Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvät asetukset
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@minedu.fi
OKM/26/010/2014
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista
Uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan 1.1.2015. Uusi laki kumoaa voimassa olevan ammattikorkeakoululain (351/2003) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003).
Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakouluissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista, ammattikorkeakoulun antamista todistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisen soveltamisesta ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin ammattikorkeakouluille myönnettävän rahoituksen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta sekä korkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta. Asetuksessa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulun toimiluvan hakemisesta sekä toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä.
Yksityiskohtaiset perustelut
Pykälä 4 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja pykälä 5 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet.
Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. SAK pitää erittäin tärkeänä osaamisperusteisuuden vahvistamista ammattikorkeakoulututkinnoissa.
Pykälä 12 Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen, pykälä 13 Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusperusteet, pykälä 14 Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus, pykälä 15 Korkeakouluindeksi, pykälä 16 Kustannustason muutos.
SAK on aiemmin lausunut ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistamisesta (OKM/25/010/2013) ja (OKM/34/010/2013). Rahoitukseen liittyvät pykälät asetuksessa tulevat olemaan keskeinen osa ammattikorkeakoulujen toiminnan suunnittelussa. SAK pitää asetuksen rahoitukseen liittyvien pykälien sisältöä ja muotoiluja onnistuneina ja tarkoituksenmukaisina.
Pykälä 17 Opettajien kelpoisuusvaatimukset
Pykälässä säädettäisiin opettajien kelpoisuusvaatimuksista nykyistä suppeammin. SAK ei kannata esitettyjä muutoksia opettajien kelpoisuusvaatimuksiin. SAK katsoo että opettajien kelpoisuusvaatimusten säätämisestä tulisi muodostaa linja, joka koskettaisi ammattikorkeakoulujen lisäksi ammatillisia oppilaitoksia ja yliopistoja. Jos asetustasolla säädetään nykyistä suppeammin opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja entistä enemmän päätösvaltaa annetaan oppilaitoksille, sen tulisi perustua kokonaisvaltaiseen harkintaan.
Pykälä 18 Toimiluvan hakeminen
Pykälässä säädettäisiin niistä tiedoista ja liitteistä, jotka ammattikorkeakoulun olisi toimitettava hakiessaan toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan. Säännökseen tehtäisiin uuden ammattikorkeakoululain edellyttämät terminologiset muutokset, mutta se vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan asetuksen 25§:ää.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä
Ammattikorkeakoululain (/2014) 43§:n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustain ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Ammattikorkeakouluista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (/2014) on säädetty rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta. Nyt ehdotettavassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädettäisiin koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteereistä ja niiden mukaisten tietojen päivittämisestä.
SAK on aiemmin lausunut ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistamisesta (OKM/25/010/2013) ja (OKM/34/010/2013).
SAK pitää uudistettavaa rahoitusmallia pääosin hyvänä. SAK kuitenkin pitää ongelmallisena sitä, että yli 55 opintopistettä suorittaneiden määrä ei erottele aikuisopiskelijoita päätoimisesti tutkintoaan suorittavista. Vaarana on, että rahoitusmalli ei ohjaa tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Pykälän 1 laskentakriteerien toimivuutta tulisikin seurata tarkasti aikuiskoulutuksen näkökulmasta tulevina vuosina.
SAK pitää työllisten määrään liittyvää laadullista mittaria rahoitusjärjestelmässä osin ongelmallisina. Valmistuneiden työllistymiseen liittyy mm. alakohtaisia ja alueellisia eroja, mikä heikentää mittarin käytettävyyttä. Yrittäjiksi työllistyneiden määrän kertominen kahdella kertoo siitä, että rahoitusjärjestelmässä halutaan kannustaa yrittäjyyteen. Toisaalta tämäkin kannuste saattaa johtaa toisenlaisiin tuloksiin kuin mihin kannusteella on alun perin pyritty. SAK pitääkin hyvänä, että valmistuneiden työllisten painokerroin rahoitusmallissa on kohtuullisen pieni, 3 prosenttia.
Opiskelijapalautteeseen perustuva rahoituskriteeri ja laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämät ovat SAK:n mielestä onnistuneita.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista
SAK:lla ei ole muutostarpeita maksuasetukseen liittyen.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry