Purevatko TYKY-toimet?

Arvo helmikuu 2011

Työpaikkojen tyky-toiminta saattaa joskus tuntua turhanpäiväiseltä pelleilyltä. Arvo-lehti pyysi asiantuntijoita ruotimaan kahdeksaa väittämää tykystä ja kysyi konkreettisia keinoja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Tyky-toiminnasta puhutaan paljon eikä turhaan &#;8211 työhyvinvointi on yksi työn tärkeistä tukijaloista. Toimenpiteitäkin riittää niillä työpaikoilla, jotka tykyyn satsaavat: Yhteisissä palavereissa pähkäillään, kuinka asiat saataisiin sujumaan. Kehityspäivillä ja -seminaareissa tehdään ”palikkatestejä” ja tutustutaan omaan työntekijäminään listaamalla heikkouksia ja vahvuuksia.

Työkykyyn ryhdyttiin panostamaan 1990-luvulla. Silloin tulopoliittisessa sopimuksessa päätettiin, että työnantajat ryhtyvät järjestämään työntekijöille terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa.

Puhtaimmillaan tyky-toiminta parantaa työoloja, asioiden sujuvuutta ja me-henkeä työpaikalla. Tyky-sirkukseen kuuluu myös paljon sosiaalista puuhastelua, joka ei aina näytä liittyvän varsinaiseen ydintyöhön. Tikanheitolla tai pukkitappelulla ongelmien kimppuun käyminen saattaa tuntua pelleilyltä, jos työt kaatuvat päälle.

Kahdeksan väittämää tykystä

Neljä työelämän toimijaa: vuoden duunari, luottamusmies Toni Blomster Metso Automationilta, työnohjaaja ja valmentaja, kasvatustieteiden maisteri Matti Alpola Arvostava.fi:stä, professori Pauli Juuti Lappeenrannan teknillisen yliopiston Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselta ja kehittämispäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitokselta vastasivat seuraaviin väitteisiin tykystä ja työhyvinvoinnista. Lue vastaukset Arvo-lehdestä.

1. Tyky-toiminta on kerta kaikkiaan turhaa. Vaikka työoloja kuinka tutkitaan, täytetään vino pino kaavakkeita ja istutaan keskustelemassa, mitään ei tapahdu.
2. Kehityspäivät ja -palaverit ovat usein lannistuspäiviä. Kun kipeistä asioista avaudutaan, kaikille tulee paha mieli.
3. Työyhteisölle on enemmän hyötyä kosteasta illanvietosta kuin asiantuntijan vetämästä tyky-päivästä. Tyky-päivissä on rahastusmeininki, ja ohjelmat askarteluineen aiheuttavat osallistujissa lähinnä myötähäpeää.
4. Hyvä johtaminen on paras lääke työhyvinvointiin. Sehän tarkoittaa, että työpahoinvointi on huonon johtamisen syytä. Miksi juuri työntekijät joutuvat kuluttamaan penkkejä tyky-valmennuksissa?
5. Raha ratkaisee lopulta: huonoakin työilmapiiriä kestää, jos työstä saa kunnon korvauksen.
6. Työpahoinvointia ei edes voi poistaa. Kun ihmiset toimivat yhdessä, aina jotakuta sorretaan.
7. Työpaikkakiusattu ei ehkä vain ymmärrä huumoria. Voisiko kiusaaminen olla kiusatun omaa syytä?
8. Työhyvinvointipuhe on karmeaa jargon-hömppää. Antakaa meille konkretiaa! Mitkä toimenpiteet oikeasti parantavat työhyvinvointia?

Teksti Arja Krank, Arvo 1/2011

Arvo on SAK:n nuorten lehti, jonka artikkeleja julkaisemme jatkossa valikoidusti myös SAK:n verkkosivuilla. Lue lisää Arvon verkkolehdestä!