Hallitus kävi keskustelua seuraavasta sopimuskierroksesta

Tilanne kolmen päivän koulutuspäivissä

Hallitus sai selvityksen raamisopimuksessa sovittujen työntekijöiden koulutuspäivien toteuttamisesta käydyistä taustakeskusteluista. Keskustelut ovat koskeneet sitä, miten asiassa voitaisiin edetä, kun EK:n hallitus aiemmin hylkäsi asiasta työryhmässä syntyneen yhteisymmärryksen.

Hallitus kävi keskustelua siitä, miten kysymyksessä koulutuspäivistä edetään. Lähtökohtana on etsiä edelleen ratkaisua kiistaan.

Hallituksen tiedote

Työttömyysturvan kehittäminen

Hallitus sai tilannekatsauksen työttömyysturvauudistuksen valmistelusta. Raamisopimuksessa syksyllä 2011 sovittiin useista työttömyysturvaan tulevista muutoksista. Keväällä 2012 neuvotellussa työurasopimuksessa linjattiin vielä tarkemmin työttömyysturvaa koskevan uudistuksen sisältöä. Uudistusta valmistellaan parhaillaan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä ja se on etenemässä pääpirteissään SAK:n tavoitteiden mukaisesti.

Vuokratyöryhmän esitykset lainsäädäntömuutoksiksi

Raamisopimuksessa sovittu vuokratyöryhmä esittää lainsäädäntömuutoksia työsopimuslakiin ja tilaajavastuulakiin. Muutoksilla muun muassa parannetaan vuokratyöntekijöiden mahdollisuutta arvioida työsopimuksen määräaikaisuuden perustetta sekä lisätään henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeutta vuokratyön käytön syistä. Jatkossa työsopimuslain työsuhteen keskeisistä ehdoista annettavassa selvityksessä on käytävä ilmi määräaikaisuuden peruste sekä määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta tai sopimuksen päättymisen arvioitu ajankohta. Lakimuutoksen esitetään tulevan voimaan 1.1.2013 lähtien.

Hallitus hyväksyi vuokratyöryhmän tekemät esitykset lainsäädäntömuutoksiksi.

Apulaisoikeuskanslerin päätös koskien yhdenvertaisuutta ja kollektiivista työoikeutta

Hallitus sai tiedoksi apulaisoikeuskanslerin (AOK) päätöksen koskien ns. Tehy-tapausta. AOK on antanut 17.8.2012 päätöksen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän sekä syrjintäkieltojen välisestä suhteesta. Päätöksen mukaan työehtosopimuslain järjestöehdon käyttämisen mahdollistava kohta on perustuslain vastainen.

Tapaus juontaa vuoteen 2007, jolloin terveydenhuoltoalan palkkakiista ratkaistiin työriitojen sovittelulautakunnassa ns. Tehy-pöytäkirjalla, jonka mukaan Tehyn jäsenille maksettiin julkisessa terveydenhuollossa aiemmin sovittua suuremmat palkankorotukset. Pöytäkirjasta on tehty AOK:lle kaksi kantelua, joiden mukaan työehtosopimuksen soveltaminen voi johtaa työpaikalla samaa työtä tekevien työntekijöiden asettamiseen eri asemaan järjestäytymisen perusteella.

SAK:n mielestä AOK:n päätös ei ole juridisesti ongelmaton, sillä kyse on kahden perusoikeuden – yhdenvertaisuus ja järjestäytymisvapaus, johon kuuluu kollektiivinen oikeus neuvotella työehdoista – välisestä punninnasta. Asiaan liittyy myös järjestöpoliittisia näkökohtia. Jos järjestöehdon käyttöalaa rajoitettaisiin, sillä voisi olla vaikutuksia laajemmin sopimustoimintaan.

AOK:n päätöksestä ei käy ilmi, mitä konkreettisia muutoksia AOK edellyttää työehtolakiin. SAK:n mielestä järjestöehdon suhdetta yhdenvertaisuussäännöksiin on syytä pohtia parhaillaan käynnissä olevan yhdenvertaisuuslain uudistamisen yhteydessä. Yleisellä tasolla kyse on siitä, miten turvataan se, ettei eri työehtosopimusten soveltaminen johda yhdenvertaisuussäännösten vastaisiin tilanteisiin työpaikoilla.

Keskusjärjestöjen ehdotukset nuorten työllistämisen edistämiseksi

Osana työurasopimusta keskusjärjestöt sopivat etsivänsä uusia keinoja nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi. Tavoitteena on löytää nuorille työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia yhdistämällä koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Järjestöjen ehdotukset painottuvat

• vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten mahdollisuuksiin työelämässä tarvittavan perusammattitaidon hankkimiseen
• ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien parantamiseen
• yksilöllisten koulutuspolkujen lisäämiseen
• työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen

Järjestöjen mukaan ehdotetuilla toimilla voidaan helpottaa ammatillisesta koulutuksesta työelämään kiinnittymistä sekä olennaisesti vähentää keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa. Ongelmaksi voi ehdotuksia esitelleen kehittämisjohtaja Saana Siekkisen mukaan muodostua rahoituksen puute. Esitysten toteuttaminen edellyttääkin hallitukselta lisärahoitusta. Työryhmän määräaika oli syyskuun lopussa mutta esityksiä hiotaan vielä.

Keskustelusssa korostettiin, että oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan lisäksi myös työnantajalta on edellytettävä sitoutumista kouluttamiseen, eikä opiskelijoita pidä käyttää yritysten työvoimavajeen paikkaamiseen. Kysyttiin myös, mitkä ovat yritysten tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa oppisopimuskoulutusta, jos se lisääntyy. Korostettiin, että oppisopimuskoulutuksessa ehdottomana tavoitteena pitää olla osaavien ammattilaisten kouluttaminen. 

Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintosäännösten täsmentäminen

Hallitusta informoitiin työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista työeläkevakuutusyhtiöiden hallintosäännösten täsmentämiseksi. Työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan lakiin tehtävillä muutoksia ja työeläkevakuutusyhtiöiden omilla toimilla pyritään välttämään epäterveitä sidonnaisuuksia eläkeyhtiöiden hallituksen jäsenten, heidän työnantajiensa tai edustamiensa yhteisöjen ja eläkeyhtiöiden välillä (mm. esteellisyyssäännös, yhtiön hallituksen tehtävä päätös omistajaohjauksen periaatteista, julkinen rekisteri yhtiön hallituksen jäsenten sidonnaisuuksista). Lisäksi ehdotetaan Finanssivalvonnan ohjeiden ajanmukaistamista.

Hallitus päätti, että asiaa koskeva lainsäädäntötyö ja muu valmistelu voidaan tehdä esitetyn luonnoksen pohjalta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta.

Sopimuskierroksen arviointi ja seuraavan kierroksen lähtökohdat

Edellisen sopimuskierroksen ja raamisopimuksen analyysi

Työehtoasiantuntija Katarina Murto ja ekonomisti Ilkka Kaukoranta esittelivät hallitukselle raamisopimuksesta SAK:ssa laaditun analyysin. Raamisopimus syntyi noin vuosi sitten poikkeuksellisissa olosuhteissa ja poikkeuksellisen nopealla aikataululla. Sopimuksella tavoitellaan työllisyyden ja ostovoiman myönteistä kehittymistä ja Suomen kilpailukyvyn turvaamista.

Raamianalyysissä käydään läpi toteutuneet palkankorotukset ja ostovoiman kehittyminen (2012: raamikorotus + 2,4 %, nettoreaaliansiot + 0,5 %, 2013: raamikorotus +1,9 %, nettoreaaliansiot -1 %) sekä sovitut laatuasiat ja niiden toteutuminen (sovituista 13 työryhmästä 8 työ on edelleen kesken). Lisäksi neuvotteluprosessia ja sopimuksen tuloksia arvioidaan liitoille tehdyn kyselyn perusteella (työttömyysturvan parantaminen, isyysvapaan pidentäminen ja kolme koulutuspäivää toteutuessaan arvioitiin merkittävimmiksi saavutuksiksi). Analyysissä arvioidaan myös neuvotteluprosessin ja sopimuksen saamaa julkisuutta.

Raamisopimuksesta käytiin vilkas keskustelu. Käydyssä keskustelussa korostettiin, että ilman teknologiateollisuuden päänavausta koko raamia ei olisi syntynyt. Sopimus koettiin voittopuolisesti onnistuneeksi, vaikka sen läpisaaminen kaikissa liitoissa ei ollut helppoa. Sovittiin, että hallitus palaa raamianalyysiin joulu- tai tammikuun kokouksessaan.

Seuraavaan sopimuskierrokseen valmistautuminen

Valmistautuminen seuraavaan, syksyllä 2013 käynnistyvään sopimuskierrokseen on aloitettu. Sopimusvastaavat ovat valinneet seitsemän teemaa, joihin liittyviä ongelmia on kartoitettu liittojen yhteistyössä työryhmissä. Teemat alateemoineen liittyvät asioihin, jotka liittojen mielestä pitäisi hoitaa työehtosopimuksien tai lakien kautta kuntoon tulevilla sopimuskierroksilla. Teemoista puuttuvat vielä muun muassa työllisyyteen ja kasvuun liittyvät asiat.

Hallitus kävi teemoista alustavaa keskustelua. Todettiin, että yhteisen keskustelun ja tavoitteiden pohdinnan sekä neuvottelustrategian suunnittelun aika on nyt, vaikka tavoitteet täsmentyvät ja sopimuskierroksen muoto selviää vasta lähempänä sopimuskauden päättymistä. Lopullista tavoiteasettelua määrittää osittain taloustilanne eikä sitä vielä tässä vaiheessa ole mahdollista ennakoida. Liittojen raamin mukaiset sopimukset päättyvät syksyn 2013 kuluessa ja osa vuonna 2014.

Sovittiin, että neuvottelukierroksen valmisteluun palataan hallituksessa maaliskuussa 2013. Tällä välin valmistelua jatketaan liittojen asiantuntijoiden kanssa työryhmissä.

SAK:n valtuuston kokouksen 23.-24.11.2012 asiakirjoja

Hallitus käsitteli kokouksen varsinaisen kutsun, esityslistan ja kokouksen säännöt lähetettäväksi valtuutetuille.

Eroilmoitukset valtuuston jäsenyydestä

• Veijo Kukkonen (SEL) on ilmoittanut eroavansa valtuuston jäsenyydestä. Kukkosen tilalle kokouksiin kutsutaan I varajäsen Anne Korkeamäki.
• Kalevi Ojamaa (Tulli) on pyytänyt eroa valtuustosta 1.10. 2012 lähtien. Ojamaan tilalle kokouksiin kutsutaan I varajäsen Jukka Pirttiperä.

SAK:n henkilöstön osaamiskartoitus – millaista osaamista keskusjärjestön toimistossa tulisi liittojen näkökulmasta olla

Asian esitteli hallinto- ja strategiajohtaja Eija Hietanen. Osaamiskartoituksella selvitetään henkilöstön osaamista, kehitystarpeita ja kehityshalukkuutta. Osaamista pohditaan suhteessa SAK:n strategian ydinalueisiin sekä siihen, millaista osaamista tulevina vuosina tarvitaan.

Hallitus kävi asiasta keskustelun, jossa korostui, että keskusjärjestöltä odotetaan erityisesti syvällistä asiantuntijaosaamista yhteiskunnan eri osa-alueilta, kuten talous-, sosiaali- ja eläkepolitiikassa sekä lainsäädäntötyössä. Korostettiin myös moniosaamisen merkitystä ja asioiden laaja-alaista hallintaa.

Eläkkeelle siirtyvät

Eläkkeelle siirtymisestä 1.1.2013 ovat ilmoittaneet järjestösihteeri Anita Spring ja hallintovastaava Marianne Uuskoski.

Toinen kokouspäivä

Kokouspäivän aluksi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen alusti ajankohtaisesta taloustilanteesta.

Kasvu- ja työllisyysohjelman valmistelu

SAK on käynnistänyt yhdessä STTK:n kanssa kasvu- ja työllisyyspoliittisen puheenvuoron valmistelun. Hallitukselle jaettiin luonnos puheenvuorosta. Puheenvuoron tavoitteena on nostaa palkansaajajärjestöjen roolia elinkeinopolitiikasta käydyssä keskustelussa ja tuoda siihen vahvemmin ay-liikkeen näkemys. SAK:n ja STTK:n mielestä keskustelua on käännettävä verotuksesta kilpailukyvyn parantamiseen ja erityisesti reaaliseen kilpailukykyyn, ei vain hintakilpailukykyyn.

Kasvu- ja työllisyysohjelman lähtökohtana on laajapohjainen, koko väestön osallisuuteen perustuva kasvustrategia. Kasvun edellytyksiä ovat ammattitaitoinen työvoima, hyvä infrastruktuuri, toimivat, tuottavuuden takaavat markkinat, innovaatioiden määrätietoinen edistäminen sekä verotuksen ja pääomamarkkinoiden uudistaminen siten, että ne edistävät talouskasvua.

Todettiin, että puheenvuoron jalostamista jatketaan yhdessä liittojen kanssa. Puheenvuoroon palataan hallituksen marraskuun kokouksessa.

Liittojen hallintojen koulutus – mitä liitot odottavat keskusjärjestöltä ja opistoilta

Asian esitteli Eija Hietanen. Hän kysyi, millaista hallinnon koulutusta liitot tarvitsevat ja millaista yhteistä koulutusta odottavat. Tarvitaanko yhteistä hallinnon koulutusta tai tukea liittojen omaan hallinnon koulutukseen? Pohdittavana on myös koulutuksen rakenne, sisältö ja se, kenelle koulutus on tarkoitettu.

SAK on järjestänyt yhteistä koulutusta liitoille vuodesta 2001 ja osanottajia on ollut lähes kaikista liitoista. Koulutuksen sisältönä ovat olleet toimintaympäristön haasteet, SAK:n ja liittojen strategiat, sopimuspolitiikka, strateginen suunnittelu, johtamisjärjestelmä ja nuorten arvot ja odotukset. Viime vuosina koulutuksen osanottajamäärät ovat kuitenkin vähentyneet.

Sovittiin, että asian selvittelyä jatketaan liitoittain, jotta saadaan kokonaisnäkemys tilanteesta ja liittojen tarpeista.

Kiljavan opiston ja Siikaranta-opiston yhteistyön syventäminen

Rakennusliitto on päättänyt lakkauttaa Siikarantaopiston kansanopistona. Siikarannan toiminta kokoushotellina jatkuu. Lakkautuvan kansanopistotoiminnan siirtämisestä Kiljavan opiston piiriin on laadittu aiesopimus SAK:n koulutussäätiön, Rakennusliiton ja Siikarantaopiston henkilökunnan kesken. Sopimuksen mukaan Siikarannan opettajat siirtyvät vanhoina työntekijöinä Kiljavan opistoon. Tehdyn sopimuksen nojalla opetus- ja kulttuuriministeriölle on jätetty hakemus Siikarantaopiston ylläpitoluvan siirtämisestä Kiljavan opistolle. Tavoitteena on yhdistää toiminnot vuoden 2013 alusta.

Hallituksen seuraava kokous on maanantaina 5.11.2012 klo 9. Hallitus kokoontuu myös 19.10 klo 8.30, jos kysymys koulutuspäivistä tätä edellyttää.