Henkilöstövähennykset uhkaavat jäljelle jäävien terveyttä
Henkilöstön määrä ja työkuormitus osaksi yt-menettelyä
– Työelämän pahimpiin ongelmiin kuuluvat henkilöstön vähyys työpaikalla, kiristynyt työtahti ja uupuminen työssä. Viimeisen työolobarometrin mukaan yli puolet palkansaajista kokee, että työpaikalla on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden. Julkisella sektorilla työskentelevistä jopa 60 prosenttia pitää henkilöstöä liian pienenä, totesi SAK:n johtaja Kirsti Palanko-Laaka ”Kuorma kevyemmäksi” -kongressissa Helsingissä tiistaina.
– Henkilöstön oikea mitoitus suhteessa tehtävään työhön nousee ensiarvoisen tärkeäksi, kun arvioidaan viime aikojen irtisanomisia henkilöstön jaksamisen kannalta. Henkilöstön oikealla mitoituksella ja työkuormituksen arvioinnilla edistetään osaltaan työntekijöiden työssä jaksamista. Useilla työpaikoilla irtisanomiset ovat perustuneet kustannustehokkuuden tavoitteluun, tuloskunnon nostamiseen sekä omistajien ja johdon intresseihin.
– Yhteistoimintamenettelyjen uudistamisessa SAK:n tavoitteena on sisällyttää työssä jaksamisen kysymykset osaksi paikallista sopimista. SAK:n mielestä irtisanomisia koskevissa neuvotteluissa on otettava huomioon myös henkilöstön hyvinvointinäkökulma. Irtisanomisten vaikutuksia on arvioitava myös työterveyden ja työssä jaksamisen kannalta erityisesti silloin kun yrityksen toimintaa ei lakkauteta tai supisteta. Työssä on hyödynnettävä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntemusta. Jäljelle jääneiden työntekijöiden jaksamista ja terveyttä on seurattava irtisanomisten jälkeen.
– Parin viime vuoden aikana on tullut voimaan työyhteisöjen kehittämisen ja henkilöstön työssä jaksamisen kannalta merkittävää lainsäädäntöä. On kuitenkin selvää, ettei työterveyshuolto- ja työturvallisuuslakien uudistaminen ole merkinnyt sitä, että nämä lait olisivat vielä muuttuneet osaksi työpaikkojen arkipäivää.