Esitys julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaisesta järjestämisestä

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (luonnos 5.3.2018)

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksen mukaan maakuntauudistuksen kasvupalveluihin valmistautumista varten TE-palveluita avataan jo etukäteen yksityisille palveluntuottajille. SAK suhtautuu esitykseen kriittisesti, eikä kannata sen eteenpäin viemistä.

Muutoksen väliaikaisuus

SAK katsoo, ettei lakiesityksessä ehdotettu työttömien palveluprosessin avaaminen myös yksityisille palveluntuottajille ole mielekäs väliaikainen uudistus ennen varsinaista maakuntauudistuksen kasvupalvelu-uudistusta. TE-palveluiden tarjoaman palveluprosessin avaaminen yksityisille tahoille olisi merkittävä muutos suomalaisessa yhteiskunnassa. SAK esittää, että näin merkittävät lakimuutokset valmistellaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Myös lain voimaansaattaminen tapahtuisi nopealla aikataululla: aikaisintaan laki tulisi voimaan 1.9.2018. Nopea aikataulu on riski kaikkien toimijoiden ja tietojärjestelmän muutosten ehtimisen kannalta. Tällaisella aikataululla voimaansaatettu muutos saattaa viivästyttää etuuden maksamista ja aiheuttaa työttömälle epävarmuutta toimeentulossa.

SAK esittää, että työvoimapalveluiden kehittämisessä keskitytään jo aloitettuihin kuntakokeiluihin ja niistä saatavien tulosten hyödyntämiseen kasvupalvelu-uudistuksessa.

Taloudelliset vaikutukset

Lakiesityksessä esitetään, että TE-toimistoissa käytetty noin 20 vuotta vanha URA-asiakastietojärjestelmä siirrettäisiin myös palveluntuottajien käyttöön. Siirron kustannuksien arvioidaan olevan vuosina 2018–2019 2,1 miljoonaa euroa. SAK katsoo, että näin vanhanaikaisen järjestelmän avaaminen voimaantulevan EU:n tietosuoja-asetuksen valossa yksityisille yrityksille ei ole kannatettava taloudellinen satsaus.

Esityksen laajempien taloudellisten vaikutusten arviointi on kesken. Valtiolle, Kelalle ja työttömyyskassoille tulevia kustannuksia ei ole vielä arvioitu. Kuluja syntyy palveluiden hankinnasta, viranomaisten kouluttamisesta hankintaan sekä yksityisten palveluntuottajien valvonnasta.

Viranomaistehtävien siirto ja työttömien palvelut

Hallituksen esityksen mukaan TE-palveluiden tehtävät siirtyisivät yhä enemmän yksityisille palveluntuottajille. Yksityiset palveluntuottajat tuottaisivat työttömien palveluprosessin pitkälti itse. Palveluprosessin yksityistämistä perustellaan TE-palveluiden asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden parantamisella sekä yksilöllisemmällä palvelulla. Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuuden parantaminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta esityksessä ei tule ilmi syvällisiä perusteita, miten palveluiden yksityistäminen takaa nämä parannukset. Samat vaikutukset voitaisiin saada aikaan TE-palveluiden resurssien lisäämisellä. Suomen työttömyyden hoitoon osoittamat määrärahat eivät vastaa pohjoismaista tasoa.

Hallituksen esityksessä todetaan, että yksityisten palveluntuottajien rooli koskisi erityisesti helpoimmin työllistyviä asiakkaita. SAK on huolissaan vaikeimmin työllistyvien palveluiden turvaamisesta. Lisäksi hallituksen esityksessä todetaan, että luultavasti yksityisiä palveluja syntyy nopeammin ja laajemmin kasvukeskuksiin. SAK peräänkuuluttaa yhdenvertaista kohtelua ja mahdollisuutta palveluihin koko maassa.

SAK on kommentoinut jo kasvupalvelulainsäädäntöön liittyvissä lausunnoissa, ettemme kannata työvoimapalveluiden siirtoa täysin markkinoille. SAK korostaa julkisten palveluiden roolia niin, että yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt voivat sitä täydentää.

Tämän lakiesityksen yksi ongelma on, että julkisen vallan siirrosta tekee päätöksen ilmeisesti yksittäinen työvoimahallinnon yksikkö tai henkilö päättäessään, minkä osan se ulkoistaa palveluprosessista yksityiselle palveluntuottajalle. Lisäksi TE-toimistojen virkamiesten tehtäviin tulisi aiempaa enemmän valvontaa ja seurantaa, mikä monimutkaistaa hallintoa.

TE-toimiston URA-asiakastietojärjestelmässä on paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. SAK on huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että viranomainen edelleen vastaa työnhakijaksi rekisteröitymisestä, päättää palkkatuen myöntämisestä sekä työvoimakoulutukseen valitsemisista ja omaehtoisista opinnoista. Yksityinen palveluntuottaja voisi ilmeisesti vastata saman työttömän muusta palveluprosessista. Tämä vaikeuttaisi työttömän käsitystä siitä, mitkä asiat hänen tulee hoitaa viranomaisen ja mitkä palveluntuottajan kanssa. Lisäksi TE-toimiston tehtäväkenttä voi monimutkaistua, kun osa palveluista hoidetaan asiakkaan kanssa suoraan ja osa palveluntuottaja välikätenä.

Työttömien kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut laajennettiin koskemaan kaikkia työttömiä vuonna 2017. Silloin haastattelutehtävää ja työllistymissuunnitelman laatimista ei annettu yksityisille palveluntuottajille tehtäväksi. Tällöin todettiin, että nämä ovat viranomaistehtäviä. SAK ihmettelee, mikä on tosiasiallisesti muuttunut verrattuna aiempaan, että tehtävien siirto viranomaisilta yksityisille palveluntuottajille olisi nyt mahdollista.

Jos lakiesitystä viedään sen merkittävistä ongelmista huolimatta eteenpäin

Palveluntuottajiksi mainittujen määritelmää on tarpeen täsmentää lisäämällä määritelmään kunta ja yhdistys. Tällöin 1 luvun kolmannen pykälän kohdan 4 a) teksti kuuluisi: palveluntuottajalla sitä kuntaa, yhdistystä, säätiötä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa ja muuta yhteisöä, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai työ- ja elinkeinotoimisto on valinnut tuottamaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua palvelua, ja jonka asiakkaaksi henkilö on ohjattu.

Lakiesityksessä saattaa olla ristiriita kahden pykälän välillä. Lakiehdotuksessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta 2 luvun ensimmäisen pykälän perusteluissa todetaan, ettei työttömän asiointinsa laiminlyöminen johtaisi enää työnhaun voimassaolon päättymiseen. Kuitenkin saman luvun kahdeksannen pykälän perusteluissa todetaan, että hakijan jättäminen saapumatta työ- ja elinkeinotoimistoon tai palveluntuottajan luokse voi johtaa työnhaun päättymiseen ja työttömyysetuuden menettämiseen.

Lakiesityksen mukaan muodollinen seuraamusten langettaminen säilyisi TE-toimistolla. Palveluntuottajien tulisi ilmoittaa viranomaiselle työttömien mahdollisesta moitittavasta menettelystä. Tämän jälkeen TE-toimisto selvittäisi mahdollisesti asiaa hakijan kanssa. On tärkeää, että viranomainen on se taho, joka päättää työttömille tulevista seuraamuksista ja jolla on viimekätinen vastuu asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Lakiuudistus ei saa toteutuessaan aiheuttaa aktiivimallin voimaantulon kaltaista laajaa epätietoisuutta TE-hallinnolle, etuuden maksajille ja työttömille. Jos lakiesitys viedään eteenpäin, niin henkilöasiakkaille, yrityksille, viranomaisille kuin etuuden maksajillekin olisi selkeästi kerrottava kuka vastaa mistäkin palvelun osasta, prosessista, päätöksestä tai mihin päätöksistä voi valittaa.

Palveluntuottajien ilmoitusten maksajalle työelämä- ja uravalmennusta sekä työ- ja koulutuskokeiluja koskevissa tilanteissa tulisi olla sisällöltään ja rakenteeltaan nykyisiä lausuntoja vastaavia ja määrämuotoisia. Etuuden maksajien pitäisi voida käsitellä ilmoituksia järjestelmissään lausuntojen tapaan ja mm. käsittelyyn liittyvä automaatio etuuskäsittelyssä pitäisi pystyä säilyttämään.

Lisäksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asiakasjärjestelmän on täytettävä kaikki lainsäädännön vaatimukset tietosuojan kannalta katsottuna. Lain valmistelussa ja säätämisvaiheessa on varmistettava myös käytännössä, että nykyistä URA-järjestelmää voidaan muuttaa tietosuojalainsäännön vaatimuksien mukaan siten, että palveluntuottajat saavat tiedon vain asiakkaistaan ja asiakkaiden osalta vain tarpeellisen palvelujen tuottamiseen liittyvän tiedon.

Koska hallitus esittää hallintotehtävien siirtämistä yksityisille toimijoille ja koska työttömyysturvassa on kyse yksilöiden perusoikeuksista, SAK esittää, että lakiesitys lähetetään eduskuntakäsittelyssä myös perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Lisäksi SAK esittää, että esitystä arvioitaisiin rikosoikeudellisen, vahingonkorvausoikeudellisen ja hallinto-oikeudellisen virkavastuun näkökulmista, koska hallituksen esityksessä ei käsitelty näitä kokonaisuuksia riittävällä tavalla.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry