Arviomuistio alkoholilain uudistamistarpeista

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

STM075:00/2011

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus toteuttaa alkoholilain kokonaisuudistuksen. Sosiaali- ja terveysministeriö on tähän liittyen aloittanut uudistuksen valmistelun. Osana tätä uudistustyötä on valmistunut arviomuistio, josta Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa. Ministeriö pyytää ottamaan kantaa muistiossa oleviin ehdotuksiin ja niiden vaikutuksiin. Lisäksi ministeriö pyytää erityisesti näkemyksiä, onko tarvetta asettaa uudistukselle ja sen vaikutuksille mitattavia tavoitteita ja näkemyksiä alkoholin saatavuudesta.

Alkoholilainsäädäntöä on aiemmin uudistettu kolmasti ja yleisenä tavoitteena on tällöinkin ollut kirjattuna alkoholin kulutuksen ja alkoholin aiheuttaminen haittojen vähentäminen. Konkreettiset kirjaukset ovat kuitenkin puuttuneet. Kaikilla uudistuksilla on lisätty alkoholijuomien saatavuutta. Lisäksi 2004 alennettiin merkittävästi alkoholiverotusta. Lopputuloksena on ollut, että alkoholin kulutus on viime vuosikymmeninä kasvanut Suomessa merkittävästi ja samalla myös alkoholin aiheuttamat haitat ovat kasvaneet.

SAK näkee, että alkoholin aiheuttamien haittojen merkitys terveydelle, taloudelle ja niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle on merkittävä. Myöskään keskustelussa työurien pidentämisestä ei voida ohittaa alkoholia ja alkoholihaittoja. Runsaan alkoholin käytön voi katsoa lyhentävän työuria sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden, ennenaikaisten kuolemien sekä työttömäksi joutumisen että heikomman työllistymisen kautta. Osaltaan työmarkkinajärjestöt ovat pyrkineet puuttumaan työikäisten päihdeongelmiin antamalla suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla.

Vastaukset keskeisiin kysymyksiin

Arviomuistiossa ehdotetaan, että alkoholilain kokonaisuudistukselle asetettaisiin konkreettiset tavoitteet, joita olisivat alkoholikuolemien vähentäminen ja alkoholin kokonaiskulutuksen alentaminen vuoteen 2025 mennessä. Tutkimusten valossa on vahvaa näyttöä, että alkoholikuoleminen ja muiden terveyshaittojen määrä on suorassa yhteydessä alkoholin kokonaiskulutukseen. Näin ollen tavoite kokonaiskulutuksen alentamisesta on SAK:n mielestä kannatettava ja muistiossa esitettyjä tavoitteita kokonaiskulutuksen alentamisesta alle kahdeksaan litraan sataprosenttista alkoholia asukasta kohti sekä alkoholikuolemien vähentämistä 800:lla vuoteen 2025 mennessä voidaan pitää riittävän konkreettisina.

Muistion mukaan alkoholin saatavuutta ei enää tulisi lisätä. Esimerkit aiemmilta vuosilta osoittavat, että alkoholin saatavuuden lisääminen on johtanut kokonaiskulutuksen kasvuun. Näin ollen alkoholihaittojen vähentämistavoitetta on vaikea saavuttaa, jos samanaikaisesti lisätään alkoholin saatavuutta. Viime vuosina tapahtunut alkoholin kulutuksen kasvu liittyy ennen muuta päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla tapahtuneeseen alkoholijuomien myynnin kasvuun. Alkoholin saatavuutta voi SAK:n näkemyksen mukaan pitää yleisesti ottaen riittävänä eikä tarvetta saatavuuden vapauttamiseen ole.

Muistion ehdotukset

Alkoholin kulutus on sidoksissa alkoholin saatavuuteen, hintaan sekä alkoholin käyttötapoihin ja -tottumuksiin liittyviin seikkoihin. Kuten muistiossa todetaan, lainsäädännöllä ei voida vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, jotka ohjaavat kulutusta ja juomatapoja. Näin ollen tavoitetta kokonaiskulutuksen alentamisesta ja haittojen vähentämisestä ei saavuteta yksin alkoholilainsäädäntöä muuttamalla vaan tarvitaan myös muiden hallinnonalojen toimia. Pelkkä alkoholivalistus ei myöskään nykymuodossaan riitä.

Muistion yleisen hyvinvointi- ja terveyspolitiikan linjauksia koskevat ehdotukset sivuavat ehkäisevää päihdetyötä ja terveyden edistämistä, pakkausmerkintöjä, varhaista tunnistamista sosiaali- ja terveyspalveluissa, köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyä. Kuntien taloudelliset vaikeudet ja säästötarpeet kuitenkin tulevat todennäköisesti asettamaan rajoituksia esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön kehittämiselle ja päihdekuntoutukselle. Näin ainakin tapahtui aiemmin laman aikana. Olisi tärkeää kuitenkin turvata voimavarat tähän työhön. Varoitukset alkoholin haitoista on mahdollista lisätä pakkausmerkintöihin, mutta vaikutukset alkoholin kulutukseen lienevät hitaasti esiin tulevia. Tässä yhteydessä SAK haluaa tuoda esiin näkemyksensä, että alkoholimainontaa tulee rajoittaa.

Muistiossa tehdään myös muille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalle suuntautuvia ehdotuksia, joilla tuetaan alkoholipolitiikkaa. Muistiossa ehdotetaan alkoholin hinnan nostamista alkoholiverotuksella siten, että maltillisia veronkorotuksia tehtäisiin esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden välein, siihen saakka, kunnes tietty osatavoite esimerkiksi alkoholin kokonaiskulutuksessa olisi saavutettu. Ehdotusta perustellaan muistiossa sillä, että alkoholin vähittäiskulutuksessa reaalihinnat ovat 7,5 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2003 ja viime vuosina toteutetut alkoholiveron korotukset ovat alentaneet kokonaiskulutusta eivätkä ole lisänneet matkustajatuontia.

SAK kuitenkin suhtautuu varauksellisesti tietoon matkustajatuonnin määristä ja ainakin viimeisimpien tietojen mukaan matkustajatuonti olisi kasvanut vuodessa 11,5 prosenttia. SAK:n näkemyksen mukaan matkustajatuontia on seurattava ja SAK kannattaa ilmoitusvelvollisuuden säätämistä suurten alkoholimäärien tuojille. Tämä kuitenkin edellyttää riittävien resurssien turvaamista tullille. SAK kuitenkin katsoo, että maltillisia veronkorotuksia voidaan toteuttaa jatkossa, mutta niiden vaikutuksia on huolellisesti arvioitava, jotteivät korotukset johda matkustajatuonnin kasvuun.

Muistiossa ehdotetaan alkoholijuomien nauttimisen rajoittamista julkisilla paikoilla tekemällä täsmennyksiä järjestyslakiin ja kokoontumislakiin. Näillä muutoksilla pyrittäisiin vähentämään kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä tapahtuvaa alkoholin nauttimista. Pyrkimys on kannatettava, mutta on tarkkaan mietittävä, kuinka muutokset toteutetaan ja kuinka niitä pystytään valvomaan.

SAK kannattaa muistiossa esitettyä rattijuopumuksen promillerajan alentamista 0,2 promilleen, koska selvään kuljettajaan verrattuna jo 0,2–0,4 promillen humala nostaa onnettomuusriskiä.

Muistion mukaan alkoholin saatavuuden rajoittaminen kauppojen, kioskien ja huoltoasemien myyntiaikoja rajoittamalla voisi suunnata oikein toteutettuna kulutuskysyntää ravintola-alalle ja tukisi ravintola-alan työllisyyttä. SAK:n mielestä tältä osin olisi tarvetta selvittää yksityiskohtaisemmin, miten myynti jakautuu pitkin päivää ja miten myynti painottuu eri myyntipisteissä ja mikä on alkoholijuomien osuus myynnistä. Ilman tarkempaa selvitystä on vaikea ottaa kantaa, mitä vaikutusta on esimerkiksi yleisellä myyntiajan rajoittamisella. SAK haluaa tässä yhteydessä muistuttaa, että alkoholin myyntiin ja toisaalta myynnin rajoittamiseen kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla liittyy myös työturvallisuusnäkökohtia, jotka on syytä huomioida päätöksiä tehtäessä. Mikäli myyntiaikoja halutaan rajoittaa vähittäismyynnissä, ilmeisesti mahdollinen ratkaisu olisi, että kioskien ja liikenne-/huoltoasemien osalta alkoholijuomien myyntiajat vahvistettaisiin vähittäiskauppojen yleisen aukioloajan mukaiseksi. Olisi myös tarpeen miettiä kioskien ja huoltoasemien alkoholijuomien vähittäismyyntilupien ehtoja ja vähittäismyyntilupien myöntämistä voi kiristää huomioiden päämyyntiartikkelit ja sijaintipaikka.

Muistiossa on esillä myös vähittäiskaupassa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentaminen. Toteutuessaan tämä tarkoittaa, että yli 3,5 tilavuusprosenttia sisältävät alkoholijuomat myytäisiin jatkossa vain Alkon myymälöissä. Päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa sekä huoltoasemilla myytäisiin vain maksimissaan 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Tämä muutos on tehokas leikkaamaan kokonaiskulutusta ja olisi varsin helposti toteutettavissa. SAK:n näkemyksen mukaan ehdotus on oikeansuuntainen ja sitä voidaan jatkovalmistella. Valmistelussa on huomioitava muualta saadut kokemukset ja vaikutukset vähittäiskaupan kilpailuun.

Alkoholilain kokonaisuudistuksessa on arvioitava myös uudistuksen kilpailupoliittiset vaikutukset. Alko Oy:n myymälöiden sijoittumisella on erittäin merkittävä rooli kaupan keskittyneessä rakenteessa Suomessa.

Muistion mukaan ravintoloissa tapahtunut anniskelukulutus on viime vuosina vähentynyt, vaikka samaan aikaan ravintoloiden aukioloaikoja on pidennetty. Näin ollen ravintoloiden aukioloaikojen merkitys kokonaiskulutuksen hillinnässä on varsin vähäinen, vaikka sillä saattaakin olla merkitystä esimerkiksi järjestyshäiriöiden määrään.

Samalla kun alkoholilain kokonaisuudistus toteutetaan, on perusteltua arvioida, missä määrin anniskelupaikkoja koskevat rajoitukset vastaavat tämän hetken tarpeita ja, onko niillä vaikutusta alkoholin kokonaiskulutukseen tai alkoholihaittoihin. SAK kannattaa tällaisen arvioinnin toteuttamista. SAK kuitenkin suhtautuu kuitenkin anniskelupaikan vastaavan hoitajan läsnäolovaatimuksen höllentämiseen varauksin. Sen sijaan SAK kannattaa, että niin alkoholin vähittäismyyntiin kuin anniskeluun tulisi säätää omavalvontavelvollisuus.

Muistiossa on tuotu esille keinoja harmaan talouden ja rikollisuuden torjuntaan. SAK:n mielestä esitettyjen keinojen lisäksi on mietittävä myös muita mahdollisia keinoja harmaan talouden torjuntaan ja kannattaa hyödyntää jo aiemmin tehtyjä selvityksiä.

Lopuksi SAK toteaa, että arviomuistion linjaukset tarjoavat pohjan alkoholilainsäädännön uudistamiselle, mutta joiltakin osin on tarvetta vielä perusteellisemmin arvioida mahdollisten uudistusten vaikutuksia paitsi kokonaiskulutukseen myös työntekijöiden turvallisuuteen, harmaaseen talouteen ja työllisyyteen. Myös työpaikkojen merkitys alkoholin kulutuksen vähentämisessä on tärkeää huomioida. Uudistuksessa pitäisi tavoitella yksinkertaisia ja helposti toteutettavia uudistuksia.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry