SAK, STTK ja Akava: Työllisyyden lisääminen on ensisijainen keino tasapainottaa julkista taloutta
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat tänä aamuna jättäneet Keskustan puheenjohtajalle Mari Kiviniemelle ja valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle hallitusohjelman päivitykseen liittyvät ehdotuksensa. Järjestöt esittävät maan hallitukselle seuraavia asioita:
Finanssipolitiikka
Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt nopeasti syvän taloustaantuman myötä. Ylijäämäinen julkinen talous on muuttunut alijäämäiseksi. Myös verotulot ovat pienentyneet ja työttömyysmenot kasvaneet.
Talouskasvun merkit ovat yhä epävarmoja. Parhaassa tapauksessa kasvu lähtee käyntiin loppuvuodesta. Epävarmuuden vuoksi finanssipolitiikkaa ei pidä lähteä tässä vaiheessa kiristämään. Julkisia peruspalveluita ei pidä leikata.
Tarvittaessa veroasteen nostaminen on mahdollista tehdä veropohjaa laajentamalla. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä verotuksen painopistettä on mahdollista siirtää edelleen palkkatyön verottamisesta muuhun verotukseen.
Tässä taloustilanteessa palkansaajien ansiotuloverotusta ei pidä kiristää. Ostovoiman, työllisyyden ja talouden ennustettavuuden vuoksi hallituksen on sitouduttava paitsi ansiotasoa vastaaviin valtion tuloveroasteikon tarkistuksiin, myös siihen, että valtion verotuksen kautta palkansaajille kompensoidaan mahdolliset sosiaaliturvamaksujen ja kunnallisverojen korotukset.
Työllisyyden lisääminen on ensisijainen keino tasapainottaa julkista taloutta
Julkisen talouden kestävyyden varmistaminen pitkällä aikavälillä tulee tehdä ensisijaisesti työllisyyttä parantamalla. Julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi on kyettävä nostamaan työllisyysastetta selvästi nykyistä korkeammaksi.
Työvoimapolitiikan määrärahoja on lisättävä kasvanutta työttömyyttä vastaavasti. Työvoimapolitiikassa on erityisesti huomioitava kasvanut nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys.
Nuorten työllistämistoimet (mm. palkkatuki) on ulotettava yli 25-vuotiaisiin vastavalmistuneisiin, jotta myös korkeasti koulutetut valmistuvat nuoret pääsevät tehostettujen toimien piiriin. Työvoimakoulutuksen koulutustarjontaa on yksilöllistettävä. Uusien innovatiivisten työvoimakoulutushankkeiden käyttöönottoa on edistettävä ja niille myönnettävä rahoitusta. Hallintorajat ylittävä rahoitus on mahdollistettava.
Työhallinnon on tarkistettava, ettei työllistämistoimissa ja työvoimakoulutuksessa syrjitä ikääntyneitä. Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin ei saa olla peruste jättää työnhakijaa toimenpiteiden ulkopuolelle. Työ- ja elinkeinotoimistoille on varmistettava riittävät henkilöstöresurssit julkisen työvoimapalvelun toteuttamiseen ja riittävän yksilölliseen palveluun. Lisäpäivien piirissä oleville on tarjottava tehostetusti työllistymistä edistäviä palveluja, kuten sosiaalitupossa on sovittu.
Työttömyysturvan rahoitus on varmistettava ja päätöksenteko maksuista on pidettävä Työttömyysvakuutusrahastossa.
Valtion on jatkettava lomautuspäivärahojen rahoitusta ja suhdannepuskurin kokoa on suurennettava. Valtion on taattava työttömyysvakuutusrahaston lainat suhdannepuskurin enimmäismäärään saakka. Valtion on sitouduttava lain tasolla turvaamaan rahaston maksuvalmius.
Koulutuspolitiikka
Palkansaajien omaehtoiseen aikuiskoulutukseen on panostettava AKKU-työryhmän esitysten mukaisesti. Rahoitusta on suunnattava siihen, että erityispätevyyksiä voidaan suorittaa niin omaehtoisena koulutuksena kuin työvoimapoliittisenakin koulutuksena.
Maan hallituksen tulee sitoutua yliopistojen perusrahoituksen lisäämiseen Tutkimus- ja innovaationeuvoston esitysten mukaisesti.
Tarvitaan pitkän aikavälin kasvuohjelma
Pitkän aikavälin kasvuedellytysten turvaamiseksi tarvitaan panostuksia muun muassa tutkimus- ja tuotekehitykseen, infrastruktuuriin sekä koulutukseen. Suomen tulee olla houkutteleva paikka tuotannon ja palvelutoiminnan sijoittumiseen. Myös riittävästä ja kohtuuhintaisesta energiansaannista on huolehdittava.
Taantuman aikana valtion tulee kasvattaa julkista rahoitusosuuttaan tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiohankkeissa. Hallituksen tulee asettaa uudeksi tavoitteekseen nostaa julkiset T&K-panostukset OECD-maiden keskitasolle.
Hallituksen on rahoitettava niitä toimenpiteitä, joita esitetään valtioneuvoston innovaatiostrategiassa sekä valtioneuvoston ilmasto- ja energiaselonteossa. Energian tuotannon ja käytön sekä energiatehokkuuden tutkimuspanoksia on lisättävä. Hallituksen on sitouduttava liikennepoliittisen selonteon mukaisiin linjauksiin.
Työelämää kehittämällä pidemmät työurat
On huolehdittava, että ns. Ahtelan työelämäryhmän esitykset työurien pidentämiseksi etenevät jatkovalmisteluun ja toteutuvat.
Määräaikaisten työsuhteiden perusteita koskevan työsopimuslain kohdan (1:3.2 §) alkuperäinen tarkoitus on täsmennettävä lainmuutoksella. Muutos tarvitaan, koska korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2010:11 sivuuttaa täysin vakituisten työsuhteiden ensisijaisuuden, siirtää liiketoimintariskin työntekijöille ja antaa mahdollisuuden lain kiertämiseen määräaikaisuuksia käyttämällä.