Arjen sankarit Ateneumissa
Näyttelyssä selviää, miksi ammattiyhdistysliike syntyi
Ateneumin taidemuseossa Helsingissä on avattu näyttely Arjen sankari. Naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875-1918. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Amsterdamin Van Gogh -museon kanssa.
1800-luvun lopun teollistuvassa Euroopassa naturalismi oli yksi johtavista suuntauksista kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja teatterissa. Maalausten aiheena olivat ajan yhteiskunnallinen todellisuus ja tavallisten ihmisten arkielämä. Aiheet nousivat modernin elämän päivänpolttavista kysymyksistä. Työläiset, köyhät, maanviljelijät, kaupunkilainen keskiluokka, kaikki yhteiskuntaluokan osa-alueet nostettiin taiteen keskeisiksi aiheiksi.
Näyttelyssä selviää, miksi ammattiyhdistysliike syntyi. 1800-luku oli suuren murroksen aikaa. Maatalouskulttuurista siirryttiin teolliseen yhteiskuntaan. Työväen olot olivat kurjat, aika huusi muutosta. Syntyi edellytykset ammatilliselle ja poliittiselle työväenliikkeelle.
Taiteilijat näyttävät olleen varsin hyvin ajan hermolla, myös Suomessa. Kultakauden mestarit kuten Juho Rissanen, Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt kuvasivat kaunistelematta tavallista kansaa ja sen oloja. Yksi tunnetuimmista teoksista on Järnefeltin Raatajat rahanalaiset vuodelta 1893 – sekin on esillä näyttelyssä. Toisaalta tuntuu siltä, että suomalaiset huipputaiteilijat eivät – silloinkaan – osuneet tehtaisiin, joten varhainen teollisuustyöväki ei ole tullut ikuistetuiksi kansalliseen kollektiiviseen muistiin.
Näyttelyn on suunnitellut kansainvälisesti tunnettu naturalismin asiantuntija Gabriel P. Weisberg. Näyttely oli esillä Amsterdamissa Van Gogh -museossa 8.10.2010-23.1.2011. Ateneumissa näyttely on esillä 15.5.2011 saakka.
Kuva:
Thomas Anshutz (1851-1912) Metallityöläisten lepohetki, 1880 öljy kankaalle, Fine Arts Museums of San Francisco. Kuva: Ateneumin taidemuseo.