Lauri Lyly
SAK:n keinot eivät kelvanneet
Yhteiskuntasopimukseen kohdistui kohtuuttomia odotuksia, sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
– Koska palkoista ja työehdoista sovitaan vasta ensi syksynä, sopimukseen kohdistuneita odotuksia on mahdotonta lunastaa nyt. Pikaiseksi ja ainoaksi ratkaisuksi Suomen talouden ongelmiin yhteiskuntasopimuksesta ei olisi ollut.
SAK on sitoutunut tavoittelemaan Suomeen lisää työllisyyttä, kilpailukykyä ja tuottavuutta.
– Työajan pidentämisen ja lomarahojen leikkaamisen sijaan SAK tavoittelee kestäviä keinoja ja parempaa työelämää.
– Olemme esittäneet keinoja kilpailukyvyn ja kasvun parantamiseksi. Keskeiset välineet talouden vahvistamiseksi ovat osaamisen, työn tuottavuuden sekä työelämän hyvinvoinnin lisääminen sekä maltillinen palkkapolitiikka, Lyly sanoo.
Lyly painottaa, että työmarkkinajärjestöt ovat viiden viime vuoden aikana synnyttäneet useita suuria, työntekijöille vaikeita Suomen kilpailukykyä lisääviä ja julkista taloutta vahvistavia sopimuksia.
– Suomalainen palkansaajaliike on tehnyt kansainvälisestikin ainutlaatuisia sopimuksia: Raamisopimus, Työllisyys- ja kasvusopimus, Työurasopimus sekä eläkeratkaisu. Muun muassa pari vuotta sitten solmittu työllisyys- ja kasvusopimus parantaa kilpailukykyämme Saksaan nähden kolmella prosenttiyksiköllä. Eläkeratkaisu puolestaan pienensi kestävyysvajetta runsaan prosenttiyksikön.
SAK:n puheenjohtaja Lyly tähdentää, että myös jatkossa palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen sekä maan hallituksen on kyettävä kehittämään työttömyysturvaa ja työelämää sekä niihin liittyvää lainsäädäntöä kolmikannassa yhdessä sopimalla.
– Vaikka yritys ei tällä kertaa onnistunut, työmarkkinoilla on vaalittava sopimisen kulttuuria. Elämää on tämänkin jälkeen.
SAK:n hallitus kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen perjantaina 21. elokuuta kello 9.
Miksi yhteisymmärrykseen ei päästy? – Kysymyksiä ja vastauksia yhteiskuntasopimuksesta
SAK:n, Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissa