Työmarkkinajärjestöt ottivat kantaa EU:n itälaajentumiseen
Työmarkkinaosapuolet luovuttivat tänään pääministeri Paavo Lipposelle kannanottonsa Euroopan unionin itälaajentumisesta. Kannanotossaan järjestöt antavat tukensa EU:n laajentumisen tavoitteelle lujittaa rauhaa ja vakautta sekä lisätä hyvinvointia Euroopassa. Laajentuminen vahvistaa järjestöjen mukaan EU:n asemaa maailman taloudessa ja politiikassa sekä avaa myös Suomelle uusia mahdollisuuksia.
Unionin laajenemisella on järjestöjen mukaan vaikutuksia niin uusien kuin vanhojen jäsenmaiden talouteen ja yhteiskuntaan sekä työmarkkinoille. Siksi on tärkeää, että muutos toteutetaan hallitusti ja niin, että siitä hyötyvät sekä uudet että vanhat jäsenmaat ja Eurooppa kokonaisuudessaan. Laajenemisen vaikutuksia onkin arvioitava ja niihin varauduttava jo ennakolta, järjestöt korostavat.
Työmarkkinaosapuolet muistuttavat, että itälaajentuminen tuo mukanaan myös tiettyjä ongelmia jäsenmaiden suurten elintaso- ja rakenne-erojen vuoksi. Kilpailuolosuhteet voivat vääristyä ja työvoiman liikkuvuuteen ja tilapäiseen työskentelyyn voi liittyä tekijöitä, jotka aiheuttavat häiriöitä työmarkkinoilla. Osapuolet korostavat, että työvoiman liikkuvuudelle asetettava yleinen siirtymäaika, jota myös Suomen tulee soveltaa, on joustava. Siksi Suomella on oltava oikeus tehdä kolmikantaisen valmistelun pohjalta päätös siirtymäajan mahdollisesta lyhentämisestä. Lisäksi huomattavasti nykyisiä jäsenmaita köyhempien maiden jäseneksi tulo luo haasteita tasapainoisen alue- ja rakenne- sekä varsinkin maatalouspolitiikan toteuttamisella. Laajentuminen aiheuttaa todennäköisesti lisää kustannuksia unionin nykyisille jäsenmaille, myös Suomelle.
Työmarkkinaosapuolet pitävät yhteisten sisämarkkinoiden syntyä Itämeren talousalueelle mahdollisuutena, johon niin elinkeinoelämän, valtiovallan kuin työmarkkinajärjestöjenkin on varauduttava. Myös palvelujen vapaa liikkuvuus avaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia. Suomalaisten palvelujen viennin lisäämisen näköaloja liittyy mm. energiasektoriin, telekommunikaatioon ja informaatioteknologiaan, rahoitus- ja pankkitoimintaan, vakuutustoimintaan sekä kuljetuksiin. Palvelumarkkinoiden vapautuessa on työmarkkinajärjestöjen mukaan huolehdittava siitä, ettei työvoiman liikkuvuutta koskevia siirtymäaikasäännöksiä kierretä.
Järjestöt kiinnittävät kannanotossa huomiota työvoiman liikkuvuuden ohella myös työvoiman tarpeeseen. Osapuolten mukaan tulevaisuuden kasvava työvoimatarve olisi ensi sijassa ratkaistava kotimaisin toimenpitein. Tärkeimpiä keinoja työvoimapulan ehkäisemiseen ovatkin työllisyysasteen nosto, työn tuottavuuden nousu, toimenpiteet työssä jaksamisen edistämiseksi ja eläkkeellesiirtymisen myöhentämiseksi sekä koulutusjärjestelmien kehittäminen ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon lisäys kasvukeskuksissa.
Toisaalta työmarkkinajärjestöt pitävät suomalaisen työelämän kansainvälistymistä positiivisena voimavarana eikä suinkaan uhkana. Osapuolet korostavat, että suomalaisilla työmarkkinoilla noudatetaan suomalaisia työehtoja ja kaikkia työntekijöitä on kansalaisuudesta riippumatta kohdeltava työmarkkinoilla tasavertaisesti. Myös hakijamaista tulevat työntekijät ovat Suomen lainsäädännön piirissä ja heidän työsuhteittensa vähimmäisehdot määräytyvät Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti. Osapuolet korostavat, että näitä ehtoja on noudatettava kaikilla työpaikoilla ja kaikissa työsuhteissa työnteon muodoista riippumatta. Siksi EU:n itälaajentuminen ja työvoiman vapaampi liikkuvuus ei saa tarkoittaa ulkomaisen halpatyövoiman tuontia Suomen työmarkkinoille.
Työmarkkinajärjestöt muistuttavat, että työministeriö arvioi osaltaan Suomen oman työmarkkinalainsäädännön toimivuutta ja valvontaa laajentumisen vaikutuksen huomioon ottaen. Osapuolet ovat valmiita edesauttamaan valvonnan tehostamista ja kartoittavat siksi kolmikantaisesti tilanteen, kuten tulopoliittisessa sopimuksessa on sovittu.
Työmarkkinaosapuolten mielestä on myös syytä kiinnittää huomiota tutkintojen vastaavuuteen ja niihin liittyviin mahdollisiin ongelmiin sekä koulutuksen kehittämiseen uusissa jäsenmaissa.
Kannanotossaan työmarkkinajärjestöt kiinnittävät huomiota myös EU:n ympäristölainsäädännön edellyttämiin investointeihin hakijamaissa. Hakijamaiden pääsy unionin sisämarkkinoille ilman ympäristönsuojelun vaatimia kustannuksia vääristäisi osapuolten mukaan merkittävästi kilpailuasetelmia.
Työmarkkinajärjestöjen mukaan yksi merkittävimmistä itälaajenemisen epävarmuustekijöistä liittyy hakijamaiden kykyyn täyttää Emu-kriteerit. Hakijamaiden on osapuolten mukaan ensisijaisesti huolehdittava kilpailukykyisten markkinoiden, tehokkaan pankkijärjestelmän ja välttämättömien verouudistusten toteuttamisesta. Vasta sitten osallistuminen Emuun on niille ajankohtainen.
AKAVA
KIRKON SOPIMUSVALTUUSKUNTA
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
PALVELUTYÖNANTAJAT
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TT
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK
VALTION TYÖMARKKINALAITOS