SAK:n valtuuston päätöslausuma 25.11.2006
Suomesta on tullut vauras ja menestyvä kansantalous kansainvälisesti ainutlaatuisella sopimiseen perustuvalla yhteistyöllä. Yhteistyön edellytys on, että sen osapuolilla on tasavertaiset toimintaoikeudet ja &#;8211mahdollisuudet. Oikeus neuvotella, sopia ja tarvittaessa turvautua työtaisteluun ovat suomalaisen sopimusyhteiskunnan kulmakiviä, joita ei tule murentaa.
Sopimusten soveltaminen vaatii toimivaa luottamusmiesjärjestelmää työpaikoilla. Palkansaajien edustajina toimiville luottamusmiehille on turvattava riittävät edellytykset hoitaa tätä vaativaa tehtävää. Luottamushenkilöiden jaksamiseen vaikuttaa ensisijaisesti mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa perehtymiseen ja neuvotteluihin. Myös teknisten ja muiden resurssien riittävyys on tärkeää.
Työnantajien julkisuuteen tuomat koventuneet asenteet työntekijöiden oikeuksiin ja kohteluun eivät ole omiaan ylläpitämään hyvää neuvotteluilmapiiriä. Vanhakantainen isäntävallan korostaminen ei sovellu nykyaikaiseen, joustavaan toimintamalliin työpaikoilla. Paikalliset työriidat ovat usein saaneet alkunsa siitä, että työnantaja ei ole noudattanut lakeja ja sopimuksia. SAK:n valtuuston mielestä tällaiset työnantajan rikkeet tulee sanktioida.
Meneillään olevalla sopimuskaudella on kuitenkin kyetty rakentamaan turvallisuutta työelämän muutostilanteisiin. Lait muutosturvasta, tilaajavastuusta ja yhteistoiminnasta työpaikoilla on valmisteltu kolmikantaisesti työnantajien, palkansaajien ja valtiovallan kesken. SAK on sitoutunut yhteisesti tehtyihin päätöksiin ja edellyttää muiltakin sopijaosapuolilta samaa.
Investoinnit osaamiseen ovat kaikkien etu
Viime vuosien maltillinen sopimuslinja ja sen varaan rakentuva talous- ja työllisyyspolitiikka ovat luoneet yrityksille hyvät edellytykset toimia. Yritysten pitää nyt puolestaan osoittaa yhteiskuntavastuuta investoimalla Suomeen ja panostamalla henkilöstön osaamiseen. Työelämän laatua kehittämällä voidaan edistää suomalaisten työorganisaatioiden ja tätä kautta koko Suomen pärjäämistä sekä sopeutumista paremmin keskeisiin tulevaisuuden muutoshaasteisiin. Osaamista on lisättävä antamalla kaikille työntekijöille tasavertainen mahdollisuus oppia uutta ja kehittää työtään.
Työntekijä, jolla on selkeä näkemys työnsä tarkoituksesta ja sen merkityksestä kokonaisuudessa, on motivoitunut ja tuottava. Sen sijaan työn pätkiminen liian pieniin osiin tai vuokratyön ja muiden epätyypillisten työsuhteiden käyttäminen tuottavat päinvastaisen lopputuloksen. Voidakseen olla täysimääräinen yhteiskunnan jäsen on ihmisellä oltava varmuus toimeentulosta. Erityisesti nuoret eivät voi rakentaa tulevaisuutta kestävälle pohjalle, jos heitä roikotetaan epävarmoissa ja lyhytkestoisissa töissä, jotka usein eivät edes vastaa heidän ammatillista pätevyyttään.
SAK:n valtuuston mielestä työalojen ja ihmisten eriarvoisuutta ei tule lisätä palkkaeroja perusteettomasti kasvattamalla. Siksi solidaarinen palkkapolitiikka, mukaanlukien naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen ovat edelleen SAK:n lähtökohta. Samapalkkaisuusohjelma on toteutettava.
Palkansaajien ääni kuuluviin maalisvaaleissa
SAK on asettanut palkansaajien hyvinvointia edistävät tavoitteensa tulevalle eduskuntakaudelle. Niiden toteuttaminen edellyttää mm. kokonaisverotuksen säätämistä sellaiselle tasolle, että julkiset palvelut turvataan ja niitä voidaan kehittää. Puolueilta edellytetään näkemyksiä sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta ja palkansaajien vaikutusmahdollisuuksista.
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita tehdään parhaiten tunnetuksi osallistumalla aktiivisesti vaalityöhön ja käymällä keskustelua työpaikoilla. Jotta ammattiyhdistysliikkeen äänellä on myös tulevaisuudessa kantavuutta, SAK:n valtuusto kehottaa kaikkia palkansaajia äänestämään maaliskuun eduskuntavaaleissa.
- Osoitteesta www.sak.fi/valtuusto löytyvät mm. SAK:n syysvaltuuston tiedotteet ja puhereferaatit sekä valtuustolle tehdyt liittoesitykset.