Joka kolmas SAK:lainen nainen jo pätkätöissä
Pätkätyöntekijöille vaikeaa sitoutua työnantajan tavoitteisiin
Jo joka kolmas SAK:lainen nainen ja joka viides mies työskentelee osa- ja/tai määräaikaisessa työsuhteessa. Työnantajat näyttävät välttelevän pätkätyöntekijöidensä vakinaistamista vaikka työtä olisi pysyvämminkin tarjolla: keskimäärin määräaikainen työsuhde on kestänyt peräti kolme vuotta.
Osa- ja määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet rajusti SAK:laisessa kentässä, vaikka paikka pätkätöiden lisääntynyt käyttö näyttää johtavan työnantajan kannalta epäedulliseen suuntaan,. Pätkätyöntekijät eivät sitoudu työnantajan tavoitteisiin vakituisten työntekijöiden tavoin. He ovat myös muita vähemmän kiinnostuneita työnantajansa asioista. Enemmistö osa- ja määräaikaisena työskentelevistä kokee lisäksi, ettei juuri voi vaikuttaa omaan työhönsä.
Tiedot käyvät ilmi SAK:n jäsentutkimuksesta, johon viime talvena vastasi noin kymmenentuhatta (9 948) SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä. Tutkimus on vuodesta 1984 tehty joka viides vuosi ja se on laajin kansalaisjärjestökentässä tehtävä tutkimus Suomessa. Tulokset kertovat noin miljoonan suomalaisen palkansaajan näkemyksistä ja asemasta työelämässä. Perusraportin ohella jäsentutkimuksen aineistosta valmistuvat vuoden 2001 aikana raportit SAK:laisten luottamusmiesten ja naisten sekä nuorten jäsenten mielipiteistä ja asemasta työelämässä. Suuren jäsentutkimuksen ohella SAK:laisen jäsenistön mielipiteitä ja näkemyksiä seurataan kahdesti vuodessa suppeammalla jäsenkyselyllä.
Jäsentutkimuksesta on tehty myös aluekohtaisia poimintoja. Ne löytyvät SAK:n Internet-palvelusta ao. alueiden sivuilta kohdasta Mikä on SAK? | Aluetoiminta.
Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön vähentyneet
Lähes kaksi kolmesta SAK:laisesta (60 %) toteaa työpaikan johdon asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Valtaosa kyllä (61 %) arvioi, että työpaikan johto luottaa alaisiinsa, mutta vain kolmannes (34 %) uskoo johdon arvostavan työntekijöitä edes melko paljon. Joka kuudennen (17 %) mielestä johto ei arvosta työntekijöitä lainkaan. Pienillä työpaikoilla johdon arvioidaan useammin arvostavan ja luottavan alaisiinsa, mutta asettavan samalla tehokkuuden kaiken muun edelle.
Enemmistö SAK:laisista (55 %) ilmoittaa olevansa erittäin tai melko kiinnostunut työnantajansa asioista. Kiinnostus on kuitenkin vähentynyt viiden vuoden takaisesta seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tärkein selitys tähän on epätyypillisten työsuhteiden raju lisääntyminen.
Määräaikaisena työskentelevistä SAK:laisista joka neljäs (25 %) ilmoittaa, ettei hänellä ole lainkaan yhteisiä tavoitteita työnantajan kanssa, kaikista vastaajista näin kokee 16 %. Pätkätyöntekijät ovat myös muita vähemmän kiinnostuneita työnantajiensa asioista: määräaikaisista työntekijöistä vain 41 prosenttia ilmoittaa olevansa niistä edes melko kiinnostunut.
Tutkimus kertoo, että laman jälkeiseen työelämän kehitykseen liittyy myös kielteisiä piirteitä. SAK:laisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat vähentyneet. Vain vajaa puolet (49 %) SAK:laisista ilmoittaa voivansa vaikuttaa työhönsä vähintään melko paljon. Parhaimmat vaikutusmahdollisuudet ovat julkisella sektorilla (57 %). Osa- ja määräaikaisista peräti 58 prosenttia kokee, ettei juuri voi vaikuttaa omaan työhönsä.
Hyvä henkilöstöpolitiikka näyttää toimivan työnantajan eduksi. Työpaikoilla, joissa johdon koetaan arvostavan työntekijöitä ja joissa työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa asioihin, nämä ovat kiinnostuneempia työnantajansa asioista ja jakavat myös useammin tämän tavoitteet.
Pätkätyöntekijöiden osuus SAK:n jäsenkunnassa kasvanut
Säännöllistä päivätyötä tekee yhä harvempi SAK:lainen: viimeisten 16 vuoden aikana heidän osuutensa on supistunut 71 prosentista 57 prosenttiin. Vastaavasti vuorotyön ja muiden joustavien työaikamuotojen osuus on kasvanut. Yksityisillä palvelualoilla säännöllistä päivätyötä tekee enää vajaa puolet (46 %) jäsenistöstä.
Viimeisen viiden vuoden aikana pätkätyöntekijöiden osuus on SAK:laisessa kentässä kasvanut 14 prosentista peräti 26 prosenttiin. Naisista osa- ja/tai määräaikaisena työskentelee nyt useampi kuin joka kolmas (35 %), kun viisi vuotta sitten pätkätöissä oli naisista joka viides (19 %). Alle 25-vuotiaista SAK:laisista enemmistö (53 %) on pätkätöissä. Kehitys on monessa suhteessa huolestuttava. Myönteistä kuitenkin on, että myös pätkätyöntekijät osaavat hakeutua ammattiliittojen palvelujen ja tuen piiriin; tähän on pyritty mm. vuosina 97-98 toteutetulla SAK:n pätkätyöprojektilla.
Tulokset tukevat näkemyksiä, että pätkätyöntekijöitä ei useinkaan vakinaisteta, vaikka työtä olisi pysyvästikin tarjolla. Määräaikaisten työsuhteet ovat yleensä melko pitkiä: keskimäärin määräaikaisena työskentelevän työsuhde on kestänyt kolme vuotta. Hajonta on kuitenkin erittäin suurta: useamman kuin joka toisen eli lähes 100 000 SAK:laisen pätkätyö on kestänyt alle vuoden. Yhdessä 160 000 SAK:laisen työttömän (ja työllistämistoimenpiteiden piirissä olevan) kanssa he muodostavat joukon, jolle on tyypillistä epävarmuus työmarkkinoille kiinnittymisestä ja vakaasta toimeentulosta.
Tärkein tavoite työssä työpaikan pysyvyys ja varmuus
SAK:laisten työttömyys laskenut keskimääräiselle tasolle. Vastaushetkellä talvella 2000 työttömänä, työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 16 prosenttia SAK:laisista. Vielä viisi vuotta sitten SAK:laisista oli työttömänä tai työllistämistoimien piirissä joka neljäs (23 %). Nuorten SAK:laisten työttömyysaste on painunut jopa valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. SAK:laisten työttömyys on kuitenkin pitkäkestoista. Työttömistä joka kolmas (33 %) on pitkäaikaistyötön eli työttömyys on kestänyt yli vuoden. Keskimääräinen työttömyysjakso on 15 kuukautta; 55-64-vuotiaiden keskuudessa jopa 28 kuukautta. Myös toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt. Peräti kolme neljästä (75 %) työttömästä SAK:laisesta ilmoittaa olleensa viiden vuoden aikana työttömänä useaan otteeseen.
SAK:laisten tärkein tavoite työssä on työpaikan pysyvyys ja varmuus. Se on tärkeintä joka toiselle (53 %) vastaajalle. Hyvää palkkaa pitää tärkeänä joka neljäs (24 %) ja työn sisältöä 12 prosenttia SAK:laisista. Opisto- tai korkeakoulututkinnon suosittaneille työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus ovat kuitenkin selvästi tärkeämpiä kuin vähemmän koulutusta saaneille.
Työn kuormittavuus on ongelma SAK:laisilla aloilla. Kaksi viidestä (41 %) SAK:laisesta työskentelee yli puolet ajasta suuren paineen alla. Myös toistotyön osuus on suuri: joka toinen joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Työn sisältö näyttää rikastuvan iän myötä, mutta samalla lisääntyvät paineet ja yksin työskentely.
SAK:laiset yhä koulutetumpia
SAK:laisten koulutustaso parantuu kaiken aikaa. Enää vain joka viides SAK:lainen (21 %) on vailla ammatillista koulutusta. Alle 35-vuotiaista ilman ammatillista koulutusta on enää 13 prosenttia. Joka kymmenennellä (11 %) SAK:laisella on opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto. Alle 35-vuotiaista opisto- tai korkeakoulututkinto on jo 17 prosentilla.
Jo lähes puolet SAK:laisista (43 %) käyttää työssään tietotekniikkaa. Alle 35-vuotiaista tietotekniikkaa käyttää työssään jo enemmistö (53 %) ja käyttö lisääntyy nopeasti. Eniten tietotekniikkaa käytetään yksityisillä palvelualoilla, vähiten julkisella sektorilla.
Työelämän rajusta muutoksesta ja lähestyvästä sukupolvenvaihdoksesta huolimatta vain vajaa kolmasosa (30 %) SAK:laisista on viimeisen vuoden aikana päässyt osallistumaan työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. SAK:laiset alat ovat siis kaukana kaikkien palkansaajien keskiarvosta (47 %). Eniten henkilöstöään kouluttavat julkinen sektori ja suuret työpaikat.
SAK:laiset eivät ole kovin huolissaan tulevaisuudesta. Joka neljäs (24 %) pelkää kuitenkin, ettei ole tarpeeksi kyvykäs tulevaisuuden työmarkkinoilla ja vielä hiukan useampi (28 %) pelkää työttömyyttä. Joka kolmas (35 %) kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta työssään ja 40 prosenttia voisi harkita toista koulutusta itselleen. Toista ammattia ovat pohtineet erityisesti nuoret ja jo ennestään hyvän ammatillisen koulutuksen hankkineet. Joka viides (20 %) haluaisi kokonaan lopettaa työnteon.
Tyytyväisyys ay-liikkeen työllisyyden hoitoon lisääntynyt
Kolme neljästä SAK:laisesta (72 %) ilmoittaa, että kokemukset ay-liikkeestä ovat pääasiassa olleet myönteisiä. Vain neljällä prosentilla on enemmän kielteisiä kuin myönteisiä kokemuksia.
Jäsenten mielestä SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät tehtävät ovat edelleen taistelu työttömyyttä vastaan ja työttömyysturvan puolustaminen. Myös verotuksen pitäminen kohtuullisella tasolla, sosiaaliturvan puolustaminen sekä palkkaerojen tasoittaminen nousevat tärkeimpien tehtävien joukkoon.
Tyytyväisyys ay-liikkeen työllisyyden hoitoon on viidessä vuodessa kasvanut vaikka muuten jäsenet antavat liitoilleen jonkin verran kriittisempiä arvioita kuin edellismittauksessa vuonna 95. Työllisyyden hoidosta antaa kiitosta reilu kolmannes (37 %) SAK:laisista. Enemmistö SAK:laisista uskoo liittonsa onnistuneen hyvin työsuojelun parantamisessa (60 %) sekä työaikaan liittyvissä tavoitteissa (58 %). Lähes puolet uskoo liittonsa onnistuneen hyvin myös palkkaehtojen parantamisessa (47 %). Tiedot kerättiin talven 2000 liittokierroksen aikana.
Ansiosidonnainen työttömyysturva ja palkansaajien etujen ajaminen ovat SAK:laisille tärkeimmät syyt kuulua ammattiliittoon. Työttömyysturva on tärkein jäsenyysperuste 40 prosentille SAK:laisista, edunvalvonta 38 prosentille. Ensisijaisesti turvallisuutta hakee 13 prosenttia SAK:laisista. Käytännön pakkoon vetoaa vain yksi sadasta, kun vielä 1980-luvulla 13 prosenttia piti sitä tärkeimpänä perusteena jäsenyydelleen. Miehille edunvalvonta on selvästi työttömyysturvaa tärkeämpi syy kuulua liittoon, naiset taas pitävät työttömyysturvaa ja turvallisuutta miehiä tärkeämpänä.
Tärkeimpänä jäsenpalveluna SAK:laiset pitävät työttömyyskassapalveluja. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat myös neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, vakuutusturva sekä ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus.
Vaikka valmius sopia itse työsuhteen ehdoista on hiukan kasvanut, enemmistö toivoo, että sekä työsuhteen ehtojen heikennyksistä että parannuksista sovitaan liitto- tai edes työpaikkatasolla. Erityisesti heikennyksistä vain harva sopisi itse. Palkankorotukset voisi sopia itse 21 prosenttia vastaajista, ylityökorvaukset (18 %) ja työaikoihin liittyvät parannukset (17 %) hiukan harvempi.
Yli neljännesmiljoona SAK:laista toiminut ay-luottamustehtävissä
Puolueiden kannatuksessa on viiden vuoden aikana tapahtunut vain pieniä muutoksia. Jos vastaushetkellä tammikuussa 2000 olisi järjestetty eduskuntavaalit, vasemmistopuolueita olisi äänestänyt 41 prosenttia (SDP 33 %, Vasemmistoliitto 8 %), keskustapuoluetta kahdeksan, vihreitä neljä ja kokoomusta kolme prosenttia jäsenistöstä. Kaksi viidestä ei osannut tai halunnut sanoa kantaansa; määrä on suuri mutta edelliskertaa pienempi. Selvintä muutosta vuoteen -95 on SDP:n (+3,4) ja keskustan (+2,9) kannatuksessa. Tuloksia ei voi verrata puolueiden kannatustutkimuksiin, sillä SAK:n jäsentutkimuksessa on käytetty suoria jakaumia ilman korjauskertoimia.
Joka neljäs (26 %) SAK:lainen on toiminut ay-luottamustehtävissä. Tämä merkitsee, että kokemusta luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai muussa luottamustehtävässä toimimisesta on jopa 280 000 SAK:laisella. Parhaillaan SAK:laisessa kentässä on noin 13 000 pääluottamusmiestä ja 18 000 muuta luottamusmiestä, 30 000 työsuojeluvaltuutettua ja asiamiestä sekä 54 000 muuta luottamushenkilöä. Heistä 22 000:lla on useita luottamustehtäviä, eli tehtävät ovat osittain päällekkäiset.
Viimeisten kahden vuoden aikana on ay-koulutukseen osallistunut noin 54 000 SAK:laista. Kaikkiaan ay-koulutukseen on joskus osallistunut 215 000 SAK:laista (21 %). Noin joka kolmas jäsen (34 %) on viimeisen vuoden aikana osallistunut ay-toimintaan. Osallistumisen tärkein peruste on tarve saada tietoa työntekijöiden oikeuksista: näin kokee lähes puolet jäsenistöstä (48 %). Suurimpia osallistumisen esteitä taas ovat työajat ja se, ettei työajan jälkeen enää jaksa osallistua. Sen sijaan liiasta puoluepoliittisuudesta ay-liikettä arvostelee yhä harvempi (10 %) vielä 1984 se nousi tutkimuksessa tärkeimmäksi osallistumisen esteeksi.
Ammattiosastolta jäsenet odottavat ensisijaisesti etujen valvomista sekä yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestämistä näitä pitää tärkeinä ammattiosaston tehtävinä kolme neljästä SAK:laisesta.
Lisätietoja
ekonomisti Erkki Laukkanen
puh. (09) 7721 403 tai 040 532 1777
Kuka on SAK:lainen?
Naisia 500 000 (46 %)
Miehiä 580 000 (54 %)
Alle 25-vuotiaita 100 000
Alle 35-vuotiaita 350 000
Julkisella sektorilla neljännes (250 000)
Palvelualoilla kolmannes (330 000)
Teollisuudessa puolet (500 000)
Noin 100 000 luottamushenkilöä
Joka neljäs pätkätöissä (26 %)
Lähes joka toinen käyttää työssään tietotekniikkaa (43 %)
Joka kuudes työttömänä tai työllistämistoimenpiteiden piirissä
Kokopäivätyötä tekevän keskiansio 10 100 mk/kk
Tärkein tavoite työssä työpaikan varmuus
Joka kolmas osallistunut vuoden sisällä ay-toimintaan