Ravintola-ala taistelee harmaata taloutta vastaan

Ravintola-alalla on ryhdytty toden teolla kitkemään harmaata taloutta. Kyseessä ei ole pieni ongelma, sillä alan harmaan talouden arvoksi on laskettu noin 1,5 miljardia markkaa. Työnantajien Hotelli- ja Ravintolaliitto on päättänyt tarkastaa kaikkien jäsenyritystensä toiminnan laillisuuden. Tässä yhteydessä mm. vaaditaan, että jokaisella yrityksellä on auktorisoitu tilintarkastaja.

Harmaan talouden ongelmat eivät kuitenkaan poistu pelkästään työnantajien toimin, muistuttaa Palvelualojen ammattiliiton PAMin varapuheenjohtaja Jorma Kallio. Ravintola-alan yrityksistä vain noin neljännes on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Suurimmat ongelmat pesivät järjestäytymättömissä yrityksissä, joita on alalla yli 7000.

Harmaa talous kätkee sisäänsä monenlaista vilpillistä toimintaa. Tehdyissä tarkastuksissa on paljastunut mm. verojen kiertoa ja salakuljetetun alkoholin myyntiä.

Ammattiliiton mielestä myös työntekijöiden alipalkkaus on yksi harmaan talouden muoto. Viranomaiset eivät kuitenkaan tarkastuksissa selvitä, onko palkat maksettu oikein. Valvontaa hankaloittaa se, että alan työntekijöistä 40 prosenttia on epätyypillisissä työsuhteissa. Myös alihankintaa ja vuokratyötä käytetään paljon.

PAM vaatii anniskelulupakäytännön tiukentamista. Liiton mielestä löyhä lupakäytäntö on johtanut alalla ylikapasiteettiin, mikä puolestaan ruokkii harmaata taloutta .

– Nykyään kuka tahansa voi perustaa ravintolan ja alalla on paljon maksukyvyttömiä yrityksiä. Ravintola-ala onkin yksi suurimpia valtion palkkaturvan käyttäjiä, Jorma Kallio sanoo.

PAMissa vaaditaan myös yritysten tarkastustoiminnan tehostamista. Ongelmana on, että tarkastustoiminta on pilkottu monelle eri viranomaiselle ja viranomaisten toimivaltuudet on tarkkaan rajattu.

Ammattiliiton edustajia on ollut mukana viranomaisten tehoiskuissa ja niihin on tarkoitus osallistua jatkossakin. Jorma Kallion mukaan iskuilla on lähinnä pelotevaikutus.