Arviomuistio rangaistusten oikeasuhtaisuudesta

Arviomuistio rangaistusten oikeasuhtaisuudesta / ”Arviomuistio rikoslain viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevista kehitystarpeista” OMML 7/2018

Oikeusministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne 13.3.2018 OM 1/41/2018

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:

Lausunnon saate

Tähän voitte halutessanne kirjoittaa saatteen lausunnollenne:

SAK tuo lausunnossaan esille, että ko. selvitys kohdistuu seksuaali-, väkivalta-, rattijuopumus- ja talousrikoksiin. Tämän lisäksi Suomessa olisi tarpeen selvittää myös laajemmin muidenkin oikeudenalojen rangaistusasteikkoja ja -käytäntöjä. Näin mm. työturvallisuusrikoksissa, joiden osalta esim. eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on 7.3.2018 esittänyt työrikosten vanhentumisaikojen pidentämistä, koska työrikokset vanhenevat käsiin lyhyen vanhentumisajan vuoksi. Jääskeläinen esittää (EOAK/6954/2017) ratkaisutapaa, jossa puuttumatta työrikosten rangaistusmaksimiin pidennettäisiin erikseen vanhentumisaikoja. Tältä osin SAK tuo lausunnossaan esille, että työturvallisuusrikosten osalta on olemassa lukuisia seikkoja, joiden vuoksi jo työturvallisuusrikosten rangaistusmaksimia tulisi korottaa. Ensinnäkin työturvallisuusrikosten osalta on säädetty maksimissaan yksi vuosi vankeutta, mikä tarkoittaa käytännössä hyvin lyhyttä 2 vuoden vanhentumisaikaa. Toiseksi muilla oikeudenaloilla on kehitys rangaistusmaksien osalta johtanut jo vuosia sitten huomattavastikin ankarampiin rangaistusmaksimeihin kuten ympäristörikoksissa (törkeä ympäristön turmeleminen 6 v, ympäristön turmeleminen 2 v, luonnonsuojelurikos 2, törkeä luonnonsuojelurikos 4 v, metsästysrikos 2 v, törkeä metsästysrikos 4 v), jossa jopa rakennussuojelurikoksesta, metsärikoksesta tai kalastusrikoksesta voi saada 2 vuotta vankeutta. Edelleen talousrikollisuus on jo vuosia sanktioitu kaikilta osin ankarammin kuin työturvallisuusasiat.

Työturvallisuusrikosten ankarampia rangaistusmaksimeja puoltavat pitkälti samat tekijät kuin jo nyt ankarammin sanktioituja muita rikoslajeja. Ensinnäkin kyseessä on usein merkittävällä tavalla ihmisten terveys- ja hyvinvointi, joka voi johtaa pahimmissa tilanteissa pysyvään työkyvyttömyyteen. Työturvallisuusrikosten osalta myös kyse usein laajamerkityksellisistä puutteista ja laiminlyönneistä, joiden kohteeksi joutuu useita velvoitteita rikkovan työnantajan työntekijöitä, mutta myös yhä useammin ns. yhteisillä työpaikoilla muiden työnantajien työntekijöitä ja jopa kansalaisia käyttäessään yritysten palveluja. Edelleen työturvallisuusrikoksissa on kyse usein taloudellisen edun tavoittelusta laajemmassa mittakaavassa, koska esim. turvakaiteiden asentamatta jättämisellä tavoitellaan usein merkittävän rahasumman säästöjä. Lainsäädäntö mahdollistaa nykyisin konfiskaation, mutta tätäkään ei ole käytetty kovin paljon.

Arvioida tulisi SAK mukaan kansalaisten yhdenveroinen kohtelu työelämässä ja muualla yhteiskunnassa. Yhteiskunta edellyttää kansalaisilta osallistumista työelämään, jolloin lainsäätäjän tulisi perustuslainkin mukaan turvata myös työntekijöiden turvallisuus. Tämän hetkinen vertailu osoittaa kiistatta, että lainsäätäjän näkemyksen mukaan monet muut tahot/intressit ovat useampi kertaisesti ankaramman rangaistusmaksimisääntelyn piirissä.

Edellä mainittu peruste kokee myös ylipäänsä työelämän velvoitteisiin ja laiminlyönteihin koskevia sanktioita työrikosten osalta. Työelämä pirstaloituu, kansainvälistyy ja toimijoiden lukumäärä lisääntyy koko ajan, jolloin epäkohdat lisääntyvät ja vakavoituvat. Näistä johtuvien epäkohtien ennalta ehkäisemiseksi ja laiminlyöntien ilmi tullessa niiden asianmukaiseksi tutkimiseksi on tarpeen olla riittävän pitkät vanhentumisajat, jotta monimutkaistuvien ja kansainvälistyvien työn järjestämistapojen selvittäminen saadaan suoritettua asianmukaisesti.

Edelleen tulisi myös selvittää, onko nykyinen käytäntö mm. Aluehallintoviranomaisten eli entisten työsuojeluviranomaisten osalta tarkoituksenmukainen, että työpaikan merkittäviä vähäisempien puutteiden ja laiminlyöntien osalta ensi sijainen keino yleensä on neuvonta ja ohjeistus. Aiemmin on keskusteltu, tulisiko työsuojeluviranomaisillakin olla mahdollisuus antaa ns. pikasakko ilmiselvistä puutteista ja laiminlyönneistä. Tämä saattaisi olla omiaan lisäämään työsuojelusäädösten noudattamista jo lähtökohdiltaan ja vähentäisi osaltaan viranomaisten työtaakkaa, kun ilmiselvien puutteiden selvittäminen ei edellyttäisi nykyisenlaista moniportaista byrokratiaa asioiden eteenpäin saattamiseksi.

Yleistä

Mitä mieltä olette yleisesti arviomuistion sisältämistä ehdotuksista? Tulisiko ehdotuksia valmistella edelleen vai ei?

• SAK:n valinta: Kannatan/kannatamme ehdotuksia pääosin tai kokonaan taikka minulla/meillä ei ole muistiosta huomautettavaa
• Kannatan/kannatamme ehdotuksia osittain
• En/emme kannata ehdotuksia
• En/emme ota arviomuistioon yleisesti kantaa, kommentoin/kommentoimme vain eräitä yksityiskohtia
• En/emme anna arviomuistiosta lausuntoa

Muut yleiset huomiot:

Arvioinnin perusteet ja lähtökohdat

(mm. kriminaalipolitiikan perusteet, rikosoikeuden periaatteet ja perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset, rikollisuustilanne, rangaistusasteikot, rangaistusten vaikutukset, hyöty—haitta-vertailu, rangaistusten vaihtoehdot ja rikoksentorjunnan menetelmät, oikeustajua koskeva tutkimus)

Näkemyksenne arvioinnin perusteista ja lähtökohdista:

Seksuaalirikokset

Muistio sisältää seuraavat ehdotukset:

• tehostetaan raiskausrikosten esitutkintaa (SM/poliisi; edellyttää lisärahoitusta, kustannukset nykyään n. 3 milj. e)
• tarjotaan Uusi suunta -ohjelmaa henkilöille, jotka eivät vielä ole syyllistyneet seksuaalirikoksiin (0,8—2,7 milj. e) ja laajennetaan muutoinkin seksuaalirikoksia ennaltaehkäiseviä palveluita ja kuntoutusta rangaistusjärjestelmän ulkopuolella (STM, maakunnat)
• ensisijaisesti selvitetään aikaisempien lainsäädäntömuutosten vaikutukset ja oikeuskäytäntö rikostilastoista ilmeneviä lukumäärätietoja laajemmin; toissijaisesti
  – korotetaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus 4 vuodesta 6 vuoteen vankeutta (0,6 milj. e)
  – säädetään erillinen rangaistussäännös (törkeä lapsen raiskaus, rangaistusasteikko 4—12 vuotta vankeutta) tapauksiin, joissa nykyisin sovelletaan samanaikaisesti raiskausta ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia säännöksiä (0,24 milj. e).

Näkemyksenne seksuaalirikoksia koskevasta arviosta ja ehdotuksista:

Ehdotukset muodostavat hyvän lähtökohdan jatkovalmistelulle.

Väkivaltarikokset

Muistio sisältää seuraavat ehdotukset:

• pannaan täytäntöön yhdistelmärangaistusta koskeva lainsäädäntö
• tiukennetaan ehdonalaisen vapauden valvontaa (riskiarvioinnin tehostaminen mm. vakavien väkivalta- ja seksuaalirikosten uusijoilla sekä tiukennettu valvonta; 1,34 milj. e)
• tehostetaan ehdollista vankeutta valvonnalla ja yhdyskuntapalvelulla (3,2 milj. e, kustannukset kohdistuvat osin STM:n hallinnonalalle)
• kehitetään ja lisätään väkivaltarikollisille tarkoitettua Aggredi-tyyppistä ohjelmaa valtakunnallisesti (1,5 milj. e; STM, maakunnat).

Näkemyksenne väkivaltarikoksia koskevasta arviosta ja ehdotuksista:

Ehdotukset muodostavat hyvän lähtökohdan jatkovalmistelulle.

Talousrikokset

Muistio sisältää seuraavat ehdotukset:

• korotetaan yhteisösakon asteikkoa (HE 1/2016 vp)
• arvioidaan arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen törkeän tekomuodon tarvetta (törkeä arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos); päävastuullisena VM, yhteistyössä OM:n kanssa
• pannaan täytäntöön EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia koskeva direktiivi (PIF):
  – säädetään avustuksen väärinkäyttöä koskeva törkeä tekomuoto (törkeä avustuksen väärinkäyttö)
  – kiristetään luottamusaseman väärinkäyttöä tai virka-aseman väärinkäyttöä koskevaa sääntelyä
  – laajennetaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta
  – arvioidaan veropetossäännösten riittävyyttä muun muassa arvonlisäveron osalta
• pannaan täytäntöön tuleva maksuvälinepetosdirektiivi, joka on toistaiseksi neuvotteluvaiheessa
• korotetaan eräiden maksuvälineisiin liittyvien rikosten enimmäisrangaistuksia.

Näkemyksenne talousrikoksia koskevasta arviosta ja ehdotuksista:

Ehdotukset muodostavat hyvän lähtökohdan jatkovalmistelulle. Lisäksi lausumme, että erityisesti yhteisösakon korottaminen yritystoiminnan kansainvälistyessä on tarpeen vaikuttavuuden ja ennalta ehkäisevyyden lisäämiseksi. Niin ikään oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentaminen on omiaan lisäämään rikoslain vaikuttavuutta suoraan yrityksen taloudelliseen toimintaan liittyvien tekijöiden osalta. Yksittäisten luonnollisten henkilöiden ja johtajienkin ohella merkittävä tekijä yrityksen toiminnassa on saattanut olla yrityksen toimintakulttuuri tai liiketoimintatapa, johon vaikutetaan ennalta ehkäisevästikin tehokkaimmin oikeushenkilön rangaistusvastuulla. Tämä ns. yhteisösakoksikin nimetty vastuumuoto ei myöskään välttämättä kaikissa muodoissaan edellytä luonnollisen henkilön yksilöintiä organisaatiosta, mikäli yrityksen toiminta kokonaisuudessaan osoittaa riittävässä määrin paheksuttavuutta säännöksen edellyttämässä tarkoituksessa.

Rattijuopumusrikokset

Muistio sisältää seuraavat ehdotukset:

• tehostetaan ehdollista vankeutta valvonnalla (3,2 milj. e, kustannukset kohdistuvat osin STM:n hallinnonalalle; kustannukset sisältävät yhdyskuntapalvelua koskevan muutoksen)
• saatetaan voimaan ajon keskeyttämistä koskeva säännös HE 180/2017 vp:n mukaisesti (LVM)
• jatketaan alkolukkoja koskevaa uudistamistyötä jo toteutetun lainmuutoksen suuntaviivojen mukaisesti (alennetaan alkolukko-ohjelman kustannuksia; LVM)
• varmistetaan Tie selväksi -mallin toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen yhteydessä (STM, maakunnat).

Näkemyksenne rattijuopumusrikoksia koskevasta arviosta ja ehdotuksista:

Ehdotukset muodostavat hyvän lähtökohdan jatkovalmistelulle.

Muut huomiot

Muut arviomuistiota koskevat huomiot:

Muita huomioita on esitetty lausunnon alkuosassa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry