Työttömyys ei taitu vippaskonstein
Kaikki keinot käyttöön
SAK ei usko, että työllisyystavoitteita saavutetaan yksittäisillä vippaskonsteilla. Muun muassa keskustan ja kokoomuksen esille nostama ns. Holm-Vihriälä-malli tulisi valtiolle kohtuuttoman kalliiksi ja johtaisi osa-aikatyöllä keinotteluun. Tuloksellinen työ työllisyyden hyväksi edellyttää laaja-alaista toimenpidekokonaisuutta. Tehtävää on niin talouskasvun edellytysten parantamisessa, aktiivisessa työvoimapolitiikassa kuin työelämän kehittämisessäkin.
SAK julkisti torstaina Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla -keskusteluasiakirjan. Keskusteluavauksessa analysoidaan työllisyyteen vaikuttavia talous-, työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia tekijöitä sekä työllisyyskeskustelussa tähän mennessä esille nostettuja keinoja työllisyyden parantamiseksi.
SAK:n tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja korkeintaan viiden prosentin työttömyys tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Keskusteluasiakirjassa lähdetään siitä, että parempaan työllisyyteen johtavaa talouskasvua on tuettava aktiivisella elinkeino- ja aluepolitiikalla. Talouskasvu ei kuitenkaan riitä työllistämään kaikkia. Suomessa on 180 000 toistuvais- ja pitkäaikaistyötöntä, joista 75 000 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Toistuvais- ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä estävät usein ennen kaikkea osaamiseen ja ammattitaitoon liittyvät puutteet. Työvoimakoulutukseen ja osaamistason kohottamiseen tarvitaan lisää panoksia. Myös työnantajien vastuuta osaamisesta on lisättävä.
SAK korostaa, ettei Suomella ole varaa nuorten syrjäytymiseen. Nuorille on jatkossa taattava vähintään toisen asteen perustutkinto. SAK:n peräämä yhteiskuntatakuu turvaisi kaikille alle 25-vuotiaille opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan. Ensisijainen vaihtoehto on koulutus, mutta myös viranomaisten velvoitteita vastata alle 25-vuotiaiden työllistymisestä on lisättävä.
Työnantajien toiveet eivät riitä maahanmuuttopolitiikaksi
Työllisyysmäärärahoja on SAK:n mielestä välttämätöntä lisätä. Keskusteluasiakirjassa esitetään, että työmarkkinatuesta voitaisiin kehittää työllistämistä tukeva ”aktiiviraha”. Yhdistelmätuen ehtoja taas tulisi muuttaa niin, että sillä voitaisiin työllistää jo nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, ennen kuin riski työmarkkinoilta syrjäytymiseen alkaa kasvaa.
Työttömyyskortistoista pitäisi SAK:n mielestä löytää vaikeimmin työllistettävät ja arvioida heidän työkykynsä. Sosiaalista yritystoimintaa on käynnistettävä tällaisten vajaakuntoisten työttömien työllistämiseksi, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia sijoittua vapaille työmarkkinoille. SAK:n yhteiskuntapoliittisen osaston johtaja Pertti Parmanne korostaa, ettei työttömyysturva ole oikea tukimuoto ihmiselle, joka todellisuudessa ei syystä tai toisesta todellisuudessa ole työmarkkinoiden käytettävissä.
– Viranomaiset on velvoitettava hakemaan työttömän työnhakijan kanssa hänelle soveltuvin vaihtoehto: työttömälle on etsittävä työtä, työhön johtavaa koulutusta, kuntoutusta tai tarvittaessa muuta sosiaaliturvaa, Parmanne esittää.
Työnantajajärjestöt ovat halunneet ratkaista työväestön ikääntymisen aiheuttaman työvoimatarpeen ulkomaisella työvoimalla. 75 prosentin työllisyystavoitteen kannalta tämä on kuitenkin huono ratkaisu. Suomella on edelleen itsellään huomattava työvoimareservi. Toisaalta nyt Suomessa olevista työikäisistä ulkomaalaisista työssä on vain 40 prosenttia.
– Pelkät työnantajien kulloisetkin toiveet eivät riitä maahanmuuttopolitiikaksi: huomioon on otettava myös yhteiskunnan palvelutarpeen ja tulonsiirtojen lisääntyminen. Työnantajat on saatava kantamaan aivan uudella tavalla vastuuta ulkomaalaisten työntekijöidensä ja heidän perheidensä toimeentulosta, kielikoulutuksesta ja muista kotouttamiskustannuksista, Pertti Parmanne vaatii.
Holm-Vihriälä -malli – kallista ja vääristävää työllistämistä
Keskusta on heittänyt vaalikeskusteluun mallin työnantajamaksujen porrastus- ja palautus -mallin, joka siirtäisi valtiolta yrityksille noin 700 miljoonaa euroa. Yhden työpaikan hinta valtiolle olisi tällöin noin 35 000 euroa.
Asiakirjassa muistutetaan, että työnantajamaksuja on jo nyt porrastettu mm. yrityskoon ja palkkasumman mukaan. Portaat ovat johtaneet keinotteluun ja vääristymiin. Myös keskustan esillä pitämä malli olisi omiaan lisäämään keinottelua mm. pilkkomalla kokoaikaista työtä keinotekoisesti osa-aikatyöksi. Järkevien porrastusmallien pitäisikin päinvastoin kannustaa kokoaikatyön teettämiseen.
– Uutena osa-aikatyön alueena tulisi palkansaajalle antaa mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan yhdistämällä itselle sopivan vaihtoehdon mukainen osa-aikatyö ja koulutus. Yhteiskunnan tukirahoilla ei sen sijaan pidä keinotekoisesti lisätä osa-aikatyötä ja osa-aikatyöttömyyttä vain, jotta työttömyystilastot kaunistuisivat, Parmanne toteaa.
SAK toivoo hallitukselta hyvää yhteistyötä työllisyyden hoidossa SAK:n keskusteluasiakirjassa muistutetaan, että keskitetty tulopolitiikka on tukenut hyvin vakaata talouskasvua ja myönteistä työllisyyskehitystä. Työelämän keskeisin lainsäädäntö on uudistettu kolmikantaisesti. Myös eduskunnan viimetöikseen hyväksymä kolmikantaisesti sovittu eläkeratkaisu tukee hyvin työllisyyspolitiikan tavoitteita.
– Kolmikantayhteistyöllä on saatu tällä hallituskaudella aikaan niin mittavia tuloksia, etteivät poliitikot ainakaan julkisesti sen tilalle kehtaa tarjoilla mitään työreformeja, Parmanne toteaa. – Rohkaisevaa on, että Lipposen ehdottamaa ja Ihalaisen tällä viikolla edelleen kehittelemää ajatusta uuden hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisestä työllisyys- ja työelämälinjauksesta ei mikään merkittävä puolue ole torjunut.
Lisätietoja
– Yhteiskuntapoliittisen osaston johtaja Pertti Parmanne, puh. (09) 7721 310
– Lakimies Janne Metsämäki, puh. (09) 7721 437 tai 040 522 3614
Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla. Puheenvuoro 1/2003 (pdf)