Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi

Kauppa- ja teollisuusministeriö
PL 32
00023 VALTIONEUVOSTO

Lausuntopyyntö 2.4. 2007, Dnro KTM029:00/2006

Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt SAK:n lausuntoa ministeriössä valmisteilla olevasta asetuksesta, joka annetaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi viime joulukuussa hyväksytyn lain (1336/2006) nojalla. Itse laista SAK antoi lausuntonsa viime elokuussa.

Uusi laki yksinkertaistaa ja tehostaa yritysten avustusjärjestelmää ja se mahdollistaa uuden EU-rakennerahastokauden määrärahojen optimaalisen käytön. Yritystukien yleisenä tavoitteena on edistää taloudellista kasvua, työllisyyttä ja muita elinkeinopoliittisia tavoitteita. Lain tarkoittamat tuet eivät koske kala- ja maatilataloutta eikä maataloustuotteiden jalostusta ja markkinointia, joille on kokonaan omat tukijärjestelmänsä.

Vuosina 2001-2005 yritystukia myönnettiin kaikkiaan 11 803 kpl ja niiden yhteismäärä oli 526,3 milj. euroa. Valtaosa tuesta myönnettiin investointeihin, joita tuettiin 357,9 milj. eurolla. Teolliset yritykset saivat tuista lähes 80 %, palveluyritysten osuus oli hieman alle 20 %. Toimialoista eniten tukia sai metallituotteiden valmistus (18 %). Alle 50 hengen yritykset saivat tuista lähes 70 %.

SAK:n mielestä asetusluonnos vastaa pääosin tarkoitustaan. Se sisältää lain pohjalta tarvittavat yksityiskohtaisemmat menettelytapasäädökset tukien maksatukselle ja niiden mahdolliselle takaisinperinnälle. Kahteen kohtaan on tarve kuitenkin tehdä muutoksia.

Tuet kokoaikatyöhön – vähimmäistuntimäärä 140 tuntiin kuukaudessa

Luonnoksen 20. pykälän mukaan yksin toimintaa harjoittavalle yrittäjälle voitaisiin myöntää kehittämisavustusta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin enintään 20 prosenttia ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 10 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta tietyin ehdoin.

Tuki olisi alueellisesti rajattu Kehys-Kainuuseen, Tornionjokilaaksoon, Itä-Lappiin, Pielisen-Karjalan seutukuntaan ja Ilomantsin sekä Rautavaaran kuntiin. Lisäksi työntekijä tulisi palkata toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Luonnos edellyttää lisäksi vähintään 25 tunnin viikkotyöaikaa.

Esitetty tuntimäärä tarkoittaisi käytännössä osa-aikatyötä, joka ei useimmiten takaa työntekijälle riittävää toimeentuloa. SAK:n käsityksen mukaan valtiovallan maksamilla yritystuilla tulisi edistää toistaiseksi voimassaolevien ja kokoaikaisten työsuhteiden syntymistä. Osa-aikaisten työsuhteiden tukeminen verovaroin ei ole järkevää eikä tarkoituksenmukaista, vaikka kyseessä olisivat vaikeasta rakennetyöttömyydestä kärsivät syrjäseudut.

Vanhempien työntekijöiden ns. matalapalkkatuki, joka hyväksyttiin edellisessä eduskunnassa, on rajattu työsuhteisiin, joiden kesto on vähintään 140 tuntia kuukaudessa. Tätä samaa rajausta tulisi käyttää myös yritysten kehittämisavustuksia myönnettäessä.

Rajausta puoltaa tarve paitsi edistää toimeentulon takaavien kokoaikaisten työsuhteiden syntymistä myös johdonmukaisuussyyt. Erilaiset valtiontukijärjestelmät työntekijöiden palkkaamiseen eivät saisi olla maan eri osissa keskenään ristiriitaisia.

Pääomasijoitustoimintaa ja avustuksia ei pidä sotkea keskenään

Luonnoksen 25. pykälän mukaan yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voitaisiin myöntää esimerkiksi kunnille tai ammattikorkeakouluille sekä voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille ja yrityksille käytettäväksi myös pääoman merkintään pääomasijoitusrahastoissa.

Edellytyksenä on, että rahasto sijoittaa varat edelleen aloittaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Toisena ehtona on, että vähintään 50 % rahaston pääomasta tulee yksityisiltä sijoittajilta. Tukialueilla I ja II riittäisi kuitenkin, että yksityistä pääomaa on vähintään 30 % rahaston pääomasta.

Eduskunnan hyväksymässä laissa ei ole mainintaa siitä, että tarkoituksena on käyttää lain tarkoittamia avustuksia myös pääomasijoitustoimintaan. Lain perusteluissa tosin viitataan siihen, että pääomasijoitustoiminnan avustamisesta voitaisiin säätää asetuksessa ja että tarkoituksena on lähinnä välittäjäorganisaatioille, kuten Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy:lle tai Teollisuussijoitus Oy:lle annettavat avustukset, jotka ne edelleen sijoittaisivat osakepääomien merkintään lähinnä alueellisissa rahastoissa.

Asetusluonnoksen määräys voittoa tavoittelemattomista yrityksistä ei tarkkaan ottaen sovi kumpaankaan yllä mainittuun yhtiöön eikä myöskään toisen Finnveran tytäryhtiön, alkuvaiheen pääomasijoitustoimintaa harjoittavan Avera Oy:n toimintaan. Niille kaikille on asetettu tavoitteeksi vähintään valtion sijoituksen reaaliarvon säilyttäminen, mikä edellyttää, että yhtiöt tekevät irtaantumisten kautta myös voittoa ainakin keskipitkällä aikavälillä.

SAK pitää tärkeänä, että valtio pitää selvän eron avustustoiminnan ja pääomasijoitustoiminnan välillä, eikä niitä sotketa keskenään. Pääomasijoitustoimintaa varten on jo vakiintuneet ja ammattitaitoiset toimijat olemassa. Siksi tuntuu erikoiselta, että valtio ryhtyisi käyttämään vielä uusia toimijoita, kuten kuntia, oppilaitoksia, osuuskuntia tai vaikkapa yhdistyksiä välikätenään pääomasijoitustoimintaa varten.

Riskisijoittaminen on erityisosaamista ja ammattitaitoa vaativaa toimintaa, jossa lähtökohtana tulee olla, että veroeurot, jotka pääomasijoituksiin laitetaan, palautuvat korkojen kera. Sijoitustoiminta ja avustustoiminta on siksi viisainta pitää erillään.

Riskisijoituksia alueellisiin pääomarahastoihin voidaan niin haluttaessa lisätä nykyisten toimijoiden, kuten TeSi Oy:n tai Avera Oy:n kautta ilman, että pääomasijoitustoimintaa ryhdytään vauhdittamaan yritystukiin tarkoitetuilla avustusrahoilla.

Luonnos herättää kysymyksen onko tarkoituksena jotenkin kiertää EU:n valtiontukisuuntaviivojen määräyksiä siitä, että pk-yrityksiin tehtävissä riskipääomasijoituksissa ei saa olla yhteenlaskettunakaan yli puolta sellaista rahaa, joka on peräisin julkisista lähteistä. Muuttuuko valtion raha jotenkin &#;8221yksityiseksi”, jos se välillä kiertää esimerkiksi osuuskunnan tai yhdistyksen kautta ko. rahastoon, josta se edelleen sijoitetaan pk-yrityksiin?

SAK esittää, että 25. pykälä poistetaan asetuksesta. Tämä olisi perusteltua siksi, että varsinaisessa laissa ei lainkaan mainita, että avustuksia on tarkoitus myöntää myös pääomasijoitustoimintaan. Toinen syy on se, että avustus- ja sijoitustoiminta on syytä pitää erillään. Näin toimien myös lain perusteella käytettävät varat voidaan suunnata kokonaisuudessaan lain varsinaisen tarkoituksen toteuttamiseen.

Kilpailukykyinen yritystukijärjestelmä sinänsä tarpeen

Normaalisti toimivassa markkinataloudessa elinkeinotukien tulisi olla enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Tuilla on aina jossain määrin kilpailua vääristävä vaikutus. Selvää kuitenkin on, että aluepoliittisista ja ennen muuta työllisyyssyistä kehittämisavustukset ovat usein hyvinkin perusteltuja. Niiden vaikutukset ovat olleet kiistatta positiivisia, kuten tehdyistä vaikutusselvityksistäkin ilmenee.

Niin kauan kuin vastaavia järjestelmiä käytetään kilpailijamaissa, on Suomenkin yritystukijärjestelmä pidettävä ajan tasalla ja kilpailukykyisenä. Hyväksytty laki ja esitys asetukseksi tähtäävät tähän.

SAK tukee asetuksen antamista edellä esitetyllä kahdella muutoksella.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry