Nykypäivän orjat
Työntekijöiden kaltoin kohtelu on arkipäivää Suomessa. Sen uhreja ovat usein ulkomaalaiset työntekijät. Pahimmillaan kyse on pakkotyöstä, orjuuden kaltaisista olosuhteista ja ihmiskaupasta. Uhrien asema on vaikea. He eivät uskalla hakea apua tai tiedä, mistä sitä voisi saada.
Helsinkiläinen Vapiano on kunnostautunut paitsi trendikkäänä pastaravintolana myös työntekijöiden hyväksikäyttäjänä. Virolaisessa omistuksessa olevassa ravintolassa on jätetty maksamatta nuorten virolaisten työntekijöiden ylityökorvauksia ja muita palkanlisiä tuhansien eurojen edestä.
Aluehallintovirasto on tehnyt ravintolaan useita tarkastuksia, joissa on havaittu puutteita. Ravintolan omistajat eivät ole huomautuksista huolimatta korjanneet toimintaansa.
Aluepäällikkö Jaana Manninen Palvelualojen ammattiliitosta PAMista huokaa syvään. Tapaus ei ole ainoa laatuaan vaikkakin poikkeuksellisen monimutkainen.
– Työntekijöiden työsopimuksissa on 11-sivuinen liite, johon on kirjattu kaikkea mahdollista, esimerkiksi lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan.
Työntekijöitä houkuteltiin Suomeen lupaamalla työsuhdeasunto, kokoaikainen työ ja virolaisittain hyvä palkka.
Luvattu työsuhdeasunto osoittautui huoneistoksi, jossa osa asukkaista joutui nukkumaan keittiön lattialla. Kokoaikainen työ tarkoitti 12–18 tunnin työpäiviä, 16 päivän työputkia ja jopa kahtasataa työtuntia kuukaudessa. Kun nuoret työntekijät ryhtyivät peräämään heille kuuluvia ylityökorvauksia ja muita lisiä, ravintolan omistajat uhkasivat lopettaa työsuhteet.
Ravintolan työntekijöistä osa on PAMin jäseniä. Heidän kohteluaan ammattiliitto nyt selvittää. Ravintolan kuusi virolaista tarjoilijaa ja yksi kokeista on jättänyt käräjäoikeuteen kanteen maksamattomista palkoista.
Ulkomaalaiset helppoja uhreja
Hyväksikäyttö kohdistuu usein juuri ulkomaisiin työntekijöihin, sillä he ovat helppoja uhreja, sanoo SAK:n maahanmuuttoasiantuntija Eve Kyntäjä.
– Uhrit eivät tunne suomalaista työelämää ja palkkatasoa ja ovat usein kielitaidottomia. Pahimmissa tapauksissa työntekijä ei tiedä kuka hänen työnantajansa on ja millaisesta työsuhteesta on kyse. Työsopimuskin on voitu tehdä suullisesti.
Paperilla kaikki kunnossa
Vapianon kaltaisia tapauksia paljastuu ravintola-alalla säännöllisesti. PAMin lakimiehen Arja Pohjolan mukaan tyypillisissä tapauksissa työaikakirjanpito on retuperällä tai sitä ei ole lainkaan. Tyypillisesti myös ylityökorvaukset ja muut lisät jäävät maksamatta.
– Joskus maksetaan vain peruspalkka, joskus palkka on 200–500 euroa kuukaudessa. Paperilla voi kuitenkin näyttää siltä, että kaikki on kunnossa.
Työnantaja voi maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta periä siitä osan takaisin, jolloin todellinen palkka on huomattavasti pienempi.
– Työnantaja odottaa Viron puolella satamassa viikonlopun viettoon tulevia työntekijöitään, ja hänelle tilitetään käteisenä Suomen maalisä, kuvailee karua todellisuutta aluetoimitsija Jari Lindqvist Rakennusliitosta.
Suomen maalisä on se osa palkkaa, joka ylittää virolaisen palkkatason. Tällaisiin tapauksiin viranomaisten tai ammattiliiton on lähes mahdotonta päästä käsiksi, jos työntekijät eivät itse ole aloitteellisia.
Työnantaja potkaisi leukaan
Rakennusliiton Jari Lindqvist kiertää noin 20 työmaata kuukaudessa pääkaupunkiseudulla. Työntekijöiden hyväksikäyttötapauksia hänelle tulee selvitettäväksi noin 30 vuodessa. Niistä puolet paljastuu työmaakierroksilla.
Lindqvistin mukaan tyypillisessä tapauksessa työntekijät jäävät ilman palkkaa tai saavat vain osan siitä.
– Usein yritys menee konkurssiin ja me autamme jäseniämme hakemaan palkkasaatavat Palkkaturvasta. Moni ulkomaalainen työntekijä häipyy maasta ja kärsii tappion nahoissaan.
Roisia menoa työmailla
Jari Lindqvist ei ole työmailla kaikkien suosiossa. Viime vuosi oli kuudesta vuodesta ensimmäinen, jolloin hän ei saanut yhtään tappouhkausta.
Muutenkin meno voi olla roisia. Lindqvist kertoo tapauksesta, jossa työntekijä meni pyytämään palkkakuittia työnantajaltaan. Vastaukseksi työnantaja potkaisi työntekijää kasvoihin. Työntekijän leukaluu murtui ja paikalle tullut ambulanssihenkilökunta teki tapauksesta rikosilmoituksen.
PAMin Arja Pohjola sanoo, että työntekijöiden kaltoin kohteluun syyllistyvät myös suomalaiset yritykset. Suomalaisista siivous- ja kiinteistöpalvelualan yrityksistä on paljastunut tapauksia, joissa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ei ole maksettu ja työaikakirjanpitoa on laiminlyöty. Näissä tapauksissa yritysten ylin johto on sanonut, että ei ole tiennyt väärinkäytöksistä.
Portit auki hyväksikäytölle
SAK:n Eve Kyntäjän mielestä Suomessa voidaan ainakin pääkaupunkiseudulla puhua jo kahden kerroksen työmarkkinoista, ja tämä kehitys uhkaa kiihtyä.
– Jos työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan, avaamme portit hyväksikäytölle.
Saatavuusharkinta koskee EU-maiden ulkopuolelta tulevia suorittavan tason työntekijöitä. He tarvitsevat Suomessa työskentelyyn työntekijän oleskeluluvan. Luvan myöntämisessä huomioidaan muun muassa alan työllisyystilanne ja TE-toimisto tarkastaa, että työehdot täyttyvät.
Uudenmaan ELY-keskus vapautti toissa vuonna siivoojat saatavuusharkinnasta. Viime vuonna vapautuksen saivat kokit, keittäjät ja kylmäköt.
Eve Kyntäjä arvostelee päätöksiä.
– Nämä kaikki alat ovat sellaisia, joilla esiintyy paljon ulkomaalaisten hyväksikäyttöä. Työntekijöiden saatavuus on vaikeutunut koska aloilla on paljon osa-aikatöitä, nollatyösopimuksia, jotka eivät takaa yhtään työtuntia, ja palkkojen polkemista. Kyseessä eivät siis ole työvoimapulasta kärsivät alat.
Ruotsin esimerkki pelottaa
Eve Kyntäjää pelottaa Ruotsin esimerkki. Toisin kuin Suomessa Ruotsissa saatavuusharkinta koski kaikkia työntekijöitä ja siitä luovuttiin tällä perusteella vuonna 2008. Tämän jälkeen työluvat yleistyivät etenkin siivous- ja rakennusalalla, ja työlupia alettiin kaupata pimeästi. Ammattiliittojen tarkastuksissa kävi ilmi, että 90 prosentilla ulkomaalaisista työntekijöistä ei ollut työehtosopimuksen mukaisia työehtoja.
– Ruotsissa viranomaiset ovat nyt havahtuneet, ja työehtojen valvontaa on lisätty. Siirtolaisvirasto on kiristänyt ulkomaista työvoimaa haluavilta työnantajilta vaadittavia näyttöjä palkanmaksukyvystä ja aiemmin maksetuista palkoista.
Suomessa siivoojien ja kokkien saatavuusharkinnasta luopumisen ehdoksi tuli, että työsuhteet ovat kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassaolevia.
PAMin Arja Pohjolaa epäilyttää, tarjotaanko siivousalalla kokoaikaista työtä. PAMissa on ollut jo tapaus, jossa iso suomalainen siivousalan yritys haki työlupia sillä perusteella, että työsuhteet ovat kokoaikaisia. Ainakin yhden työntekijän kohdalla kävi ilmi, että työsuhde oli osa-aikainen.
Pirjo Pajunen