Arviomuistio syytteestä sopimisesta

Oikeusministeriö
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO

Kirjeenne 18.1.2010 OM 20/41/2009

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö lausuu syytteestä sopimisesta seuraavaa.

Yleistä

Rikosasiat eivät ole palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden jäseninä olevien ammattiliittojen toiminnassa samassa asemassa kuin riita-asiat. Ammattiliitoilla on kuitenkin vuosittain hoidettavana asioita, joissa ne edustavat asianomistajina tai syytettyinä olevia jäseniään. Kysymys on erilaisista rikoslain 47 luvun työrikoksista vahingonkorvauksineen mutta myös muista rikoksista kuten ryöstöistä ja muusta väkivallasta, työsopimuksen antamatta jättämisistä jne. Erityisesti työturvallisuusrikokset ovat työläitä selvittää, ja syytteen nostamiseen ja oikeuskäsittelyyn kuluu usein huomattavasti aikaa.

Työturvallisuusrikokset ovat luonteeltaan erityyppisiä kuin muistiossa esimerkkeinä käytetyt varkaudet ja ryöstöt sekä talous- ja ympäristörikokset. Työturvallisuusrikoksiin liittyy usein epäselvyys vastuun kohdentumisesta, ei niinkään onnettomuuteen liittyvistä tosiseikoista. Työturvallisuusrikoksissa kysymys on myös usein työnantajan välinpitämättömyydestä tai säästöhaluista (kaiteitten puuttuminen jne.) Iso ongelma on myös siinä, että työrikosten vanhentumisajat ovat lyhyet ja juttu saattaa vanheta poliisilla. Tuomioistuimeen päätyy vuosittain harvoja juttuja ja työrikoksista saa yleensä vain sakkoja. Näillä perusteilla suhtaudumme syytteestä sopimiseen hyvin varovasti.

Rangaistusten tarkoituksena on paitsi rangaista syyllistä myös olla pelotteena muille. Tämän vuoksi voidaan perustellusti lähteä siitä, että syytteestä sopimisen mahdollisuus vähentäisi rikokseen syyllistymisen moitittavaksi mieltämistä ja siten heikentäisi rikosoikeusjärjestelmän yleisestävää vaikutusta. Tästä lähtökohdasta käsin syytteestä luopumista puoltaisi lähinnä vain säästöjen syntyminen. Muutosta ei kuitenkaan voi tällä riittävästi perustella, sillä esitutkintaan ja/tai tuomioistuimeen päätyvien työrikosten määrä ei ole merkittävä. Lisäksi täytyy ottaa huomioon se, että mitä enemmän rikos vaatii suunnitelmallisuutta, sen suurempi vaikutus rangaistuksen ankaruudella ja muilla seuraamuksilla on.

Lopuksi

Lainvalmisteluosaston arviomuistio lienee saanut kimmokkeensa liian pitkistä käsittelyajoista, joista Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Suomea moittinut. Syytteestä sopimista parempana ajatuksena pidämme esimerkiksi kollektiivisen kanneoikeuden laajentamista kuluttaja- ja elinkeinoriita-asioista myös muihin riita-asioihin, kuten esimerkiksi työsuhdeasioihin sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin. Muita mahdollisuuksia ovat pikasakot ja yhteisösakkojen tuomitsemismahdollisuuksien laajentaminen sekä rangaistusasteikkojen korottaminen. Taloudelliset seuraamukset ovat usein työnantajille ja elinkeinoelämälle lieviä sakkorangaistuksia ja jopa ehdollista rangaistusta tehokkaampia.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry