Muutosturvaa kehitettävä yksilö- ja rakennetasolla
Vuoden 2005 tulopoliittisessa sopimuksessa käyttöön otetun muutosturvan toimintamallin käytännön toteutus takeltelee. Edistysaskeleista huolimatta kehitettävää riittää sekä yksilö- että rakennetasolla.
Muutosturvamallin tehtävänä on parantaa ja nopeuttaa tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymistä. Kehityskohteita löytyy muutosturvan kattavuudessa, sisällössä ja toimivuudessa.
– Mallin tulisi mahdollistaa räätälöidyt toimenpiteet yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Myös äkillisiin rakennemuutoksiin tulee varautua paremmin, SAK:n lakimies Janne Metsämäki toteaa.
Työ- ja elinkeinoelämän edustajien, kuntien ja valtionhallinnon pitää jatkossa tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä, jotta esimerkiksi tuotannon lopettamiseen tai supistamiseen voitaisiin riittävästi varautua.
– Valmiussuunnitelmissa pitäisi selvästi määritellä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden velvoitteet ja vastuut irtisanomistilanteissa, Metsämäki sanoo.
Yksilötasolla muutosturvan toimintamallia on laajennettava niin, että vähemmän koulutetuilla on taloudelliset edellytykset pidempään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. – Toimiva muutosturva edellyttää, että siitä tiedotetaan aktiivisesti. Toteuttamiseen tarvitaan myös riittävät resurssit, Metsämäki muistuttaa.
Muutosturvan työhistoriavaatimuksia ja työllistymisvapaan käyttöä koskevia sääntöjä on tarkistettava, jotta erilaisissa työsuhteissa olevia kohdellaan tasapuolisesti. Myös muuttoavustusta pitää kehittää.
Muutosturvaa koskevat lait tulivat voimaan 1.7.2005. Ensimmäinen seurantatutkimus uudistuksesta valmistuu syyskuussa 2007.