Naisten osaaminen on työelämän piilevä voimavara

SAK:n tasa-arvoraportti ”Pitkää, pätkää, silppua”

SAK:laiset naiset ovat yhä koulutetumpia. He ovat myös kiinnostuneita työpaikkansa asioista ja kaipaavat lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Elämänsisältönä työ on tärkeämpi naisille kuin miehille. SAK:laiset naiset ovatkin voimavara, jonka osaamista työnantajat eivät täysimääräisesti hyödynnä. Erityisesti nuoret SAK:laiset naiset tekevät usein pätkä- tai silpputyötä ja jäävät paitsi mm. työnantajan kustantamasta henkilöstökoulutuksesta.

Työmarkkinoiden kahtiajako on vahva SAK:laisilla aloilla

Suomen työmarkkinoille on tyypillistä ammattien ja toimialojen jakautuminen selkeästi nais- ja miesvaltaisiin. Yhtenä syynä sukupuolen mukaiseen jakautumiseen on Suomessa kuten myös muissa Pohjoismaissa laaja julkinen sektori, joka työllistää erityisesti naisia. SAK:laisilla aloilla kahtiajako on suurempaa kuin muissa palkansaajaryhmissä. Kolme neljästä SAK:laisesta naisesta (72 %) ja miehestä (75 %) tekee töitä, joissa on enimmäkseen tai pelkästään samaa sukupuolta olevia työntekijöitä. Muista palkansaajista 61 prosenttia naisista ja 59 prosenttia miehistä työskentelee työpaikoilla joilla työntekijät ovat pääasiassa samaa sukupuolta.

Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen kahtiajaon seurauksena naisten ja miesten asema työelämässä ja töiden luonne poikkeaa toisistaan. Kahtiajako naisten ja miesten töihin heijastuu mm. työolosuhteisiin, palkkoihin, työsuhteisiin ja työaikoihin.

SAK:laiset naiset miehiä koulutetumpia

SAK:laisista naisista yhä useammalla on opistotason koulutus ja erityisesti nuoret naiset ovat halukkaita kouluttamaan itseään lisää tai tarvittaessa jopa vaihtamaan ammattia. SAK:laisista alle 35-vuotiaista naisista 74 prosenttia voisi harkita kouluttautumista uuteen ammattiin. Tämän ikäisistä miehistä selvästi harvempi, 51 prosenttia, olisi valmis kouluttautumaan uudelleen.

SAK:laisten naisten ja miesten koulutusprofiili poikkeaa toisistaan ja sukupuolten välinen ero on selvin nuorissa ikäluokissa, joissa naiset ovat miehiä korkeammin koulutettuja. Alle 35-vuotiaista SAK:laisista naisista joka kolmas (33 %) on suorittanut ylioppilastutkinnon ja joka viides (19 %) vähintään opistotason tutkinnon. Samanikäisten miesten koulutus painottuu ammattikouluun: alle 35-vuotiaista miehistä kolmella neljästä (76 %) on ammatillinen perustutkinto. Vuoteen 2000 verrattuna aiempaa harvempi mies on päässyt työnantajan järjestämään henkilöstökoulutukseen. Koulutukseen on osallistunut vuoden aikana 28 prosenttia miehistä (32 % v. 2000). SAK:laisista naisista työnantajan järjestämään lisäkoulutukseen on vuoden aikana osallistunut 27 prosenttia. Kaikista palkansaajista SAK:laiset naiset saavat vähiten työnantajan kustantamaa koulutusta

Tiedot käyvät ilmi SAK:n järjestötutkimuksen tasa-arvoraportista. Tammi-helmikuussa 2005 toteutettuun tutkimukseen vastasi 6 236 SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä. SAK on teettänyt laajan järjestötutkimuksen joka viides vuosi vuodesta 1984 lähtien. Aineistosta on alusta lähtien laadittu myös naisten ja miesten asemaa tarkasteleva raportti.

Vaikutusmahdollisuuksia kaivataan lisää

SAK:laiset työntekijät toivovat, että he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja kehittämiseen. Vaikutusmahdollisuuksien parantamista odotetaan mm. ammattiliitoilta. Melko tai erittäin paljon omaan työhönsä voi vaikuttaa vain alle puolet SAK:laisista naisista (46 %) ja puolet miehistä (51 %). Esimerkiksi vähintään opistotason koulutuksen saaneista naisista puolet ja miehistä kolmannes ilmoittaa, ettei voi juurikaan vaikuttaa työhönsä.

SAK:laisten vaikutusmahdollisuudet oman työhön paranivat vuoteen 1995 asti, minkä jälkeen ne ovat heikentyneet. Naisten vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet hieman miehiä enemmän. Vuonna 1995 52 prosenttia SAK:laisista naisista katsoi voivansa vaikuttaa vähintään melko paljon omaan työhönsä.

Yli puolet SAK:laisista naisista – lähes yhtä moni kuin miehistä – kertoo olevansa ainakin melko kiinnostunut työpaikkansa asioista kuten tuottavuudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Naisten kiinnostus työpaikan asioihin on lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna. Kiinnostus työpaikan asioihin on yhteydessä työnantajan työntekijöitä kohtaan osoittamaan arvostukseen ja kiinnostukseen. Kun työnantaja arvostaa työntekijöitä, vain 17 prosenttia työntekijöistä ilmoittaa, ettei ole lainkaan kiinnostunut työpaikan asioista. Vastaavasti jos työnantaja ei lainkaan arvosta työntekijöitä, työntekijöistäkin 40 prosenttia ei tunne kiinnostusta työpaikan asioihin. Naisten kiinnostukseen työnantajan asenne vaikuttaa hivenen miehiä enemmän.

SAK:laisista naisista 40 prosenttia toistaa yhtä ja samaa työvaihetta suurimman osan työajastaan. Teollisuudessa toistotyötä tekee puolet naistyöntekijöistä. Toistotyö on keskimääräistä yleisempää myös nuorilla alle 25-vuotiailla naisilla (51 %). Toistotyön määrä on lisääntynyt vuodesta 1995 naisilla ja vuodesta 2000 miehillä. Miehistä joka kolmas (32 %) toistaa suurimman osan työajastaan yhtä ja samaa työvaihetta.

Yksitoikkoisen ja kaavamaisen toistotyön määrän lisääntyminen on ristiriidassa SAK:laisten koulutustason nousun kanssa. Rutiininomaisia pätkätöitä tekevät erityisesti SAK:laiset nuoret naiset, vaikka heillä on usein ylioppilastutkinto ja opistotason koulutus. Opistotason tai sitä korkeamman koulutuksen saaneista SAK:laisista naisista kolmannes (32 %) joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta vähintään kolme neljäsosaa työajastaan.

Pätkätyöt kasaantuvat nuorille naisille

Epätyypilliset työsuhteet lisääntyivät SAK:laisilla naisilla voimakkaasti 1990-luvun lopulla. SAK:laisista naisista epätyypillisessä työsuhteessa työskentelee edelleen lähes kolmannes (31 %), vaikka osuus on laskenut hieman vuodesta 2000 (35 %). Yleisintä on määräaikainen työ, jota tekee lähes neljännes naisista (22 %). Osa-aikatyötä tekee 15 prosenttia SAK:laisista naisista. Epätyypillinen työ kasaantuu nuorille naisille: alle 25-vuotiaiden naisten työsuhteista 65 prosenttia on epätyypillisiä ja vielä 25-34-vuotiaista naisistakin 40 prosenttia on epätyypillisessä työsuhteessa.

SAK:laisista miehistä epätyypillistä työtä tekee 14 prosenttia (19 % v.2000). Määräaikaisessa työsuhteessa on 12 prosenttia miehistä ja osa-aikatyössä neljä prosenttia. Myös miehillä epätyypillinen työ on yleisintä nuorena: kolmannes (35 %) alle 25-vuotiaista SAK:laisista miehistä työskentelee epätyypillisessä työsuhteessa. Työsuhteiden erilaisuuteen vaikuttaa mm. naisten ja miesten työskentely eri aloilla. Osa-aikatyö on yleisintä yksityisillä palvelualoilla ja määräaikaiset työsuhteet julkisella sektorilla.

SAK:laisten naisten miehiä epävarmempi asema työmarkkinoilla heijastuu mm. siihen, että naisille työpaikan pysyvyys on miehiä tärkeämpi tavoite työssä. Naisista 53 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia arvostaa tämän tärkeimmäksi tavoitteeksi. Hyvä palkka taas on miehille (34 %) naisia (19 %) tärkeämpi tavoite. Naiset arvostavat miehiä enemmän työn mielenkiintoisuutta: naisista 16 prosenttia asettaa sen tärkeimmäksi tavoitteeksi, miehistä vain yhdeksän prosenttia.

SAK:laisten naisten ja miesten arviot omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla ovat hieman valoisampia kuin viisi vuotta sitten: naisista 41 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia ilmoittaa, ettei ole huolissaan tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Naisista joka kolmas ja miehistä joka neljäs pelkää kuitenkin jäävänsä työttömäksi. Työttömyyden pelkoa kokevat eniten nuoret alle 25-vuotiaat naiset. Heistä peräti 42 prosenttia pelkää jäävänsä työttömäksi tulevaisuudessa.

Sukupuolten palkkaero ennallaan

Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten naisten keskimääräiset kuukausiansiot ovat jäsentutkimuksen mukaan 1729 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä keskimäärin 77 prosenttia miesten palkoista. Kokopäivätyötä tekevät SAK:laiset miehet ansaitsevat jäsentutkimuksen mukaan keskimäärin 2250 euroa kuukaudessa. Ansiot ovat niin naisilla kuin miehillä korkeimmat teollisuudessa ja matalimmat julkisella sektorilla.

SAK:laisten naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat muita henkilöstöryhmiä pienemmät. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston (2003) mukaan SAK:laisten naisten ansiot ovat 77 prosenttia miesten ansioista. STTK:laisten naisten ansiot ovat 73 prosenttia ja akavalaisten naisten 72 prosenttia miesten ansioista.

Tupoissa harjoitetun solidaarisen palkkapolitiikan avulla on onnistuttu hillitsemään palkkaerojen kasvua. Suurin syy palkkaeroon on naisten ja miesten työskentely eri aloilla. SAK:laisista naisista enemmistö työskentelee julkisella ja yksityisellä palvelusektorilla. Miesten enemmistö työskentelee teollisuudessa, missä palkat ovat korkeammat ja myös erilaiset tulokseen liittyvät palkitsemistavat yleisiä. Palkkaerot ovat toimialojen välillä suuremmat kuin toimialojen sisällä.

Yhä useammalla naisella luottamusmies työpaikalla

Ammattiyhdistyksen läsnäolo SAK:laisten työpaikoilla on vuodesta 2000 parantunut. Naisista 67 prosentilla (62 % v. 2000) ja miehistä 74 prosentilla (70 % v. 2000) on työpaikalla luottamusmies. Naiset pitävät tärkeimpänä syynä kuulua ammattiliittoon työttömyysturvaa (45 %), kun taas miehet kokevat tärkeimmäksi palkansaajien etujen ajamisen (43 %). Naisille jäsenyyden tuoma turvallisuus on miehiä tärkeämpää: naisista 16 prosentilla ja miehillä 10 prosentilla tämä on tärkein syy kuulua ammattiliittoon. SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistalla niin naisilla kuin miehillä kärjessä on työttömyysturvan puolustaminen ja taistelu työttömyyttä vastaan. Naisille ay-liikkeen kolmanneksi tärkein tehtävä on naisten ja miesten välisten palkkaerojen tasoittaminen, miehillä kolmantena tulee sosiaali- ja eläketurvasta huolehtiminen.

SAK:laiset naiset ja miehet

• Naisia 500 000 (46 %), miehiä 550 000 (54 %)
• Naisista kolmanneksen (34 %) työnantaja kunta, vajaalla kolmanneksella (30 %) yksityinen palvelualan yritys. Miehistä yli puolet (55 %) työssä teollisuudessa ja perustuotannon tai rakennusalan yrityksessä.
• Reilu puolet (57 %) naisista ja vajaa puolet miehistä (44 %) töissä alle 30 hengen yrityksessä. Vähintään 200 hengen yrityksessä työskentelee joka kuudes (16 %) nainen ja joka neljäs mies (23 %).
• Päivätyössä puolet SAK:laisista. Miehet (59 %) hieman naisia (55 %) useammin.
• Työttömänä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai tukityöllistettynä joka kuudes (17 %) nainen ja joka kahdeksas mies (13 %).

Pitkää, pätkää, silppua. SAK:n järjestötutkimus 2005. Tasa-arvoraportti. Pirjo Pajunen (pdf)

Lue myös:

• Tasa-arvo ja tuottavuus palkkapolitiikan lähtökohdiksi (tiedote 7.3.2006)
• SAK julkaisi tutkimuksen liittojen ruotsinkielisistä jäsenistä (uutinen 22.2.2006)
• SAK:n järjestötutkimus: Johdon asenteet koventuneet työpaikoilla (tiedote 20.2.2006)