Yt-lain uudistus käynnistymässä
Työntekijöille saatava mahdollisuus vaikuttaa
Yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ollaan käynnistämässä vielä tämän syksyn aikana. SAK:n tavoitteena lakiuudistuksessa on lisätä työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ja laajentaa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden kirjoa. Useita osauudistuksia läpikäynyttä lakia halutaan myös selkeyttää nykyisestä.
Yt-lain uudistaminen on kirjattu Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan yt-lain kokonaisuudistuksen tavoitteena on aidon neuvottelun ja tosiasiallisten osallistumismahdollisuuksien toteuttaminen ja yhteistoiminnan laajentaminen koskemaan myös työpaikan kehittämistä ja toimintaa sekä työn organisointia kuitenkin työnantajan työnjohto-oikeuteen puuttumatta. Hallitusohjelmassa luvataan myös selvittää kunta-alan liittämistä lain piiriin.
Nykylaki vanhentunut
SAK:ssa yt-lain uudistamista pidetään välttämättömänä. Laki on pantava täysremonttiin, sillä se ei toimi sellaisena työpaikkademokratian ja yrityksen kehittämisen välineenä kuin miksi se neljännesvuosisata sitten lain voimaan astuessa tarkoitettiin. Nykylakia ei ole säädetty tilanteeseen, jossa talous on kansainvälistynyt, yritystoiminta pirstoutunutta, yritykset yhä useammin konserneja ja epätyypilliset työsuhteet yhä yleisempiä.
SAK:n mielestä yhteistoiminta-asioiden piiriä ja osallistumisjärjestelmiä tulisi laajentaa koskemaan mm. yritysjärjestelyjä, yhtiöittämisiä, alihankintatoimintaa ja töiden ulkoistamista. Nykyisin henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset, kun yrityksessä tehdään henkilöstön asemaan vaikuttavia järjestelyjä.
Yhteistoimintamenettelyä olisi SAK:n mielestä kehitettävä niin, että siinä nykyistä enemmän korostuisi myös työnantajan vastuu henkilöstönsä työllistymisestä. SAK:n lähtökohtana on, että myös pienet yritykset saataisiin yhteistoimintalain piiriin.
Lakiuudistukselle on myös ulkoisia, EU:sta tulevia paineita. Yt-lakia on joka tapauksessa muutettava lähivuosina, kun työntekijöiden asemaan liittyviä Euroopan yhteisön direktiivejä tuodaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Edessä vuosien työ
SAK:n työympäristöosaston johtajan Kirsti Palanko-Laakan mukaan myös työnantajapuoli on valmis uudistamaan yhteistoimintalakia. Työnantajat varjelevat kuitenkin tiukasti työnantajan työnjohto eli direktio-oikeutta. Se mikä kuuluu työnjohto-oikeuteen on tulkinnanvaraista.
– Koko työnlainsäädäntö voidaan tulkita puuttumiseksi työnantajan direktio-oikeuteen, Palanko-Laaka huomautti työmarkkinatoimittajille elokuussa järjestetyssä seminaarissa.
Työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteinen näkemys on, että yhteistoimintalain kokonaisuudistuksen yhteydessä ei ole syytä koskea työsopimuslaissa määriteltyihin irtisanomisperusteisiin.
Lain kokonaisuudistus on vuosia kestävä prosessi. SAK:n tavoitteena on, että uudistuksesta vastaava kolmikantainen komitea nimitettäisiin syksyn aikana.