Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportti

Ympäristöministeriö
kirjaamo@ymparisto.fi

YM030:00/2013

Verotus

Asumisen verojärjestelmä kannustaa omistusasumiseen vuokra-asumisen sijaan sekä suosii asuntoa sijoituskohteena. Kotitalouksien voimakasta ohjaamista yhteen asumismuotoon voi pitää ongelmallisena ja sitä olisi asteittain vähennettävä.

Varainsiirtoveroprosentin yhtenäistäminen

Varainsiirtoverotus lisää muuttokustannuksia, mikä heikentää työvoiman liikkuvuutta. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta varainsiirtoveron alentaminen on perusteltua. Varainsiirtoveron tuotto on lähes 600 miljoonaa, joten sen poistamiselle ei ole tällä hetkellä taloudellisia edellytyksiä.

Kohtuullista varainsiirtoveroa puolustaa se, että Suomessa omistusasunnot on jätetty luovutusvoittoverotuksen ulkopuolelle. Ei ole osoitettu hyviä perusteita sille, että asuinkiinteistöjen kaupasta peritään korkeampi varainsiirtovero kuin osakehuoneistojen kaupasta.

Asuinkiinteistöjen kaupasta perittävän varainsiirtoveron alentaminen samalle tasolle kuin osakehuoneistojen kaupasta perittävä varainsiirtovero on kannatettava tavoite. Toimenpiteen rahoittaminen on toisaalta haastavaa lähivuosien taloustilanteessa.

Kiinteistövero

Kiinteistövero kohdistuu tasapuolisesti omistus- ja vuokra-asuntoihin. Kiinteistövero on Suomessa kansainvälisesti verrattuna alhainen, vaikka veroa on korotettu viime vuosina.

Kiinteistöveron mahdolliset korotukset tulee kohdentaa maapohjan verottamiseen. Maahan kohdistuva vero on hyvä, koska maan tarjonta on joustamatonta eikä vero vääristä maanomistajan käyttäytymistä. Tässä yhteydessä tulee harkita liikerakennusten ja tonttien verotuksen erottamista toisistaan.

Kiinteistöveron merkittävä korottaminen aiheuttaa ongelmia erityisesti sellaisille kotitalouksille, joiden tulotaso on matala asunnon arvoon nähden. Asumiseen kohdistuvaan kiinteistöverotukseen on kehitettävä huojennusjärjestelmä, joka huomioi pienituloiset. Heille tulee luoda mahdollisuus kerryttää verovelkaa, joka maksetaan vasta kiinteistön luovutuksen yhteydessä.

Korkojen verovähennysoikeus

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeutta on lähdetty rajaamaan. Korkovähennyksen supistamista voidaan jatkaa vuodella siten, että vuonna 2019 koroista 45 prosenttia on vähennyskelpoista. Korkovähennyksen merkitystä tulee arvioida myös siitä näkökulmasta, helpottaako se velallisten suojautumista korkovaihteluilta.

Kotitalousvähennys

SAK ehdottaa, että kotitalousvähennyksellä tasapainotetaan suhdannevaihteluita eli vähennystä korotetaan matalasuhdanteissa rakennusalan työllisyyden kohentamiseksi.

Tarjontatuet

Tarjontatukia on vähennetty tai poistettu useissa maissa. Vaikutus on ollut, että tuettujen vuokra-asuntojen tarjonta on laskenut ilman, että vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto olisi kasvanut. Tämä on johtanut vuokrien nousuun. Myös Suomessa tarjontatukien osuus on selvästi laskenut pitkällä aikavälillä.

Kun asuntoja on tuotettu riittämätön määrä, vuokrat ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin palkat.

Tuotantotukien taso on hyvä säilyttää nykyisellään, mutta ne pitää kohdentaa vain kasvukeskuksiin. Ruotsi on luonut yksinkertaisen tuotantotuen, jolla yritetään lisätä asuntotuotannon määrää merkittävästi. Tuki maksetaan asuntoneliötä kohden aina 35 neliöön asti seuraavasti: Tukholma 550 €/m2, Göteborg ja Malmö 450 €/m2 ja muualla 320 €/m2. Tuki sitoo pitämään asuntoa vuokrakäytössä 15 vuoden ajan. Muita rajoituksia ei ole.

Suomen on tarpeen seurata, miten Ruotsin yksinkertainen tukimalli tuottaa asuntoja ja millä vuokratasolla.

Korkotuki

40-vuotinen korkotukimalli houkuttelee pääosin kuntatoimijoita rakentamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tasaisinmaksuaika on muutettava ajallisesti tasaisemmaksi ja tukea on maksettava koko laina-ajalle. Omavastuukorko on pidettävä alennetulla tasolla.

Lisäksi on luotava lyhyempi, 20-vuotinen korkotukimalli, joka säädetään yleishyödyllisyyslain ulkopuolelle kohdekohtaisin rajoituksin, joka kannustaa muitakin yleishyödyllisiä toimijoita rakentamaan vuokra-asuntoja.

Tarjontatuet kohdennetaan kasvukeskuksiin.

Suhdannetukia jatkettava

Käynnistysavustuksia ja yhden prosentin omavastuukorkoa on jatkettava nykyisessä suhdannetilanteessa.

Asumistuki

Kannatamme työryhmän esityksiä asumistuen parantamisesta, mutta suhtaudumme varauksella asumistukien yhdistämiseen. On tärkeää, että ensisijaiset etuudet ovat sillä tasolla, että tarve jatkuvaan toimeentulotuen hakemiseen poistuu.

SAK:n malli: Asunto- ja infrapaketilla vaikuttavaa asuntopolitiikkaa

Työryhmän tavoitteena oli pohtia verotuksen ja tukijärjestelmien vaikuttavuutta. Millään asumisen tukijärjestelmällä ei voida korvata kaavoitetun tonttitarjonnan puutteesta johtuvia ongelmia.

Avain on liikenne- ja asuntopolitiikan entistä parempi kytkentä, jossa hyödynnetään joukkoliikenneinvestointien asuntotuotantoa vivuttavaa vaikutusta.

Suomessa on menossa historiallisen nopea kaupungistumisvaihe. Kasvukeskuksiin on rakennettava vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa asuntoa, joista kaksi kolmasosaa kolmeen suurimpaan. Asuntorakentamisurakan arvo on 100 miljardia. Vuosittainen asuntotuotantomäärän tavoitetaso on nostettava nykyisestä 30 000 asunnosta 35 000 – 40 000 asuntoon.

PTT:n tutkimuksessa Liikenneverkko ja kansantalous (2015) arvioitiin Kehäradan, Länsimetron ja Tukholman metron laajennuksien vaikutuksia. Raportin mukaan yhden miljoonan ratainvestointipanosta kohden syntyy 34 asuntoa. Yhteiskunta saa yksin asuntorakentamisen verotuloina investoinnit takaisin kolminkertaisena.

Valtion, kuntien ja yksityisen sektorin asunto- ja infrarakentamisen ohjelma toteutetaan seuraavasti:

1. Valtio tukee kasvukeskusten niitä raideinvestointeja, jotka tehokkaimmin sysäävät liikkeelle asuntorakentamista. Asuntorahaston tuottoa voidaan ohjata näihin asuntotuotannon edellytyksiä parantaviin toimiin.
2. Valtio edellyttää kunnilta raideinvestointien vastapainoksi kunnianhimoisen määrän asuntokaavoitusta ja tiivistä yhdyskuntarakennetta syntyviin ratavyöhykkeisiin ja asemanseuduille
3. Ratavyöhykkeisiin syntyville asuntorakentamisalueille määritellään tapauskohtaisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä nykyisen MAL-sopimuksissa sovitun kaavamaisen 20 prosentin sijaan. Kohtuuhintainen asuntotuotanto tulee rakentaa ensin, mikä varmistetaan sopimalla toteuttamisjärjestyksestä.
4. Hyvä sijainti joukkoliikenneyhteyksien varrella käynnistää mittavan asuntorakentaminen yksityisen sektorin toimesta ilman valtionrahoitusta.
5. Sujuvoitetaan kaavatuotantoa erillisellä ohjelmalla

SAK:n näkemykset:

• Yhtenäistetään varainsiirtoveroprosentti taloustilanteen salliessa
• Asuntolainojen korkovähennystä voidaan pienentää siten, että 2019 koroista olisi 45 prosenttia vähennyskelpoisia
• Kiinteistöveron mahdolliset korotukset tulee kohdentaa maapohjan verottamiseen.
• Asumiseen kohdistuvaan kiinteistöverotukseen on kehitettävä huojennusjärjestelmä, jossa pienituloisille varataan mahdollisuus kerryttää verovelkaa, joka maksetaan vasta kiinteistön luovutuksen yhteydessä.
• Parannetaan 40-vuotista korkotukimallia poistamalla lainanlyhentämisen takapainotteisuus sekä maksamalla tukea koko takaisinmaksuajalle
• Luodaan uusi 20-vuotinen korkotukimalli yleishyödyllisyyslain ulkopuolelle
• Pidetään korkotuen omavastuukorot nykyisellä alennetulla tasolla
• Tarjontatuet kohdennetaan kasvukeskuksiin
• Suhdannetukia jatketaan
• SAK kannattaa työryhmän asumistukiesityksiä, mutta suhtautuu varauksella asumistukien yhdistämiseen
• Otetaan käyttöön SAK:n esittämä infrastruktuuri-investointimalli, jolla yhteiskunnan varoin kaikkein tehokkaimmin lisätään asuntotuotantoa

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry