisen jakson alkamista.

Kuten esityksessä todetaan, ei irtisanottu henkilö välttämättä vielä irtisanomisaikana osaa tehdä lopullista ratkaisua koulutuksen valitsemisesta, vaan tarvitsee harkinta-aikaa vaihtoehtojen punnitsemiseksi. Tästä syystä työnhakijan toiveiden jäsentymiseksi on muutosturvakoulutuksen valinnan oltava mahdollisimman joustava prosessi. Oleellista on, että ennen koulutuksen aloittamista työllistämissuunnitelmaan muutosturvakoulutukseen liittyvät kirjaukset ovat muokattavissa aina, kun suunnitelmaa työllistymiskeskusteluissa käsitellään.

SAK kannattaa sitä, että oikeus muutosturvakoulutukseen säilyy, jos koulutus on keskeytettävä uuden työn aloittamisesta johtuvasta syystä tilanteessa, jossa koulutusta ei voida järjestää työn ohessa.

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen järjestämisestä? (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 4 §)

Mahdollisuus osallistua esityksen mukaiseen muutosturvakoulutukseen on pidettävä työnhakijan lähtökohtiin perustuen joustavana. Esityksen ideana on tuottaa lisäarvoa yksilön työllistymiseen huomioiden tämän omat tarpeet ja lähtökohdat. SAK:n näkemyksen mukaan tietyissä tapauksissa myös koulutuksen suorittamisen 12 kuukauden takarajasta tulisi kyetä joustamaan.

Hallituksen esityksen mukaan perusteltu syy siirtää koulutuksen aloittamista voisi olla esimerkiksi se, että irtisanotun henkilön oman näkemyksen mukaan hänelle soveltuvaa tai irtisanotun henkilön valitsemaa koulutusta ei olisi saatavilla määräajassa. SAK:n mukaan onkin oleellista, että sopivan koulutuksen hankinta joustaa työnhakijan tarpeiden mukaan mahdollisimman paljon. Muutosturvakoulutuksen järjestäminen ei missään tapauksessa saa toteutua siten, että hankinnasta vastaava viranomainen rajoittaa irtisanotun vapautta saada itselleen sopivaa, asetettujen kriteerien mukaista koulutusta.

Esityksen mukaan irtisanottu henkilö voisi ottaa vastaan määräaikaisen työn menettämättä oikeuttaan muutosturvakoulutukseen. Muutosturvaoikeus säilyisi kolmen kuukauden määräajan jälkeen myös, jos irtisanottu tekisi uuden työnantajan kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, mutta työsopimus päättyisi koeajalla. SAK kannattaa näitä kirjauksia. Useamman peräkkäisen, lyhyen työsuhteen toteutuessa 12 kuukauden takarajasta tulisikin harkinnanvaraisesti joustaa. Tällainen tilanne voi olla realistinen esimerkiksi sote- tai palvelualoilla.

Tärkeää on myös, että työnhakijan terveydentilaan, työ- ja toimintakykyyn tai mahdollisiin hoitovastuisiin liittyvät syyt huomioidaan tarkastellessa mahdollisuuksia osallistua muutosturvakoulutukseen kolmen kuukauden rajan sisällä. SAK painottaa, että työnhakijan työ- ja toimintakykyä on kyettävä arvioimaan laaja-alaisesti ja tarvittaessa hänet on ohjattava oikeanlaisiin jatkotoimenpiteisiin.

Lausuttavaa koulutusoikeuden lakkaamisesta? (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 5 §)

Esityksen mukaan irtisanottu henkilö saisi itse arvioida, millainen koulutus hänelle hänen oman näkemyksensä mukaan soveltuisi, mutta jos tällaista koulutusta ei olisi saatavilla tai mahdollista hankkia säädetyssä määräajassa tai irtisanottu ei täytä koulutukseen valituksi tulemisen edellytyksiä, työ- ja elinkeinoviranomaisen velvollisuus järjestää koulutusta raukeaisi.

SAK korostaa, että oleellista myös koulutusoikeuden lakkaamisessa on työnhakijan yksilöllisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioiminen. Siten oikeus muutosturvakoulutukseen luo aitoa lisäarvoa työnhakijan pyrkimyksiin työllistyä uudelleen.

Työsuhteen päättyessä tuotannollista tai taloudellisista syistä on kynnys koulutusoikeuden lakkauttamiseen syytä pitää korkeana. SAK:n näkemyksen mukaan pääasiassa vain syyt, jotka johtavat työnhakijan aseman merkittävään parantumiseen, voisivat olla tällaisia (esim. pysyvä työllistyminen).

Myös pysyvämmän työllistymisen yhteydessä on pyrittävä siihen, että koulutusoikeus olisi työnhakijan näin toivoessa mahdollista toteuttaa työn ohessa. Useamman lyhyen, mutta peräkkäisen määräaikaisen työsuhteen tilanteessa olisi syytä harkinnanvaraisesti joustaa 12 kuukauden ehdotetusta takarajasta.

SAK kannattaa sitä, että sovitun koulutuksen aloittamatta jättämisestä tai keskeyttämisestä ei aiheutuisi irtisanotulle seuraamuksia koulutusoikeuden menettämistä lukuun ottamatta. On myös ehdottomasti huomioitava, että esimerkiksi lyhyt määräaikainen työllistyminen, yksilön terveydelliset tai työnhakijan elämäntilanteeseen liittyvät arvaamattomat syyt ovat perusteltuja syitä keskeyttää koulutus menettämättä koulutusoikeutta.

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen vaikutuksesta työttömyysturvaoikeuteen? (työttömyysturvalain 2 luku 10 §)

SAK kannattaa esitystä, että muutosturvakoulutukseen osallistumisella ei olisi missään tilanteessa vaikutusta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Asia on oleellinen arvioitaessa muutosturvakoulutuksen hyödyllisyyttä ja houkuttelevuutta.

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen velvoittavuudesta työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä? (työttömyysturvalain 2 a luku 16 §)

SAK painottaa, ettei muutosturvakoulutuksen tule olla hallituksen esityksen mukaisesti työnhakijan työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä miltään osin velvoittavaa. Kokonaisuudessa on kyse ikääntyneenä työttömäksi jääville suunnatuista uusista tukimahdollisuuksista, ei lisävelvoitteista. Muutosturvakoulutuksesta kieltäytymisestä, keskeyttämisestä tai toteuttamatta jättämisestä ei saa tulla karensseja tai työssäolovelvoitetta. Muutosturvakoulutuksen ei tule esityksen mukaisesti estää työttömyysetuuden saamista edes silloin, kun koulutusta olisi pidettävä päätoimisena opiskeluna.

Lausuttavaa asiakkuuden kokeilukuntaan siirtämättä jättämisestä? (työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 5 § 3 momentti)

Työnhakijan palveluprosessia ei pidä tarpeettomasti monimutkaistaa. Tästä syystä SAK kannattaa, että yli 55-vuotias muutosturvapaketin kriteerit täyttävä työnhakija ei siirry työllisyyden kuntakokeilun asiakkaaksi, vaikka tämä täyttäisi myös kuntakokeilun asiakkuuden kriteerit.

SAK esittää sen tarkentamista, siirtyykö kuntakokeilun kriteerit täyttävä työnhakija kunnan palvelujen asiakkaaksi siinä vaiheessa, kun tämän muutosturvapaketin mukaiset toimenpiteet on suoritettu.

Lausuttavaa menettelystä muutosturvarahan toimeenpanossa? (työttömyysturvalain 9 luku 4 §)

Työttömyyskassojen ehdotetaan maksavan muutosturvarahan kaikille jäsenilleen, vaikka työttömyysturvaan liittyvät ehdot eivät täyttyisi. Tämä on SAK:n näkemyksen mukaan kannatettava toimintatapa. Se selkeyttää muutosturvarahan pitämistä työsuhteen irtisanomiseen liittyvänä ja työttömyysturvasta erillisenä korvauksena, vaikka maksatuksen hoitavat työttömyysturvan toimeenpanijat.

Lausuttavaa muutosturvan piiriin kuulumista koskevasta lausuntomenettelystä? (työttömyysturvalain 9 luku 1 § 2 momentti, kts. myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 2 § sekä esitysluonnoksen luku 8, Lakia alemman asteinen sääntely)

SAK kannattaa, että esityksen mukaisesti työ- ja elinkeinoviranomainen antaa muutosturvarahan maksajalle lausunnon hakijan edellytyksistä muutosturvarahaan.

TE-toimisto antaisi sen sijaan irtisanotulle päätöksen oikeudesta muutosturvakoulutukseen vain tämän pyynnöstä. SAK painottaa, että myös irtisanotulla on oltava oikeus saada aina viranomaisen päätös oikeudestaan muutosturvakoulutukseen. Tämä on olennaista työntekijän oikeusturvan ja mahdollisen muutoksenhaun kannalta.

Lausuttavaa palkansaajan työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeuden asteittaisesta poistamisesta? (työttömyysturvalain 6 luku 9 §)

SAK ei kannata työttömyysturvan lisäpäivien poistamista. Työuran loppupäässä työpaikkansa menettävillä on edelleen suuria vaikeuksia löytää uutta työtä. Lisäpäivillä on ollut merkittävä vaikutus ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien toimeentulon turvaamisessa silloin, kun uudelleentyöllistyminen ei onnistu. Uusi muutosturvakokonaisuus ei tuo vastaavaa taloudellista turvaa.

Vaikutusten arvioinnissa todetaan, ettei ehdotuksilla ole suoria vaikutuksia valtion rahoittamiin etuuksiin, sillä valtio ei osallistu lisäpäivien rahoitukseen ja muutosturva rahoitetaan työnantajien maksuilla. Lisäksi todetaan, että vaikutuksia syntyisi muiden sosiaalietuuksien vähentyneestä tarpeesta.

Lisäpäivien poisto voi kuitenkin johtaa entistä useamman ikääntyvien työttömien putoamisen ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta työmarkkinatuelle. Tämä tarkoittaa käytännössä valtion rahoitusosuuden lisääntymistä sekä työmarkkinatuen että mahdollisen asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvua. SAK huomauttaa, ettei tätä mahdollista vaikutusta ole hallituksen esityksessä nostettu esiin.

SAK pitää tärkeänä, että voimaan olisi edelleen jäämässä joukko ikääntyvien perus- tai ansiopäivärahaoikeuden syntymistä tai jatkamista koskevia turvaavia säännöksiä, joiden tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa perus- ja ansiopäivärahan ehtona olevan työssäoloehdon uudelleen täyttäminen. Siksi lisäpäivien poistamisen arvioidaan myös kasvattavan kuntien niin sanottua velvoitetyön määrää sekä palkkatuella työskenteleviä.

Lausuttavaa työllistymisvapaasta ja työnantajan velvoitteista? (työsopimuslain 7 luku 12 a § ja 9 luku 3 b §, merityösopimuslain 8 luku 10 a § ja 10 luku 5 § sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 37 a §)

Työnantajan eräistä työvoimapalveluista tiedottamisvelvollisuuden osalta esityksessä ehdotetaan, että työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen sekä muutosturvarahaan. Tiedottamiselle ei ole säädetty kirjallista määrämuotoa eikä tarkkaa ajankohtaa sen antamiselle. Tiedottamisvelvollisuus on samansisältöinen kuin aiemmin voimassa ollut työllistymissuunnitelmaa koskeva säännös.

Tämän osalta SAK lausuu, että työnantajan tiedottamisvelvollisuuden toimittaminen olisi työntekijän oikeudenmenetysten ehkäisemiksi asianmukaisinta liittää irtisanomisilmoituksen antamisen yhteyteen määrämuotoisesti eli kirjallisesti. Tällä olisi myös samalla varmistettu, että irtisanottu työntekijä on heti tietoinen oikeudestaan muutosturvakoulutukseen ja muutosturvarahaan, joilla toimenpiteillä edistetään mahdollisimman nopeasti irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymistä eikä työntekijälle tule oikeudenmenetyksiä. Työnantajan ilmoitusvelvollisuuden avoimuus on omiaan hidastamaan työntekijän uudelleentyöllistymisen edellytyksiä.

Esityksen mukaan irtisanotun työntekijän on rekisteröidyttävä TE-toimistossa työnhakijaksi 60 päivän kuluessa irtisanomispäivästä, mikä ajanjakso muodostuu pääsääntöisesti takarajaksi, johon mennessä työntekijän tulee ko. etuisuuksia hakea. Perustelujen mukaan työntekijä ei kuitenkaan menettäisi oikeutta muutosturvakoulutukseen, jos rekisteröimättömyydelle on painava syy. Tällaisena syynä pidettäisiin irtisanotun henkilön vaikeaa terveydellistä tilaa sekä tilannetta, jossa työnantaja ei ole täyttänyt velvoitettaan kertoa irtisanotulle työntekijälle tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen. Perusteluissa ei ole todettu kuinka kauan esim. työnantajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti pidentää työntekijän omaa ilmoittautumisaikaa. Niin ikään käytännön ongelmana on, että kun työnantajan ilmoitusvelvollisuudelle ei ole säädetty määrämuotoisuutta niin työntekijän tulee käytännössä näyttää toteen, ettei hän ole saanut työnantajalta ilmoitusta ko. oikeudestaan.

Säännöksessä olisi voitu tältä osin todeta edes todistustaakka työnantajalle ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä asianmukaisesti ja mahdollisimman pian irtisanomisen jälkeen, mielellään samalla kuin irtisanottaessa.

SAK esittää, että samat painavat syyt kuin muutosturvakoulutuksen aloittamisessa vaikuttavat myös muutosturvarahan kohdalla, jos työnhakija ei kykene rekisteröitymään TE-toimistoon määräajan puitteissa.

Lausuttavaa 55 vuotta täyttäneen mahdollisuudesta osa-aikatyöhön? (työaikalain 15 §:n 3 momentin toinen virke)

Hallituksen esityksen mukaan 55 vuotta täyttäneiden oikeutta osa-aikatyöhön vahvistetaan ottaen huomioon työnantajan erityiset tarpeet siten, ettei kuitenkaan muodosteta tosiasiallista subjektiivista oikeutta.

Lausuntopyynnön kohteena olevassa esityksessä työajan lyhentäminen toteutetaan ensinnäkin työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työnantaja voi olla sopimatta asiasta vetoamalla hyvin yleisesti määriteltyihin tuotanto- ja palvelutoimintaa koskeviin seikkoihin. Vaikkakaan toimeksiantona ei ollut muodostaa 55 vuotta täyttäneille subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön, ei esitetty lainsäädäntöuudistus välttämättä vahvista ko. työntekijöiden oikeutta tarkoitetulla tavalla, koska työnantaja voi vedota viime kädessä itse määrittelemäänsä tuotanto- ja palvelutoimintaa koskevaan esteeseen.

Esityksen 15 § 4 momentin perusteluvelvollisuuden ulottaminen koskemaan tilannetta, jolloin työnantaja on kieltäytynyt lyhentämästä 55 vuotta täyttäneen työntekijän työaikaa, on kannatettava ehdotus. SAK esittää kyseistä momenttia muutettavan siten, että kieltäytymisen perustelut tulisi aina antaa kirjallisesti.

Lausuttavaa muutosturvan rahoitusvastuun kohdentumisesta työnantajien kesken? (työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 14, 14 a ja 14 b §)

Irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu koostuu suoraan irtisanovalle työnantajalle kohdistetusta osasta sekä muutosturvamaksun yhteisestä osasta.

Esityksessä irtisanovan työnantajan muutosturvamaksun määrä olisi työntekijälle maksettavan muutosturvarahan määrä kerrottuna luvulla 0—2,9 riippuen työnantajan palkkasummasta. Täysimääräinen irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin yrityksiltä, joiden palkkasumma on vähintään 34 704 000 euroa. Palkkasumman ollessa pienempi, pienenisi maksu lineaarisesti alaspäin siten, että maksua ei perittäisi enää lainkaan, jos palkkasumma olisi enintään 2 169 000 euroa. Palkkasummien rajoja tarkistetaan joka vuosi palkkakertoimessa tapahtunutta muutosta vastaavasti. Muutoksista säädetään työttömyysvakuutusmaksuista säätämisen yhteydessä.

Muutosturvamaksun yhteinen osa peritään kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksujen yhteydessä. Esityksen mukaan muutosturvamaksun arvioidaan nostavan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua keskimäärin 0,03 prosenttiyksikköä.

Tällä hetkellä esityksen ei arvioida noudattavan tavoitetta, jossa muutosturvamaksun kustannukset jakautuisivat tasan yrityskohtaisen ja kaikille kohdistuvien maksun välillä. Painotus on selkeästi kollektiivisessa maksuelementissä. SAK:n mukaan jakoa on syytä työstää erityisesti siten, että työnantajakohtaisesta muutosturvamaksusta vapautuminen ei muutu kannustimeksi irtisanoa yli 55-vuotiaita työntekijöitä alhaisella kynnyksellä.

Muutosturvamaksuun liittyvän rahaliikenteeseen liittyvien tietojen on ehdottomasti kuljettava sujuvasti ja luotettavasti kaikkien toimijoiden välillä. SAK kannattaa uusien teknisten rajapintojen kehittämistä silloin, kun se informaation suurten volyymien vuoksi on tarpeellista. Tämä koskee erityisesti Työllisyysrahaston ja työttömyyskassan/Kelan välistä tiedonkulkua.

Lausuttavaa irtisanovan työnantajan muutosturvamaksun määräämisestä ja perimisestä? (työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 14 e, 14 f ja 14 g §)

Hallituksen 17.12.2020 päätöksen mukainen uusi muutosturva koskee kaikkia tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottuja yli 55-vuotiaita viiden vuoden työhistorialla. Muutosturvamaksu koskisi ehdotuksessa kuitenkin vain palkkasummarajan ylittäviä yrityksiä, joten etuuden piiriin tuleva ryhmä on laajempi kuin rahoituksen osallistuvat työnantajat.

Työllisyysrahaston tekemän arvion mukaan esitetyllä irtisanovan työnantajan maksulla katettaisiin noin 20 prosenttia etuusmenosta ja yhteisellä osalla noin 80 prosenttia. Arvio perustuu palkkasummiin, nykyisen maksun lineaarisuuteen ja arvioon 44 miljoonan euron muutosturvamenosta.

Huomionarvioista on, että hallituksen tavoite siitä, että puolet muutosturvamenosta rahoitetaan irtisanovan työnantajan muutosturvamaksulla, ei tällä mallilla toteudu. Siihen ei nykyisen omavastuumaksun ehdoilla ole mahdollista vastata ja syntyy maksuvajetta. Valmistelun aikana tarkasteltiin syntyvän vajeen kattamisen vaihtoehtoja. Lähtökohtana on malli, jossa muutosturvamaksu noudattaisi kaikkia nykyiseen lisäpäivien etuusmenon rahoittamiseen sovellettavia omavastuumaksun elementtejä.

SAK näkemyksen mukaan yritykseen kohdistuvaa palkkasumman alarajaa voisi alentaa tai ottaa muutoin esimerkiksi kaikki yli 10 henkeä työllistävät yritykset mukaan maksamaan myös irtisanovan työnantajan osuutta. Tämä lisäisi pienempien työnantajien kohdistuvaa kannustinvaikutusta olla irtisanomatta ikääntyviä työntekijöitä.

Lausuttavaa muutosturvamaksun yhteisen osan määrästä ja sen arvioinnista? (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 14 b § 1 ja 2 mom.)

Muutosturvan kustannusten yhteinen osa rahoitetaan hallituksen päätöksen mukaisesti kaikilta työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.

Vaikutus työnantajien yhteiseen maksuun olisi noin 0,04 prosenttiyksikköä, jota ei otettaisi huomioon, kun tarkastellaan keskimääräistä maksua suhteessa palkansaajamaksuun. Muutosturvamaksun vuosittainen ali- tai ylijäämä suhteessa muutosturvamenoon tulisi ottaa huomioon kuluvaa vuotta seuraavan vuoden muutosturvamaksun määrittelyssä, jos tavoitteena on, että etuusmeno tulee katetuksi muutosturvamaksulla.

SAK näkee tärkeänä, että työttömyysvakuutusmaksun korotus kohdistuu vain ja ainoastaan työnantajamaksuihin. Huomionarvoista on, ettei työttömyysvakuutusmaksun tulevat muutokset enää mene tasan työnantajien ja työntekijöiden kesken.

Lausuttavaa irtisanovan työnantajan muutosturvamaksun ja omavastuumaksun yhteensovittamisesta (työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain voimaantulosäännös, 2 mom.)

Hallituksen esityksen mukaan työnantajan velvollisuus maksaa työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksua poistuu vähitellen työttömyysturvan lisäpäivistä luopumisen johdosta. Omavastuumaksua maksetaan kuitenkin vielä samanaikaisesti muutosturvamaksun kanssa.

SAK korostaa, että kyseisen siirtymäajan aikana työttömän siirtyminen lisäpäivien piiriin tulee tapahtua ongelmitta ja tämän edelleen olemassa olevia oikeuksia kunnioittaen.

SAK kannattaa, että työnantaja ei päädy maksamaan yhtäaikaisesti samasta työntekijästä sekä omavastuumaksua että muutosturvamaksua, vaan muutosturvamaksu vähennettäisiin samasta työntekijästä mahdollisesti myöhemmin maksettavasta omavastuumaksusta.

Muuta lausuttavaa muutosten voimaantulosta?

Uudistusten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2023. SAK:lla ei ole huomautettavaa voimaantulosta.

Lausuttavaa vaikutuksista julkiseen talouteen?

Esityksellä on arvioitu olevan noin 200 miljoonan euron julkista taloutta parantava vaikutus vuoteen 2029 mennessä. Tämä vaikutus perustuu valtaosin työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta koituvaan työllisyyden arvioituun parantumiseen.

SAK toivoo positiivisten työllisyysvaikutusten toteutuvan, mutta muistuttaa myös laskelmiin sisältyvistä riskeistä. Jos lisäpäivien poistaminen ei johda ikääntyvien työntekijöiden työllisyyden parantumiseen, on seurauksena hyvin todennäköisesti työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukien käytön kasvu, millä puolestaan on julkisia menoja kasvattava vaikutus.

Lausuttavaa yritysvaikutuksista?

Yritysvaikutusten lisäksi tulee arvioida esityksen tosiasialliset vaikutukset työntekijöiden aseman ja oikeuksien parantumisen näkökulmasta.

Lausuttavaa vaikutuksista toimeentuloon?

Esityksen mukaan suurimmat vaikutukset toimeentuloon syntyisivät todennäköisesti lisäpäivien poistamisesta seuraavan työllisyyden nousun kautta. Samoin toimeentuloa parantavia vaikutuksia on tulotasoon perustuvalla muutosturvarahalla.

SAK korostaa työllisyysvaikutuksiin liittyviä epävarmuuksia. Aiempien työttömyysturvan lisäpäivien ikärajojen korottaminen ei automaattisesti tarkoita, että lisäpäivien poistaminen kokonaan saa aikaan arvioidut työllisyysvaikutukset.

Lausuttavaa muutosturvarahan suhteesta muuhun sosiaaliturvaan?

SAK voi yhtyä virkamiesten ehdottomaan linjaan, jonka mukaan työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen maksama muutosturvaraha olisi sosiaalivakuutuksen puolelta maksettava veronalainen korvaus – ei vahingonkorvaus, palkka tai työttömyysetuus. Näin ollen korvauksesta ei maksettaisi sosiaalivakuutusmaksuja, eikä sitä huomioitaisi etuuksien perusteena olevassa palkassa.

SAK:n näkemyksen mukaan muutosturvarahaa ei tulisi esityksestä poiketen ottaa tulona huomioon myöskään toimeentulotuen, lasten kotihoidon, yksityisen hoidon tuen hoitolisän tai varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen puolella. Sosiaaliturvalainsäädäntöä on tarvittaessa muutettava tältä osin.

Lausuttavaa muista vaikutuksista?

Hallituksen esityksellä on arvioitu olevan työmäärää lisäävä vaikutus TE-toimistoissa, ELY-keskuksissa sekä muutoksenhakuasteissa. Jossain määrin työmäärät kasvaisivat myös työttömyyskassoissa, Kelassa ja Työllisyysrahastossa.

SAK korostaa, että tilanteessa, jossa suomalainen työllisyydenhoito käy läpi useita samanaikaisia uudistuksia, on resurssien riittävyyden tärkeys uudistuksien kaikissa vaiheissa oleellisen tärkeää. Myös viranomaistyötä tekevien työntekijöiden uudistusten mukaisen osaamisen päivittämiseen on muistettava panostaa.

Lausuttavaa muutosten vaikutusten seurannasta?

Muutosten vaikutusten arvioimiseksi tulisi säädösten toteutumista käytännössä arvioida lainsäädännön tultua voimaan ja kun sen soveltamisesta on saatu riittävästi kokemuksia.

Muuta lausuttavaa esitysluonnoksesta?

–

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry