Työntekijöitä siinä missä muutkin

Meille itsestään selvät asiat eivät ole sitä välttämättä muille. Silloin tulee helposti väärinkäsityksiä ja riitoja. Siksi uuden työntekijän hyvä perehdytys ja mahdollisten ristiriitojen avoin käsittely työpaikalla on tärkeää, sanoo kymmenen vuotta sitten Virosta Suomeen muuttanut Valli Pruuli.

Hän työskentelee hoitoalalla ja toimii luottamusmiehenä Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä.

Avoimuteen kannustaa myös Palvelualojen ammattiliiton PAMin valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Berhan Ahmadi. Hän sanoo, että maahanmuuttajat ovat työkavereita siinä missä muutkin ja osa työyhteisöä.

– Kannustan kantasuomalaisia ottamaan rohkeasti kontaktia maahanmuuttajiin, sanoo kahdeksan vuotiaana Suomeen vanhempiensa kanssa muuttanut kurditaustainen Ahmadi.

Pruulin ja Ahmadin ajatukset jaetaan ammattiliitoissa. Lähtökohtana on, että maahanmuuttajia ei erotella muista työntekijöistä. Heitä koskevat työelämässä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantasuomalaisia.

Työyhteisöjen muuttuminen monikulttuuriseksi on kuitenkin asia, johon sopeutuminen ei aina suju ongelmitta. Yleinen ilmapiirin kiristyminen maahanmuuttajia kohtaan näkyy myös työpaikoilla asenneilmapiirin kovenemisena. Ennakkoluulojen hälventämisessä luottamusmiesten kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja vuorovaikutustaitojen parantaminen on tärkeää.

– Syrjimättömyys on ehdoton periaate. Luottamushenkilöillä täytyy olla valmiudet puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta. Tärkeää on myös huomata, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko, eikä heitä pidä sellaisena työpaikalla käsitellä, sanoo järjestötoimitsija Laura Tuominen JHL:stä.

Suomalainen työelämä tutuksi

Monikulttuurisessa työyhteisössä vuorovaikutuksen ja molemminpuolisen oppimisen merkitys korostuu. Muualta tulleet oppivat suomalaisen työelämän tapoja, mutta samalla he haastavat kantasuomalaiset miettimään ja muuttamaan omia toimintatapojaan.

Esimerkiksi PAM ja JHL ovat järjestäneet monikulttuurisuus työpaikalla -kursseja ja aihetta käsitellään jonkin verran myös luottamusmiesten koulutuksessa. Kursseista on tullut hyvää palautetta. Myös SAK:n maahanmuuttajatyöryhmän liittojen työntekijöille ja luottamushenkilöille järjestämät koulutustilaisuudet ovat saaneet paljon kiitosta. Koulutustilaisuuksien suosio kertoo siitä, että tiedon tarve on suuri, arvioi SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä.

Hän peräänkuuluttaa ruohonjuuritason toimintaa ja yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen ja maahanmuuttajajärjestöjen välillä. Ay-liikkeelle luonteva tehtävä kotouttamisessa on työelämätaitojen opettaminen.

– Kaikkein tärkeintä on, että muualta tullutta ei jätetä työpaikalla yksin. Kun työpaikan käytännöt tulevat alusta asti tutuiksi, ehkäistään monia turhia väärinkäsityksiä.

Kyntäjän mielestä ammattiliitot voisivat järjestää maahanmuuttajille esimerkiksi työpaikkakäyntejä ja tehdä näin suomalaista työelämää tutuksi.

Pidättyväisyys tulkitaan torjunnaksi

Valli Pruuli on vuosien varrella oppinut, että suomalaiset ovat pidättyväisiä eivätkä helposti ota kontaktia vieraaseen ihmiseen. Tämän monet muualta tulleet kokevat torjunnaksi, vaikka suomalaisten mielestä kyse on hienotunteisuudesta ja siitä, ettei haluta tunkeilla.

Pruuli muutti Suomeen työn perässä, kuten valtaosa maahanmuuttajista.

– Olen yksinhuoltaja ja Virossa jouduin tekemään kahta työtä, mutta en siltikään tullut toimeen.

Pruulin kotoutumista helpottivat Suomessa jo asuneet tuttavat ja nopea kielen oppiminen. Myös hyvä itseluottamus, puheliaisuus ja rohkeus auttoivat. Pruuli otti reippaasti kontaktia muihin työntekijöihin ja lähti muiden mukana esimerkiksi kahvitauolle. Mukavien työkaverien lisäksi tärkeä tukija oli työpaikan luottamusmies.

– Kaikille sopeutuminen ei ole yhtä helppoa. Jos oma kulttuuri on kovin erilainen, eikä kukaan kerro suomalaisen työelämän pelisäännöistä, tulija syrjäytyy helposti.

Berhan Ahmadi sanoo, että maahanmuuttajat kannattaa ottaa rohkeasti mukaan ammattiosastojen toimintaan ja tapahtumiin. Siellä syntyy luontevasti kontakteja puolin ja toisin ja samalla maahanmuuttajat oppivat suomen kieltä.

Jäsenestä aktiiviseksi toimijaksi

Kun Valli Pruuli aloitti työt Helsingin Seniorisäätiössä kymmenen vuotta sitten, hänen osastollaan ei ollut yhtään ulkomaalaistaustaista työntekijää. Nyt säätiön tarjoamissa hoivapalveluissa työskentelevät työntekijät puhuvat 22 eri kieltä. Pruulillakin on työkavereita lähes kaikilta maailman mantereilta.

SAK:n jäsenliitoissa on yhteensä arviolta noin 30 000 ulkomaalaistaustaista jäsentä. Määrä on laskettu sen perusteella, mikä on jäsenen ilmoittama äidinkieli. Ulkomaalaistaustaisten jäsenten määrä on kasvanut erityisesti 2000-luvulla. Sen myötä monissa liitoissa on alettua pohtia erillisen maahanmuuttajille suunnatun toiminnan ja jäsenhankinnan tarvetta. Esimerkiksi JHL:ssä toimii erillinen maahanmuuttajaverkosto ja tällaisen verkoston perustamista mietitään myös PAMissa.

– Emme ajattele niin, että autamme maahanmuuttajia vaan niin päin, että jäsenille liitto on väline parantaa omaa asemaansa, tähdentää koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen PAMista.

Näin ajattelee myös Laura Tuominen. Hänen mukaansa liiton tehtävä on rohkaista maahanmuuttajia toimimaan heille tärkeissä asioissa. Näin kävi esimerkiksi Helsingin kaupungin omistaman Palmian yhtiöittämisen yhteydessä. Palmia työllistää paljon maahanmuuttajia ja he aktivoituivat puolustamaan työehtojaan ja vastustamaan yhtiöittämistä.

Valli Pruuli toimii JHL:n maahanmuuttajaverkoston puheenjohtajana. Hänestä on tärkeää, että maahanmuuttajilla on esikuvia, jotka näyttävät, että muualta muuttanutkin voi olla aktiivinen toimija ja vaikuttaa asioihin työpaikalla.

– Siksi erilliset maahanmuuttajaverkostot ovat mielestäni tärkeitä.

Samaan hengenvetoon Pruuli kuitenkin toteaa, että maahanmuuttajien ei pidä liiaksi eristäytyä, sillä edunvalvonnan ongelmat ovat työpaikalla lopulta kuitenkin yhteisiä.

Kieliaito auttaa pärjäämään

Berhan Ahmadi korostaa, että suomen kielen edes auttava osaaminen on tärkeää. Se helpottaa työllistymistä ja auttaa pääsemään sisään työyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Onnistuneessa kotoutumisessa kielen oppiminen on keskeistä. Maahanmuuttajille pitää puhua työpaikoilla suomea eikä vaihtaa englantiin. Kannattaa myös hyödyntää selkokieltä, se auttaa ymmärtämään vaikeita asioita, Ahmadi neuvoo.

SAK:n Eve Kyntäjän mielestä kieltä olisi hyvä opettaa työssä ja osana ammatillista koulutusta eikä vain erillisillä kielikursseilla. Hän pitääkin työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmia yhdistää kielikoulutus nykyistä joustavammin osaksi ammatillista koulutusta ja työharjoittelua, kannatettavana. Kyntäjä pitää tärkeänä, että luonnoksessa uudeksi kotouttamislaiksi painotetaan kotouttamiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Valli Pruuli kantaa erityistä huolta siitä, että maahanamuuttajien työehtoja ei poljeta. Omista oikeuksista tietämättömiä on helppo käyttää hyväksi tilanteessa, jossa työpaikan löytäminen on kiven takana.

– Sydämenasiani on saada ulkomaalaistaustaiset työntekijät liittymään liittoon. En tyrkytä jäsenyyttä, mutta kerron sen hyödyistä ja rohkaisen liittymään. Tarvittaessa autan myös löytämään oikean liiton.

Pirjo Pajunen