Tapaturmalaista selkeämpi

Uudessa laissa määritellään aiempaa selkeämmin, mitä tapaturmalla ja työpaikalla tarkoitetaan. Laki sisältää myös yksityiskohtaisemmat säännökset olosuhteista, joissa tapaturmat tai ilmennyt ammattitauti korvataan. Uutta lakia lukemalla selviää nykyistä paremmin, millaiseen korvaukseen työntekijä on oikeutettu.

Tapaturmalainsäädäntö on perua vuodelta 1948. Sitä on paikkailtu vuosikymmenten varrella, mikä on tehnyt kokonaisuudesta sekavan. Lainsäädäntö ei enää kaikilta osin vastaa nykyistä työelämää. Nyt kolme vanhaa lakia on kirjoitettu yhteen.

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) johtava lakimies Kirsi Pohjolainen pitää erityisen hyvänä sitä, että oikeus- ja korvauskäytäntö on kirjattu selkeästi uuteen lakiin. Se parantaa työnantajien ja työntekijöiden oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua. Nykyään käytännöt vaihtelevat eri vakuutusyhtiöissä.

Korvauslajit pysyvät ennallaan, mutta niiden nimet muuttuvat. Esimerkiksi ansiomenetyskorvauksesta tulee kuntoutusraha.

– Korvauskäsittelyä nopeutetaan, sillä päätös on annettava nykyisen kolmen kuukauden sijasta 30 päivässä selvitysten saamisesta, Pohjolainen sanoo.

Päätökset on myös perusteltava paremmin. Esimerkiksi lääkäriasiantuntijan on kirjattava perustelu sille, miksi päätös on myönteinen tai kielteinen.

– Tavoitteena on, että korvauspäätös on mahdollisimman informatiivinen.

Ansioihin tarkempi laskentasääntö

Vuosiansiot määritellään laissa uudella tavalla ja ansioiden laskentasääntö kirjataan lakiin. Nykyisessä laissa ansiotason määrittely perustuu enemmän arvioon kuin tarkkaan laskentaan.

SAK:n päälakimies Timo Koskisen mukaan vuosiansioiden vähimmäistasoon tuleva 10 prosentin korotus ja ansioiden laskentatavan muutos parantaa pienituloisten ja pätkätyöntekijöiden asemaa.

Uusi laki parantaa myös mahdollisuuksia torjua harmaata taloutta. Lain lähtökohtana on, että kaikki Suomessa tehtävä työ on vakuutettava Suomessa.

Perustettavasta vakuutusrekisteristä voi jatkossa tarkistaa, että työnantaja on vakuuttanut työntekijänsä. Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaisten lisäksi vakuutusyhtiöt ja TVL, jonka nimi muuttuu ensi vuoden vaihteessa Tapaturmavakuutuskeskukseksi. Sen tehtävät on kirjattu uuteen lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin.

Kosteusaltistus jäi ratkaisematta

Uudesta laista jäi uupumaan malli siitä, miten kosteusvauriomikrobeille altistuneita työntekijöitä tuetaan silloin, kun he joutuvat oireiden takia vaihtamaan työpaikkaa, mutta heillä ei ole ammattitautia.

Mallista ei löytynyt yksimielisyyttä, sillä erityisesti Kuntatyönantajat vastustivat asian kirjaamista lakiin. Palkansaajapuolen toive on, että uusi hallitus olisi asiassa aloitteellinen ja kosteusvauriomikrobeille altistuneet saataisiin korvausten piiriin.

Tapaturmavakuutuksen perusperiaatteet säilyvät ennallaan. Jatkossakin työnantaja ottaa vakuutuksen työntekijöilleen ja työnantaja myös yksin maksaa vakuutusmaksun.

Pirjo Pajunen