Ihalainen esittää työmarkkinajärjestöjen yhteistä tulevaisuusfoorumia
Urakkana Eurooppa -seminaarin puheenvuorot kokonaisuudessaan tämän tiedotteen lopussa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, EAY:n pääsihteeri Emilio Gabaglio ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ehdottaa, että työmarkkinaosapuolet perustaisivat yhteisen foorumin, jossa säännöllisin väliajoin arvioitaisiin Eurooppa-politiikan kysymyksiä ja niiden vaikutuksia kansalliseen talous- ja työmarkkinapolitiikkaan.
– Suomen työmarkkinajärjestöt ovat kyenneet kaikissa isoissa ja merkittävissä EU-politiikan ratkaisuissa – EU-jäsenyyden alla, EMU -ratkaisun yhteydessä ja EU:n laajentumisasiassa – tekemään yhteisiä linjauksia ja kannanottoja. Tämän foorumin tai pyöreän pöydän perustamisella yhteistyömme saisi astetta tiiviimmät ja suunnitelmallisemmat puitteet, totesi Ihalainen palkansaajajärjestöjen yhteisen Urakkana Eurooppa -tiedotuskampanjan avaustilaisuudessa Helsingissä.
Ihalainen totesi suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen pitävän erittäin tärkeänä, että ammatti-yhdistysoikeuksien asema turvataan uudistuvassa ja laajentuvassa unionissa niin, ettei niitä voida rajoittaa taloudellisten perusvapauksien varjolla.
– Tätä varten myös EU:n Nizzan perusoikeuskirja on saatettava sitovaksi tarvittavin teknisin ja sisällöllisin muutoksin. Työntekijöiden oikeus neuvotella ja solmia rajat ylittäviä työehtosopimuksia sekä käyttää tarvittaessa rajat ylittäviä työtaistelutoimia on tunnustettava unionin tasolla oikeudellisesti sitovasti. Nykyisen peruskirjan palkkausta, järjestäytymisoikeutta, lakko-oikeutta ja työsulkuoikeutta käsittävä artikla 137.6 on poistettava, jotta luodaan edellytykset tasapainoisemmalle eurooppalaisten työelämän osapuolten yhteistyölle.
– Unionin rakenteita on uudistettava, jotta se ylipäätään voi toimia uusien jäsenmaiden tultua mukaan. Laajentuminen edellyttää erityisesti päätöksentekojärjestelmän ja perussopimusten uudistamista. On selkiytettävä sitä, mitkä asiat ratkaistaan paikallisella ja kansallisella tasolla ja mitä päätetään unionissa. Perustuslain aikaansaaminen tarjoaisi siihen hyvän mahdollisuuden.
Ihalainen korosti, että erityisesti työelämän, sosiaalipolitiikan ja verotuksen kysymyksissä tulisi siirtyä yksimielisyysvaatimusten sijaan määräenemmistöpäätöksiin.
– On tärkeätä korostaa, että laajentuminen on ennen muuta historiallinen koko maanosan yhdistävä poliittinen hanke. Siinä on kyse demokratian ja rauhan sekä vakauden turvaamisesta Euroopassa. Laajentuminen synnyttää maailman suurimman yhtenäisen talousalueen ja sisämarkkinat. Se on perustaltaan positiivinen hanke, jota ay-liike tukee.
Ihalainen korosti laajentumisen olevan erittäin suuri muutos Suomen lähialueella, ja on tärkeää, että se toteutetaan hallitusti. Tähän tähtäävät mm. joustavat siirtymäajat työvoiman liikkuvuudelle.
– Taloudelliset ja sosiaaliset erot ehdokasmaiden ja nykyisten EU-maiden välillä ovat suuret vielä pitkään. Pidämme tärkeänä, että ehdokasmaat täyttävät jäsenyyden ehdot lainsäädännön ja myös käytännön osalta. EU:n jäsenyyden tulisi edistää hyvien työmarkkinakäytäntöjen, kolmikantayhteistyön ja työmarkkinaosapuolten sosiaalisen vuoropuhelun vakiintumista uusissa jäsenmaissa.
Lauri Ihalaisen puhe kokonaisuudessaan
Tasavallan presidentti Tarja Halonen