SAK:laiset luottamusmiehet: Paikallinen sopiminen laskusuunnassa

SAK:laisten luottamusmiesten mukaan paikallinen sopiminen on ollut viimeisen viiden vuoden aikana vähentymään päin. Työsopimusten sisällön muuttamista koskevia neuvotteluja käytiin viime vuonna 38 prosentilla työpaikoista, kun vastaava luku oli 45 prosenttia vuonna 2000. Työehtosopimusten mahdollistamista asioista sovittiin paikallisesti viisi vuotta sitten yli puolella (53 %) työpaikoista ja viime vuonna enää 47 prosentilla työpaikoista.

Luottamusmiesten mukaan työpaikalla sovittavista asioista työnantaja nostaa esiin useimmiten työsopimusten muuttamiseen liittyviä asioita. Työntekijät puolestaan nostavat esiin useimmiten työpaikkakohtaiset palkkasopimukset. Luottamusmiesten mielestä työnantajien tiedottaminen on useammassa asiaryhmässä huonontunut vuoteen 2000 verrattuna. Sen sijaan luottamusmiehet kokevat hieman aiempaa useammin olevansa tasaveroisia paikallisen sopimisen neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa.

Tiedot käyvät ilmi SAK:n järjestötutkimuksen luottamusmiesraportista ”Ansaittua luottamusta”, jonka on kirjoittanut SAK:n tutkimusasiantuntija Jyrki Helin. Tutkimukseen vastasi 6 236 SAK:laisten liittojen jäsentä, joista 328 ilmoitti toimivansa parhaillaan luottamustehtävässä työpaikallaan. Tiedot kerättiin tammi-maaliskuussa 2005.

SAK:laiset luottamushenkilöt kokevat, että työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut. Viimeisten viiden vuoden aikana sellaisten ns. kehittyvien työpaikkojen, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja luottamusmiehet ja työnantaja arvostavat tosiaan, määrä on laskenut selvästi – noin kolmasosasta viidennekseen. Toisaalta myös kaikkein huonoimpien, kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan kasvanut kahteen kolmasosaan niistä työpaikoista, joilla on luottamusmies.

Luottamusmiesjärjestelmä on edelleen voimissaan

Yhä useammalla SAK:laisella työpaikalla on luottamusmies. Luottamusmies tai vastaava henkilöstön edustaja löytyykin nykyään lähes kolmella neljästä (71 %) työpaikasta. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan myös järjestäytyminen ammattiliittoon on kasvussa, vaikka järjestäytymisen katsotaan yleensä olevan lievässä laskusuunnassa. Järjestäytyminen näyttääkin vahvistuvan työpaikoilla, joilla on luottamusmies ja toimiva edunvalvontakoneisto, ja on heikompaa pätkä- tai silpputyön omaisissa olosuhteissa. Tässäkin suhteessa työmarkkinat ovat polarisoituneet eli jakautuneet kahtia.

Noin kolme prosenttia SAK:laisista toimii luottamushenkilönä. Luottamusmiesten osuus onkin pysynyt ennallaan 2000-luvun alkuvuosina – joillakin aloilla on lievää kasvua. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on sen sijaan laskenut hieman; 2,8 prosentista 2,4 prosenttiin.

Peräti joka neljäs (24 %) SAK:lainen on toiminut jossakin työuransa vaiheessa ay-luottamustehtävissä. Se merkitsee, että kokemusta luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai muussa ay-tehtävässä toimimisesta on yli 200 000:lla SAK:n liiton jäsenellä. Tällä hetkellä kahdeksalla prosentilla SAK:laisista on luottamustehtäviä työpaikoilla, ammattiosastossa, paikallisjärjestössä tai muussa ay-hallintoelimessä. Sukupolvimurroksen myötä luottamusmiesjärjestelmä ei olekaan heikentynyt siten, kuin viisi vuotta sitten arvioitiin.

Naisten osuus pääluottamusmiehistä ja työsuojelutehtävissä olevista on vuodesta 2000 laskenut noin kolmanneksen, mutta säilynyt ennallaan muissa luottamustehtävissä. Työsuojelutehtävissä olevat ja luottamusmieskunta on kuluneen viiden vuoden aikana uusiutunut ja voidaan sanoa, että luottamustehtävissä sukupolvenvaihdos on jo täydessä vauhdissa. Tässä prosessissa naisen tilalle luottamustehtäviin on toisinaan tullut mies. Naisten osuuden laskuun vaikuttaa myös se, että toimialoista teollisuuden suhteellinen osuus kaikista luottamustehtävissä olevista on kasvanut.

Luottamusmiesten ammatillinen koulutustaso on sukupolvenvaihdoksen myötä kohonnut nopeammin kuin jäsenten keskimäärin. Ammatillinen perustutkinto tai korkeampi koulutus on nykyisin luottamusmiehistä 80 prosentilla ja parantumista vuoden 2000 tasoon on parikymmentä prosenttiyksikköä. Muun jäsenistön keskuudessa on vastaava koulutus nyt 65 prosentilla, kasvua viiden vuoden takaiseen aikaan on kymmenen prosenttiyksikköä. Luottamusmiesten ay-koulutukseen osallistuminen on myös lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna, joten osaamisen ja toimintavalmiuden ennusmerkit ovat hyvässä asennossa ay-liikkeen tulevaisuutta ajatellen.

Palkansaajien etujen puolustaminen tärkein peruste ay-jäsenyydelle

Luottamusmiesten ay-jäsenyyden tärkein peruste on palkansaajien etujen tehokas puolustaminen ja ajaminen. Toisena tulee työpaikan työolojen kehittäminen ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, jonka ”rivijäsenet” nostavat tärkeimmäksi ammattiliiton jäsenyyden syyksi. Luottamusmiehiksi on siis valikoitunut henkilöitä, joiden toiminnan pontimena ei ole välitön oma etu, vaan yhteisten asioiden ja olosuhteiden parantaminen.

Luottamusmiestehtävässä eniten työllistävät palkka- ja työehtoneuvottelut työpaikalla. Vuoteen 2000 verrattuna palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät luottamusmiehiä nyt enemmän, kun taas yksittäisten työntekijöiden ongelmien selvittämiseen kuluu aiempaa vähemmän aikaa. Työsuojeluvaltuutettuja työllistävät eniten työpaikan käytännön työsuojelutoimet sekä työpaikan toimintojen kehittäminen.

Luottamusmiehet kokevat neuvottelutaitojensa kohentuneen kuluneen viiden vuoden aikana, oli sitten kyseessä sopimusten tuntemus, tiedot neuvoteltavasta asiasta, neuvottelukyvyt tai yhteydenpito ja tuki työtovereiden suunnalta. Luottamusmiehet kokevat myös, että yhdeksän kymmenestä työntekijästä tukee luottamusmiestä vähintään joissakin asioissa. Työntekijöiden luottamusmiehille antama tuki on selvästi lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna.

Ansaittua luottamusta. SAK:n järjestötutkimus 2005. Luottamusmiesraportti. Jyrki Helin, SAK (pdf)

Lisätietoja

Vastaava tutkimusasiantuntija Jyrki Helin, jyrki.helin@sak.fi, puh. 020 774 0168 tai 040 731 2388

Lue myös:

• Naisten osaaminen on työelämän piilevä voimavara (tasa-arvoraportin tiedote 7.3.2006)
• SAK julkaisi tutkimuksen liittojen ruotsinkielisistä jäsenistä (ruotsinkielisiä jäseniä koskevan raportin uutinen 22.2.2006)
• SAK:n järjestötutkimus: Johdon asenteet koventuneet työpaikoilla (perusraportin tiedote 20.2.2006)