Asumisen tukijärjestelmän ja verotuksen keskeiset vahvuudet, heikkoudet ja kehittämistarpeet
Ympäristöministeriö
kirjaamo.ym@ymparisto.fi
YM030:00/2013
Asumistuki
Asumistuessa tuki kohdentuu hyvin sitä tarvitsevalle ja tuen tasoa tarkistetaan säännöllisesti.
Yleisen asumistuen ongelma on tason jälkeenjääneisyys, jolloin se ei kata asumiskustannuksia etenkään pääkaupunkiseudulla, mikä lisää pienituloisten tarvetta toimeentulotukeen.
Lisäksi asumistuen nopea poisleikkautuminen tulojen noustessa aiheuttaa kannustinongelmia. Yleinen asumistuki on byrokraattinen ja sen määräytymisperusteet ovat vanhentuneet. Ongelmat poistuvat, mikäli suunniteltu asumistukiuudistus etenee ensi vuoden alussa.
Omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelun lähentäminen
Asumisen verotusta tulee yhdenmukaistaa eri asumismuotojen välillä. Omistusasumisen suosiminen vähentää työvoiman alueellista liikkuvuutta.
SAK:n mielestä asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista on jatkettava korkotason ollessa alhainen, jolloin se on poliittisesti mahdollista sekä sen vaikutus asuntovelallisen korkomenoihin on vähäinen. Verotuki nostaa asuntojen hintoja ja lisää kansalaisten velkaantumista eikä tuki ole riippuvainen asuntovelallisen tuen tarpeesta.
SAK:n esittää, että oman asunnon luovutusvoittoverokohtelun osalta selvitetään Ruotsin mallin mukaista järjestelmää, jossa veroa maksetaan vain siltä osin, kun tuloa ei käytetä uuden asunnon ostamiseen. SAK:n näkemyksen mukaan on arvioitava olisiko järkevää keventää vuokratulojen verotusta, mikä kannustaisi omistamaan vuokra-asuntoja pitkällä aikavälillä (vrt. Saksa tai Belgia).
SAK katsoo, että Helsingin ja muiden suurten kaupunkien keskusta-alueen vanhojen asuntojen asuntoedun raha-arvoja pitää korottaa siten, että arvona olisi vastaavanlaisen asunnon käypä vuokra.
Tonttimaan saatavuus on keskeisin pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa rajoittava tekijä. Tonttimaan myynti kunnalle verovapaasti ja kaavoitetun tonttimaan verotuksen korottaminen lisäävät tonttimaan saatavuutta.
SAK:n mielestä kiinteistöveron rajoja tulee nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan, mutta siten, että kiinteistöveroa voidaan tarvittaessa lykätä tai huojentaa pienituloisilta.
Varainsiirtoverotus heikentää alueellista liikkuvuutta työmarkkinoilla, koska se lisää muuttokustannuksia. Verotuotto on niin suuri, että sen korvaaminen muilla veroilla on vaikeaa.
Kiinteistöveron laajentaminen maa- ja metsätalousmaahan voisi lisätä tonttimaan tarjontaa.
Käynnistysavustukset ovat olleet toimiva keino vauhdittaa asuntotuotantoa suhdannetilanteissa.
Tuotantotuet
Korkotuella rakennettu asuntotuotantomäärä on vähentynyt merkittävästi, mikä kertoo tukijärjestelmän toimimattomuudesta. Tuen määrä suhteessa rajoituksiin ei ole tasapainossa.
Korkotukilainojen takapainotteinen takaisinmaksuaikataulu, kun siihen yhdistyy samalle ajanjaksolle ajoittuva peruskorjaustarve, tekee elinkaaren aikaisen kiinteistön ylläpidon erittäin haasteelliseksi. Erityisen haasteellista se on niille toimijoille, jotka joutuvat rahoittamaan kaiken toiminnan vuokratuloilla. Selvitysten mukaan esimerkiksi kunnalliset asuntotuottajat ovat joutuneet upottamaan kuluja muualle tai monissa tapauksissa antaneet korjausvelan kasvaa.
Valtiolle maksettavien vanhojen aravalainojen korot ovat olleet yli 15 vuotta neljänneksen markkinakorkoa alhaisemmat. Kun valtion nykyisin kanavoituva tuki sosiaaliseen asuntotuotantoon on vähäinen, käytännössä valtio kerää voittoa järjestelmällä, jonka pitäisi tukea asumista.
Valmistelussa oleva 20-vuotinen korkotukimalli on valmisteltava siten, että se kiinnostaa muitakin kuin kuntia rakentamaan sosiaalista asuntotuotantoa.
Nykyinen tukijärjestelmä muodostuu yli 40 erilaisesta tukimuodosta. Tukikokonaisuuden hahmottavat vain harvat. Pitkällä aikavälillä on luotava selkeämpi ja yksinkertaisempi tukikokonaisuus, joka takaa tuen kohdentumisen sosiaalisesti, riittävän asuntotuotannon, pitkäjänteisen kiinteistönpidon ja asukasrakenteen heterogeenisuuden sekä on läpinäkyvä ja toimijoille ennustettava.
Asumisen tukijärjestelmän kehittämisen painopisteenä tulee olla, että tuki kohdentuu nykyistä enemmän asukkaalle.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry