EU:n laajentumisen siirtymävaiheen ongelmia ei pidä vähätellä
Evan torstaina julkaisema tutkimus kertoo, että kaksikymmentä prosenttia virolaisista on kiinnostunut muuttamaan Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään. Nuorista, 15-29-vuotiaista virolaisista useampi kuin joka kolmas (37 %) on kiinnostunut ajatuksesta. Vastaavanikäisistä suomalaisista vain joka viides (19%) on kiinnostunut opiskelemaan tai työskentelemään Virossa.
On selvää, että vain osa Suomeen tulosta kiinnostuneita toteuttaa aikeensa. Tästäkin huolimatta lukemat kertovat varsin suuresta kiinnostuksesta suomalaisia työmarkkinoita ja koulutusmahdollisuuksia kohtaan. Jos tutkimusta vertaa Suomen Gallupin vuoden takaiseen tutkimukseen, näyttää siltä että Suomeen tulosta erittäin kiinnostuneiden osuus saattaisi olla jopa kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä.
Evan raportti myös kertoo ainoastaan siitä, kuinka halukkaita virolaiset olisivat muuttamaan Suomeen. Muuttoliikkeen kasvun sijaan todennäköisempää on kuitenkin ”pendelöinnin” yleistyminen – Virosta käydään jatkossa yhä useammin päivittäin tai esim. viikoittain töissä Suomessa, vaikka asuinpaikka säilyy Virossa.
Evan raportissa todetaan, ettei Suomi suinkaan ole houkuttelevin kohde työn perässä muuttaville virolaisille. Kohdemaan houkuttelevuuden ohella muuttopäätöksiin kuitenkin vaikuttavat myös muut tekijät, mm. lyhyt välimatka Helsingin ja Tallinnan välillä sekä Virossa yleinen suomenkielen taito.
SAK pitää Viron EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja uskoo, että Virosta tulee EU:ssa Suomelle hyvä yhteistyökumppani. EU:n laajentumiseen liittyy kuitenkin myös siirtymävaiheen ongelmia. Niitä ei pidä vähätellä vaan siirtymävaiheen häiriöt on syytä pyrkiä minimoimaan.
Työehtojen dumppaus osana järjestäytynyttä rikollisuutta
Palkkataso on Virossa vielä vain noin kuudesosa suomalaisesta palkkatasosta. Tämä avaa epärehellisille yrityksille ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyville työvoimanvälitysfirmoille mahdollisuuksia rahastaa työntekijöiden työehtojen dumppauksella. Mm. suomalaisten ammattiliittojen ja SAK:n Tallinnan palvelupisteen kokemusten perusteella tiedetään, miten huonosti ulkomaalaisia työntekijöitä saatetaan jo nykyäänkin Suomessa toisinaan kohdella.
Mahdollisuudet ulkomaalaisten työntekijöiden työehdoilla keinotteluun lisääntyvät olennaisesti kun palvelujen (mm. työvoiman vuokrauksen) vapaa liikkuvuus ensi vappuna toteutuu ja kun työvoiman liikkuvuuden siirtymäajoista aikanaan luovutaan. Kun palvelut liikkuvat uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä vapaasti jo alusta alkaen, saadaan jo jonkinlaista kuvaa siitä, minkälaisia ongelmia työvoiman vapaa liikkuvuus mahdollisesti aiheuttaisi.
SAK onkin pitänyt tärkeänä, että työntekijöiden työehtojen valvonta saadaan toimimaan, jotta mahdollinen pimeän työvoiman käyttö ja työehtojen dumppaus saataisiin kuriin. Tärkeää on myös, että työlupakäytäntöä sovelletaan riittävän pitkän siirtymäkauden ajan uusien jäsenmaiden kansalaisiin – enintään seitsemän vuoden siirtymäaikaa voidaan tarvittaessa lyhentää, mikäli häiriöitä ei ilmaannu.