Budjettikehysdirektiivin ja budjettisuunnitelmien ennakkovalvonta-asetuksen kansallista täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän muistio
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava (jäljempänä PSKJ) lausuvat kannanottonaan budjettikehysdirektiivin ja budjettisuunnitelmien ennakkovalvonta-asetuksen kansallista täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän muistiosta seuraavaa:
1. Hallitusohjelma ja sitä varten laadittava riippumaton talousennuste
Työryhmä ehdottaa, että hallitusohjelmassa asetettaisiin julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille erikseen rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. PSKJ ehdottaa, että asiaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa todettaisiin sosiaaliturvasektorin ja tarkemmin työttömyysvakuutuksen ja työeläkevakuutuksen osalta, että tavoite asetetaan yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Direktiivi edellyttää, että finanssipoliittisen päätöksenteon käytettävissä on riippumaton ennuste talouden lähtökohdista ja julkisesta taloudesta. Työryhmä ehdottaa, että vastuu tämän ennusteen tuottamisesta ja julkaisemisesta ennen hallitusohjelmaneuvotteluja on valtiovarainministeriöllä. PSKJ ehdottaa, että valtiovarainministeriön edellytetään kuulevan tämän ennusteen tekemisessä keskeisiä taloudellisia tutkimuslaitoksia (PT, ETLA ja Pellervo). Näiden laitosten laatimat asiantuntijalausunnot olisivat myös julkisia asiakirjoja ja ne palvelisivat yleistä arviota ja keskustelua talousennusteen riippumattomuudesta.
2. Vaalikauden ensimmäinen julkisen talouden suunnitelma
PSKJ pitää työryhmän esityksiä yleisellä tasolla hyvinä. Erityisen perusteltua on huomioida kuntatalouden tilanne aikaisempaa paremmin ja tehdä selkoa kuntien vastuiden ja tehtävien sekä rahoituspohjan tasapainosta. Palkansaajakeskusjärjestöt yhtyvät työryhmän näkemykseen, että sosiaaliturvarahastojen osalta alasektorikohtaisessa sääntelyssä ei ole muutostarpeita direktiivin toimeenpanemiseksi. Muistiossa tulisi todeta, että sosiaaliturvarahastojen talous on varsin pitkälti lailla säänneltyä ja niitä käytetään vain niiden varsinaiseen tarkoitukseen eli sosiaaliturvan rahoittamiseen. Mahdollisia muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöön ja siten sosiaaliturvarahastojen talouteen valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, kunnioittaen työmarkkinajärjestöjen sopimuksia.
Numeeriset finanssipoliittiset säännöt ovat tarpeellisia. Uskottavuus finanssipolitiikassa tulee sääntöjen noudattamisesta, ei siitä kuinka tiukaksi ne asetetaan. Kuitenkin myös joustavuus olosuhteiden muuttuessa on tärkeää. Koska Suomella ei ole enää omaa itsenäistä rahapolitiikkaa, aktiivinen finanssipolitiikka on käytännössä vain valtion vastuulla. Peruspalveluita tuottavat kunnat eivät voi olla aktiivinen finanssipoliittinen toimija. Tämä korostaa joustomahdollisuuksien merkitystä valtiontaloudelle asetettavien tavoitteiden osalta. PSKJ edellyttää tarkempaa analyysiä siitä, miten valtiontalouden ulkopuolisten valtion rahastojen (esimerkiksi Valtion asuntorahasto ja Valtiontakuurahasto) sisällyttäminen julkisen talouden suunnitelmaan tai menokehysmenettelyyn vaikuttaa mahdollisuuksiin harjoittaa niiden avulla vastasyklistä finanssipolitiikkaa. Kehysmenettelyn tunnistettu ongelma on investointien kohtelu, mikä on johtanut kehyksen ulkopuolisten rahastojen käyttöön investointien rahoittamisessa. Nopean ja joustavan investointien lisäämisen tulisi olla mahdollista matalasuhdanteessa jatkossakin.
3. Ennusteiden riippumattomuus
PSKJ yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että valtiovarainministeriön ennuste täyttää direktiivin asettamat vaatimukset. Valtiovarainministeriön olisi kuitenkin syytä edellyttää kuulevan ennusteen tekemisessä keskeisiä taloudellisia tutkimuslaitoksia (PT, ETLA ja Pellervo). Näiden laitosten laatimat asiantuntijalausunnot olisivat myös julkisia asiakirjoja ja ne palvelisivat yleistä arviota ja keskustelua talousennusteiden riippumattomuudesta. Laskelmissa käytetyt oletukset tulisi olla helposti saatavilla, jotta valtiovarainministeriön arvioita voidaan analysoida.
4. Tilastot
PSKJ katsoo, että velkaantumisen ohella olisi arvioitava myös nettovarallisuuden kehitystä. Se vaikuttaa myös julkisen talouden kokonaistilanteen arviointiin.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry