Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021–2027

Työ- ja elinkeinoministeriö
VN/9125/2021-TEM-1

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt SAK:lta lausuntoa asetusehdotuksista liittyen alueiden kehittämiseen sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan. Vastaukset on syötetty TEM:n valmiiseen kyselylomakkeeseen osoitteessa www.lausuntopavelu.fi seuraavasti.

Yleistä

Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta? Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?

–

1 luku Viranomaiset ja niiden tehtävät

1-4 § EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman viranomaiset ja niiden tehtävät ja vaatimukset

Onko tehtävistä ja vaatimuksista säädetty selkeästi? Miltä osin muistiota pitäisi tarkentaa tältä osin?

Tehtävistä ja vaatimuksista on säädetty selkeästi.

5 ja 6 § Välittävän toimielimen tehtävien kokoaminen

Onko kokoamisesta säädetty selkeästi? Tulisiko tehtävien kokoamista avata asetuksen muistiossa?

Olisi hyvä avata tehtävien kokoamista muistiossa hieman enemmän. Onko tehtävien kokoamisen taustalla hallinnollisen yhdenmukaisuuden varmistaminen vai mikä, ja minkä takia Etelä-Suomen ulkopuolisten maakuntien liittojen tekemien päätösten jatkotoimenpiteet keskitetään Pohjois-Pohjanmaan liittoon eikä esimerkiksi väkirikkaimman maakunnan liittoon?

7 § Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) kokoonpano

Pitäisikö neuvottelukunnan tehtävästä säätää tarkemmin (vrt. lain 15 §)?

Kokoonpanosta on säädetty riittävällä tarkkuudella.

9 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomitea

Onko seurantakomiteasta ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? Onko seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetty selkeästi?

Seurantakomiteasta ja sen tehtävistä sekä sihteeristöstä on säädetty selkeästi.

10 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmä

Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?

Johtoryhmän kokoonpanon on oltava riittävän laajapohjainen: nyt asetustekstissä mainitaan vain välittävän toimielimen edustaja, muistiossa mainitaan esimerkkejä muistakin edustajista.

Pykälässä voisi mainita johtoryhmän jäsenten vähimmäismäärän.

11 §. Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimikausi ja kokoonpano

Onko MYR:n kokoonpanosta säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen? Onko sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?

Pykälässä kyllä. Muistiossa jäsenten määrittelyyn jätetään enemmän valinnanvaraa: ”Edustettuina olevien tahojen määrittelyssä on tarpeen ottaa huomioon alueen erityispiirteet, eikä siksi ole perusteltua yksityiskohtaisemmin määritellä yhteistyöryhmässä edustettuina olevia järjestöjä tai muita tahoja”. Olisi tarpeen, että pykälä ja muistio ovat tässä mielessä yksiselitteiset.

Aluekehittämisen kannalta keskeisinä toimijoina työelämän ja elinkeinoelämän järjestöillä olisi hyvä olla mahdollisuus asettaa asiantuntijajäsenet sihteeristöön.

Miltä osin täydentäisitte tai muuttaisitte 1 luvun säännöksiä?

–

Muita huomioita lukuun 1

–

2 luku Ohjelmatyö ja yhteistyömenettelyt

Onko ohjelmatyöstä ja yhteistyömenettelyistä säädetty selkeästi ja riittävästi?

Jos ei:
mitä voisi selkeyttää?
miltä osin haluaisitte täydentää tai muuttaa ehdotettuja säännöksiä?

–

Pykäläkohtaisia kysymyksiä

13 § Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta

Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin.

Ei tarvetta säätää tarkemmin.

14 § Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu

Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus?

Asetuksen säädökset ovat selkeät. Olemme aiemmin kiinnittäneet huomiota maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmasta luopumiseen ja valmisteluvastuun siirtymisestä TEM:öön. Valmistelun keskittäminen ja yhdenmukaistaminen ovat perusteltuja tavoitteita. Samaan aikaan maakuntaohjelman toimeenpanosta olisi hyvä kuulla säännönmukaisesti alueellisia sidosryhmiä ja säilyttää maakuntaliitolla sekä maakunnan yhteistyöryhmällä riittävä rooli maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman valmistelussa.

Pykälään esitämme seuraavia lisäyksiä, jotka korostavat EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston merkitystä alueiden kehittämisen työvälineenä:

1. Arvio maakunnan ja sen osien, erityisesti saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden, kestävän kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista, perustuen maakunnan liiton ja muiden aluekehittämiseen osallistuneiden tahojen yhteiseen ennakointityöhön ml. laaja-alaiset työllisyysvaikutusarviot.

2. Perusteluihin lisättäisiin vastaavasti seuraava teksti 14 pykälän momenttiin 1.

Momentin 1 kohdan mukaan maakuntaohjelmassa tulisi arvioida alueen eri osien kuten saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia ja yhteen sovittaa niitä alueen kehittämistavoitteisiin. Arvion tulisi perustua maakunnan liiton, ELY-keskuksen, kuntien ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien tahojen ennakointityöhön koskien esimerkiksi alueen elinkeinorakennetta ml. CO2- päästöt ja osaamistarpeita sekä vähähiilisen yhteiskuntaan siirtymisen työllisyysvaikutuksia turve- ja muilla CO2- päästöisillä energiatoimialoilla sekä energiaintensiivisessä teollisuudessa. Valmistelussa tulee huolehtia riittävän monipuolisesta määrällisen ja laadullisen tiedon hyödyntämisestä kehittämistavoitteiden ja -vaihtoehtojen pohdinnassa.

15 § Alueiden kehittämisen keskustelut

Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta?

Osallistujia määriteltäessä ilmaisu ”muut relevantit tahot” tulisi korvata ilmaisulla ”aluekehittämisen kannalta keskeiset toimijat”. Alueiden kehittämisen keskustelujen merkitys kasvaa entisestään, kun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmisteluvastuuta keskitetään ministeriöön.

Ovatko alueiden kehittämisen keskustelujen määrä ja tiheys päätettävissä tapauskohtaisesti vai tapahtuvatko ne muualla säädetyssä järjestyksessä? Keskusteluille tulisi ajatella jotain velvoittavuutta, esim. x kertaa ohjelmakaudessa.

Lisäksi olisi korostettava keskustelujen tavoitteellisuutta: käyttöön olisi hyvä ottaa ennakoiva toimintatapa ja luotava vaihtoehtoisia aluekehityksen skenaarioita.

16 §. Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmä

Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?

Johtoryhmästä ja sen tehtävästä on säädetty selkeästi.

3 luku Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi

17 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojana toimimisen vaatimukset
18 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan tehtävät

Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi? Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykäliä tai niiden perusteluja?

Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi.

21 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset
22 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin liittyvät tehtävät

Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi (21 – 22 §)? Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykäliä tai niiden perusteluja?

Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi.

Muita huomioita lukuun 3

–

Muita huomioita toimeenpanoasetuksesta ja sen muistiosta?

Mitä muuta haluatte kommentoida asetuksen sisältöön tai muistioon nähden?

–

II Asetusluonnos alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (Rahoitusasetus)

Yleistä

Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?

1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala
2 § Suhde muuhun lainsäädäntöön

Ovatko asetuksen soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön selkeät? Miltä osin täydentäisitte tai muuttaisitte 1 luvun säännöksiä?

Asetuksen soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön ovat selkeät.

Muita huomioita lukuun 1

–

2 luku Tuen käyttökohteet ja tukea koskevat yleiset säännökset

Onko tukea koskevista yleisistä säännöksistä säädetty selkeästi ja ehdotettua rahoituslakia tarpeellisesti täydentäen?

–

Luvun 4 – 8 §:t vastaavat pääosin voimassa olevaa sääntelyä. Onko näiltä osin ehdotuksia säännösten sisällön kehittämiseksi?

–

Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte 2 luvun muita säännöksiä?

–

Muita huomioita lukuun 2

–

3 luku Tukimenettely

Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi kaikkiin ehdotetun rahoituslain nojalla myönnettäviin tukiin (kansalliset alueiden kehittämisen varat, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varat ja Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallinen vastinrahoitus), mutta luvun säännöksistä voitaisiin tukilajikohtaisesti poiketa 4 – 6 luvussa.

Ovatko 3 luvun säännökset tämä huomioiden riittävän selkeitä ja soveltuvia kaikkiin mainittuihin tukilajeihin?

–

Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi myös Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansalliseen vastinrahoitukseen. Näettekö erityisesti näiltä osin ongelmia luvun säännösten sovellettavuudessa?

–

Ehdotetun rahoituslain nojalla myönnettävissä tuissa tulee rahoituslain ohella sovellettavaksi myös valtionavustuslaki. Onko tukimenettelystä tältä osin säädetty selkeästi suhteesta valtionavustuslakiin? Onko valtionavustuslain säännöksiä avattu riittävästi muistiossa?

Ehdotetussa 15 §:ssä säädettäisiin ennakosta ja sen kuittaamisesta nykyistä tarkemmin (Interregin kansallisen vastinrahoituksen osalta kuittaamisesta säädettäisiin poikkeus 42 §:ssä). Onko ennakosta ja sen kuittaamisesta säädetty selkeästi ja riittävästi?

Kyllä.

Ehdotetussa 16 §:ssä säädettäisiin tuen maksamisen hakemisesta ja voimassa olevaan nähden sääntelyä tarkennettaisiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja kansallisiin alueiden kehittämisen varoihin sovellettavien uusien kustannusmallien käyttöönoton vuoksi. Onko sääntely riittävän selkeää?

Kyllä.

Ehdotetussa 19 §:ssä säädettäisiin ohjausryhmästä nykyistä tarkemmin. Onko säännös riittävä ja selkeä?

Kyllä.

Miltä osin muuten tarkentaisitte tai muuttaisitte 3 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)

–

Muita huomioita lukuun 3

–

4 luku Kansallisilla alueiden kehittämisen varoilla rahoitettujen hankkeiden kustannusten tukikelpoisuutta koskevat ja muut erityiset säännökset

Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettaviin tukiin. Kustannusten tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä tarkennettaisiin voimassa olevaan asetukseen nähden ja tukikelpoisuudesta säädettäisiin pääosin yhteneväisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan tukien kanssa viittaamalla pykälissä tukikelpoisuusasetuksen säännöksiin. Onko yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varojen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen hankkeiden kesken kannatettavaa?

–

Miltä osin kansallisissa alueiden kehittämisen varoista rahoitettavien haunkkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta tulisi säätää toisin kuin tukikelpoisuusasetuksessa säädetään?

–

Ehdotetussa 21 §:ssä säädettäisiin kansallisten alueiden kehittämisen varojen hankkeen enimmäiskestoksi kolme vuotta, mikä vastaisi voimassa olevaa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden osalta enimmäiskeston säätämisestä ehdotetaan luovuttavaksi. Onko enimmäiskeston rajaaminen tarpeen?

Kansallisilla alueiden kehittämisen varoilla toteutetuissa hankkeissa enimmäiskeston rajaaminen on tarpeen ehdotetulla tavalla. EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden osalta enimmäiskestoa ei tarvitse rajata, koska hanketta rahoittava viranomainen voi ilmoittaa enimmäiskeston hakuilmoituksessa. Lisäksi ohjelmakausi asettaa joka tapauksessa hankkeille enimmäisrajan.

Ehdotetussa 24 §:ssä säädettäisiin luontoissuorituksesta osana hankkeen omarahoitusta. Pitäisikö luontoissuoritus sallia paitsi osana omarahoitusta mutta myös laajemmin yksityistä rahoitusosuutta ja miksi? Miten muuten luontoissuoritusta koskevaa säännöstä pitäisi kehittää?

Luontoissuorituksen osuus on esitetyssä muodossa toimiva. Laajentaminen voi aiheuttaa tulkinta- ja todentamisongelmia luontoissuorituksena suoritetun työn osuudesta.

Voimassa olevan rahoitusasetuksen 26 §:ssä säädetystä vastikkeellisen työ tai tuotantopanoksen luovutuksesta ehdotetaan luovuttavaksi. Onko ratkaisu kannatettava? Jos katsotte, että säännös olisi edelleen tarpeen, perustelkaa kantanne.

Ratkaisu on kannatettava muistiossa annettujen perusteiden mukaisesti.

Miltä osin muuten tarkentaisitte tai muuttaisitte 4 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)

–

Muita huomioita lukuun 4

–

5 luku Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa koskevat erityissäännökset

Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta rahoitettaviin tukiin. Onko näitä tukia koskevista erityissäännöksistä säädetty selkeästi?

–

Ehdotetussa 34 §:ssä säädettäisiin uudesta ryhmähankkeesta rahoituslakia tarkentavia säännöksiä. Onko säännös riittävä ja selkeä? Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte 5 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)

–

Muita huomioita lukuun 5

–

6 luku Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen toimeenpanoa koskevat erityissäännökset

Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansalliseen vastinrahoitukseen. Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen toimeenpanoa koskevista erityssäännöksistä säädetty riittävästi ja selkeästi?

–

39 § Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen määrä

Onko teillä kommentoitavaa Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen määrään sekä esitettyihin myöntörajoihin? Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte luvun 6 säännöksiä?

–

Muita huomioita lukuun 6

Muita huomioita rahoitusasetuksesta ja sen muistiosta

Näkemykset ja kommentit, jotka eivät sisälly aiempiin kohtiin

–

III Asetusluonnos Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (Tukikelpoisuusasetus)

Euroopan parlamentin ja neuvoston ohjelmakauden 2021- 2027 yleisasetuksen 57 artiklan 1 kohdan mukaan menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisten sääntöjen perusteella, paitsi jos yleisasetuksessa, rahastokohtaisissa asetuksissa tai yleisasetuksen taikka rahastokohtaisten asetusten perusteella on vahvistettu erityissääntöjä. Rahastokohtaisilla asetuksilla tarkoitetaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen osalta EAKR-asetusta (Euroopan aluekehitysrahasto), ESR-asetusta (Euroopan sosiaalirahasto plus) ja JTF-asetusta (oikeudenmukaisen siirtymän rahasto).

Edellä mainittuja EU:n säädöksiä sovelletaan suoraan EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoon. EU-säädösten ja tämän asetusehdotuksen lisäksi tukikelpoisuudesta ja kustannusten korvausperusteista säädetään ehdotetussa rahoituslaissa ja sen nojalla annettavassa rahoitusasetuksessa (liitteet 3 ja 4), ehdotetussa yritystukilaissa sekä valtionavustuslaissa (688/2001).

Pyydämme antamaan vastaukset luvuittain ja pykälittäin alla olevan ryhmittelyn mukaisesti.

Yleistä

Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
Mitä muuta haluatte kommentoida asetuksen sisältöön tai muistioon nähden?

–

1 luku Yleiset säännökset

2 § Määritelmät

Onko asetukseen tarpeellista ottaa määritelmiä koskeva erillinen pykälä?
Onko asetuksessa käytetty käsitteistö mielestänne selkeää?
Mitkä käsitteet edellyttäisivät tarkennusta ja miten?

–

4 § Tukikelpoisuuden edellytykset

Ovatko tukikelpoisuuden edellytykset näkemyksenne mukaan selkeät? Jos eivät,
Miltä osin katsotte edellytykset epäselväksi ja miksi katsotte kohdan epäselväksi?
Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa?
Miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

5 § Hankkeen tulot

Onko hankkeen tulot ja niiden käsittely määritelty pykälässä riittävän selkeästi? Jos ei,

Miltä osin tulojen määrittely ei ole riittävän selkeää?
Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa?
Miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

Muita huomioita luvun 1 pykäliin ja muistioon

–

2 luku Palkkakustannusten tukikelpoisuus ja yksinkertaistetut kustannusmallit

6 § Palkkakustannusten tukikelpoisuus

Ovatko palkkakustannusten tukikelpoisuutta koskevat yleiset periaatteet riittävän selkeät? Jos eivät,miltä osin periaatteet ovat epäselviä ja miksi katsotte kohdan epäselväksi? Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa ja miltä osin?

Palkkakustannusten tukikelpoisuutta koskevat yleiset periaatteet ovat riittävän selkeät.

7 § Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli

Onko palkkakustannusten yksikkökustannusmalli määritelty pykälässä riittävän selkeästi? Jos ei,miltä osin pykälää tulisi tarkentaa? Voisitteko perustella tarkennusta edellyttävän kohdan?

Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli on määritelty pykälässä riittävän selkeästi.

Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

8 § Välittömien palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen sekä prosenttimääräinen korvaus palkkakustannusten sivukuluista

Onko palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen mielestänne riittävän selkeästi määritelty pykälässä?
Onko prosenttimääräinen korvaus palkkakustannusten sivukuluista mielestänne riittävän selkeästi määritelty pykälässä? Jos näin ei ole, miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

Palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen on määritelty pykälässä riittävän selkeästi.

Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

10 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa
11 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa investointihankkeissa
12 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan sosiaalirahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa

Onko pykälien muotoilu ja sisältö riittävän selkeää?

Kyllä.

Jos ei, miltä osin muotoilua tulisi tarkentaa pykäläkohtaisesti?

–

Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi (tarkennukset pykäläkohtaisesti)?

–

16 § Kertakorvausten määrän vahvistaminen

Onko kertakorvausten määrän vahvistamisesta säädetty riittävän selkeästi? Jos ei,miltä osin pykälän muotoilu edellyttäisi tarkentamista? Miten muotoilua tulisi tarkentaa pykälässä?

Kertakorvausten määrän vahvistamisesta on säädetty riittävän selkeästi.

Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

Muita huomioita luvun 2 pykäliin ja muistioon

–

3 luku Tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset ja eräiden kustannusten tukikelpoisuus

19 § Hankinnat

Onko hankinnasta aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuus ja kustannusten kohtuullisuuden arvioiminen määritelty riittävän selkeästi määritelty? Jos ei, miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

Hankinnasta aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuus ja kustannusten kohtuullisuuden arvioiminen on määritelty riittävän selkeästi.

Jos muistiota tulisi tarkentaa, osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

Onko arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja sen osoittamisesta säädetty riittävän selkeästi? Jos ei, miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

Arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja sen osoittamisesta on säädetty riittävän selkeästi.

Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

25 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Onko tuen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista säädetty riittävän kattavasti ja selkeästi? Jos ei, miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

–

Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

Muita huomioita luvun 3 pykäliin ja muistioon

–

4 luku Erinäiset säännökset

26 § Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien väliset muutokset

Selkeyttääkö kustannuslajien välisestä muutoksesta säädetty hankkeiden toimeenpanoa? Jos ei, miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?

–

Muita huomioita tukikelpoisuusasetuksesta

Näkemykset ja kommentit, jotka eivät sisälly aiempiin kohtiin

–

Mitä muuta haluatte sanoa?

Näkemykset ja kannanotot, jotka eivät sisälly edellä asetuskohtaisesti esille tuomaanne

–

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry