Työehtosopimuksilla ja tulopolitiikalla vankka tuki

17. edustajakokoukseen valmistautuvan SAK:n arvostus korkealla

Suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä alakohtaisten työehtosopimusten tarpeellisuudesta. Yhdeksän kymmenestä (89%) on sitä mieltä, että työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Usko työehtosopimusten tarjoaman vähimmäissuojan merkitykseen on pysytellyt vakaana vuodesta 1995 lähtien, mutta nyt se on korkeammalla tasolla kuin kertaakaan aiemmin.

Suomalaiset ovat myös hyvin yksimielisiä (75%) siitä, että työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla. Tässäkin asiassa kansalaisten mielipide on vuosien aikana voimistunut.

Valtaosa suomalaisista (69%) ei myöskään antaisi työnantajille oikeutta palkata työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla, joilla työntekijät henkilökohtaisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Aiempaa harvempi (29%) antaisi työnantajille oikeuden palkata työntekijöitä ehdoilla, joilla työntekijät suostuvat töitä tekemään. Vielä vuonna 2003 näin ajatteli yli kolmannes (37%) suomalaisista. Tällä hetkellä yli puolet (51%) yrittäjistäkin suhtautuu ajatukseen kielteisesti.

Tiedot käyvät ilmi kevään 2006 työmarkkinailmastotutkimuksen yhteydessä tehdyistä haastatteluista. Tutkimukseen vastasi 13.3. – 19.4.2006 yhteensä 1029 suomalaista.

Tupoilla vankka kannatus

Suomalaisten (83%) mielestä olisi kaikkien edun mukaista jatkaa tulopoliittisten kokonaisratkaisujen solmimista myös tulevaisuudessa. Vain yksi kymmenestä ei ajattele näin.

Samalla kuitenkin kaksi viidesosaa (40%) kansalaisista ilmoittaa, että olisi hyvä asia, jos eri alojen työehtosopimukset solmittaisiin tulevaisuudessa liittokohtaisesti. Yksi selitys vastausten ulkonaiseen ristiriitaisuuteen löytyy siitä, että tupo-ratkaisujen tunnustetaan olevan yleisellä tasolla kaikkien edun mukaista, kun taas liittokohtaisilla saavutetaan alakohtaista liikkumavaraa ja etua joillekin ryhmille yhteiskunnassa.

Liittokohtaisten ratkaisujen suosio on keskimäärää suurempaa yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Työntekijöille ja alemmille toimihenkilöille se on enemmässä määrin myrkkyä.

Ay-liikkeen asemaa ei kyseenalaisteta

Suomalaiset eivät jaa julkisuudessa silloin tällöin esitettyä väitettä ay-liikkeen liian vahvasta asemasta yhteiskunnassa. Ainoastaan joka kymmenes (12%) kansalaisista on sitä mieltä, että ammattiyhdistysliikkeellä olisi liikaa valtaa. Valtaosa kansalaisista katsoo, että ay-liikkeellä on sopivasti vaikutusvaltaa (56%) tai että sitä pitäisi jopa lisätä (26%).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna nykyistä enemmän vaikutusvaltaa ammattiyhdistysliikkeelle toivoisivat erityisesti työntekijät (37%) ja vastavuoroisesti myös yrittäjät (34%). Ay-liikkeen vaikutusvaltaa haluaisivat eniten puolestaan vähentää johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt (25%).

Suomalaisilla ei ole yksimielistä näkemystä siitä, miten ay-liikkeen valta on kehittynyt viimeksi kuluneen 2 – 3 vuoden aikana. Enemmän kuin kaksi viidestä (45%) arvioi vallan säilyneen muuttumattomana. Vajaa kolmannes (31%) kokee ay-liikkeen vallan vähentyneen. Yksi kuudesta (15%) sanoo, että valta on lisääntynyt.

SAK:n arvostus korkealla

Valtaosa suomalaisista arvostaa SAK:n toimintaa. 73 prosenttia kansalaisista antaa SAK:lle vähintäänkin melko hyvän yleisarvosanan. Yleisarvosana on hiukan noussut verrattuna vuoteen 2004, jolloin asiaa tutkittiin edellisen kerran (71%). Hyvän yleisarvosanan SAK saa kaikilta ammattiryhmiltä.

Suomalaisten arvioiden mukaan SAK on jopa entistä paremmin pystynyt turvaamaan jäsentensä ansiotason ja samalla järjestö saa aiempaa parempia arvioita työttömien asioiden hoitamisesta sekä jäsentensä mielipiteiden huomioon ottamisesta. SAK saa kuitenkin myös kritiikkiä työttömien asioiden ajamisesta &#;8211 44 prosenttia vastaajista ajattelee, että SAK:lla on tässä paljon parantamisen varaa. Toisaalta kritiikin määrä on vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna.

Valtaosa suomalaisista pitää SAK:n johtohenkilöitä pätevinä henkilöinä (69%), jotka pystyvät johtamaan järjestöä niin, että se pitää hyvää huolta jäsentensä eduista (75%). Edunvalvontatyö hoidetaan lisäksi siten, että järjestön toiminta on valtaosan (67%) mielestä yhteiskunnallisesti vastuuntuntoista ja SAK:ta pidetään järjestönä, joka kykenee vastaamaan ajan haasteisiin (73%).

Enemmistö pitää sitä myös demokraattisena (63%) ja uskoo sen huolehtivan naistenkin asioista (60%). Liiallisesta joustavuudesta tai heikkoudesta SAK:ta ei syytetä, koska vain noin neljännes kohdistaa järjestöön näitä määreitä.

Lisätietoja:
johtaja Matti Tukiainen, puh. 020 774 0104 tai 0400 600 099

Liitegraafit:
Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen kannatus (pdf)
Kuinka hyvin eri ominaisuudet kuvaavat SAK:ta (pdf)
Käsitykset työehtosopimusten tarpeellisuudesta 1995-2006 (pdf)
Arviot työntekijän asemasta, jos palkoista sovitaan työpaikoilla 1995-2006 (pdf)
Käsitykset ay-liikkeen vaikutusvallasta (pdf)

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2006 osaraportti (pdf)