Aluekehittämispäätös 2016–2019
Työ- ja elinkeinoministeriö
aluekehitys@tem.fi
Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) ja valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (356/2014) ovat hyvä säädöspohja aluekehittämis-päätöksen sisällölle.
Lain mukaan aluekehittämisen tavoitteena on:
- Vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä,
- vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa,
- edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta,
- vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla,
- parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria,
- parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta.
Näistä erityisesti kohta kolme on SAK:lle tärkeä.
Uuden aluekehittämispäätöksen tavoitteet ja toimenpiteet on kytketty nykyisen hallitusohjelman viiteen painopistealueeseen: työllisyys ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio ja kokeilut ja normit.
SAK haluaa nostaa tavoitteista kärkeen työllisyyden sekä osaamisen ja koulutuksen. Ne luovat pohjan myös biotaloudelle, digitalisaatiolle ja hyvinvoinnille ja terveydelle. Kun rakennemuutos ravistelee, työllisyyttä on edistettävä vahvasti. Siitä soisi aluekehittämispäätöksessä olevan syvällisempää tekstiä. Esimerkiksi visiossa työllisyyden edistämiseksi vuodelle 2025 ei riitä, että sitä on edistetty kokeiluilla ja alueiden erityispiirteisiin räätälöidyillä toimenpiteillä.
Pariisin ilmastosopimuksen uskotaan luovan suomalaisille cleantech-yrityksille kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia. SAK:n mielestä tämä pitäisi lisätä päätökseen.
Kun ammatteja katoaa, on huolehdittava nykyisten työntekijöiden osaamisen päivittämisestä. Aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuuden tulee parantua sekä työssä olevien että työttömien osalta koko maassa. Aikuisten osaamisen turvaaminen tulisi nostaa yhdeksi toimenpidetavoitteeksi (s. 10).
Mitä kärkihankkeiden toisen asteen reformilla tavoitellaan? Nuorten osalta SAK pitää tärkeänä nuorisotakuun resurssien turvaamista ja kannattaa oppivelvollisuusiän pidentämistä. Oleellista koko toisen asteen koulutuksen kehittämisessä on vastata siihen, miten koko ikäluokalle voidaan taata koulutuspaikka toisella asteella.
Suomi kansainvälisessä kontekstissa on hyvin kirjoitettu, mutta onko kansallisesti varattu riittävät resurssit Itämeren ympäristön, meriliikenteen turvallisuuden ja arktisen alueen kestävän kehityksen luomiseksi. Mitä tulee EU:n koheesiopolitiikkaan, on syytä käydä julkista keskustelua siitä, mitä rahoituksen väheneminen Suomen osalta merkitsee. Sosiaali-partnereiden mukana olo näissä tulevaisuuspohdinnoissa on välttämätöntä.
Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset on nostettava keskeiseen rooliin alueellisissa kehittämissuunnitelmissa. Maahanmuuttajien osaamis-potentiaali pitää saada käyttöön. Kotouttamisessa tulee käyttää myös maaseuturahaston ja leader-rahoituksen mahdollisuuksia.
Verkottumisesta, työssäkäyntialueista ja maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksistä aluekehittämispäätöksen kirjaukset ovat tärkeitä. Liikenneverkon ylläpitämiseen tulee vuosittain varata riittävät määrärahat. Toimivat, nopeat tietoliikenneyhteydet koko maassa luovat perustan sille että yritykset voivat toimia ja ihmiset asua koko Suomessa.
Vaikka aluekehittämispäätöksessä ei varsinaisesti käsitellä uusia itsehallintoalueita eikä sote-ratkaisua, SAK muistuttaa, että haasteena uusilla sote-alueilla on, miten taataan sosiaalihuollon, perusterveyden-huollon ja erikoissairaanhoidon kehittäminen niin, etteivät esimerkiksi sosiaalipalvelut jää kehittämisessä ja resursoinnissa terveydenhuollon varjoon.
SAK pitää tärkeänä, että ratkaisun yhteydessä turvataan julkisen palvelutuotannon säilyminen ja että sote-alueet ovat myös palvelujen tuottajia. Ostopalveluja tai palveluseteleitä voidaan käyttää vain rajoitetussa määrin palvelutuotannossa. SAK suhtautuu hyvin kriittisesti laajamittaiseen palvelujen yksityistämiseen ”raha seuraa potilasta”-malliin. Valinnan vapauden kontrolloimaton lisääminen tuo mukanaan myös kustannusten merkittävän nousun ja uhkana on tällöin asiakasmaksujen merkittävä nousu.
Elinvoimasta
Aluekehittämispäätös rakentuu elinvoimaisten alueiden verkostolle. Sote-ratkaisun yhteydessä on päädytty 18 itsehallintoalueeseen. SAK esittää pohdittavaksi, ovatko kaikki alueet elinvoimaisia vielä 2025. Väestökehitys näyttää sellaiselta, että joillakin alueilla on haaste selviytyä elinvoimaisina tulevaisuudessa. Väestökehityksen ja elinvoimaisten yritysten niukkuuden lisäksi, harkittavaksi tulee myös ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulu-laitoksen määrä niukkenevien resurssien aikana. Oppilaitosten yhteistyö yli maakuntarajojen on SAK:n mielestä suositeltava kehityssuunta.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry