Suomen Gallup tutki: vain neljä prosenttia suomalaisista hyväksyy täysin yritysjohdon optiojärjestelyt (28.10.1999)

Vain neljä prosenttia kansalaisista hyväksyy johdon optiojärjestelyt kritiikittä. Vain joka viides (22 %) suomalainen on valmis edes osittain hyväksymään ajatuksen, että yritysjohdon kannustamiseksi on oikein antaa johdolle optiojärjestelyjen kautta yrityksen tuloksesta selvästi suurempi osa kuin työntekijöille. Peräti kolme neljästä (75 %) arvioi, että palkansaajat olisivat itse asiassa oikeutettuja vastaavanlaiseen tulonlisään kuin yritysjohtajatkin.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin työmarkkinailmastotutkimuksesta, johon vastasi elo-syyskuussa 1013 suomalaista. Suomen Gallup on tutkinut suomalaista työmarkkinailmastoa kahdesti vuodessa viiden vuoden ajan. Tällä kertaa tutkimukseen sisältyi myös yrityseettinen osa, jossa tarkasteltiin yritysjohdon toiminnan uskottavuutta ja työntekijöistä välittämistä.

Kolme neljästä kansalaisesta arvioi, että voittojen tavoittelusta ja omistajien hellimisestä on tehty työelämässä pääasia unohtamalla työntekijät ja heidän tarpeensa. Jopa yrittäjien enemmistö on tätä mieltä (58 %). Ammattiyhdistysliikkeen odotetaankin entistä pontevammin puuttuvan yritysjohdon lisäetuisuuksiin – tätä edellyttää kolme neljästä suomalaisesta (73 %). Yritysjohdon puheet maltista ja uhrauksista eivät kansalaisia vakuuta johdon kahmiessa samalla itselleen lisäetuja; näin toteaa 73 prosenttia suomalaisista.

Jopa 90 prosenttia suomalaisista uskoo, että työntekijöiden loppuun palaminen on tämän päivän työelämän suuri epäkohta. Jaksamisesta kannetaan eniten huolta pääkaupunkiseudulla (95 %). Vain joka toinen suomalainen on edes jokseenkin vakuuttunut siitä, että yritykset välittävät työntekijöistään ja kokevat heidät tärkeimmäksi voimavarakseen.

Kansalaiset uskovat myös yhä vankemmin siihen, että julkisten palvelujen kilpailuttamisessa mennään liian pitkälle, jos työntekijöiden palkkataso tai työsuhdeturva kilpailuttamisen myötä kärsivät. Tätä mieltä on 82 prosenttia suomalaisista; vuosi sitten tällä kannalla oli 76 prosenttia kansalaisista.

Useampi kuin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (83 %) uskoo, että työsuhteen vähimmäisehdoista tulee sopia työehtosopimuksin, koska yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Myös neljä viidestä yrittäjästä ajattelee näin.

Työllisyys tärkein tavoite tulokierrokselle.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten odotuksia tulevalle tulokierrokselle. Vastaajista 68 prosenttia toivoi syksyltä keskitettyä tulokierrosta – liittokierrosta puolestaan kannatti joka viides (20 %). Ensisijaisesti suomalaiset odottavat tulokierrokselta edelleen työllisyyden parantumista. Useampi kuin kolme neljästä (77 %) pitää työllisyyttä tärkeänä tavoitteena tulokierrokselle. Verohelpotuksia ja sosiaaliturvaa korostaa yli puolet kansalaisista, työttömyysturvaa hiukan harvempi. Myös palkka- ja muiden työsuhteen perusehtojen turvaaminen kaikille on tärkeä tavoite lähes joka toiselle (44 %); erityisen voimakkaasti työehtosopimusten yleissitovuutta peräävät mm. vihreät (56 %) sekä opiskelijat (54 %). Inflaation hillitsemistä pitää tärkeänä 42 prosenttia kansalaista. Palkankorotuksia korostaa reilu kolmannes (37 %).

Työllisyys on ollut tulokierroksen ykköstavoite kansalaisten mielissä myös kahden edellisen tulokierroksen alla vuosina -95 ja 97. Palkankorotusten merkitys on edellismittauksista kasvanut. Palkankorotuksia piti kaksi vuotta sitten tärkeänä tavoitteena noin viidennes kansalaisista, nyt reilu kolmannes. SAK:laisista palkankorotusten merkitystä korostaa 52 prosenttia.

Ay-liikkeelle ennätysarvostus työllisyyden hoidosta.

Työmarkkinailmastossa on säännöllisesti viiden vuoden ajan seurattu myös, kuka yhteiskunnassa on kansalaisten mielestä toiminut vakavimmin työllisyyden hyväksi. Vakavimmin työttömyyden vähentämiseksi ponnistelee suomalaisten mielestä yhä ammattiyhdistysliike: kolme viidestä (60 %) uskoo ay-liikkeen toimineen työttömyyden vähentämiseksi ainakin jokseenkin vakavissaan. Ay-liike saa tässä mittauksessa kaikkien aikojen parhaan arvosanan. Seuraavaksi vakavimmin ovat työttömyyttä torjuneet työnantajat – heidän toimiinsa uskoo 41 prosenttia kansalaisista. Edellisen hallituksen toimintaa muistelee lämmöllä 39 prosenttia vastaajista ja nykyisen hallituksen työtä arvostaa lähes yhtä moni (37 %). Presidentti Martti Ahtisaareen työttömyyden torjujana uskoo 37 prosenttia kansalaisista, oppositioon 28 prosenttia ja Suomen Pankkiin joka viides.

Ammattiyhdistysliikkeen, työnantajien ja presidentin arvostus työttömyyden torjujina on jonkin verran kasvanut viime keväästä – suurinta arvostuksen nousu on presidentti Ahtisaarella, jonka toimintaan työllisyyden puolesta uskoi keväällä 31 prosenttia kansalaisista – nyt siis kuusi prosenttiyksikköä enemmän. Erityisen vankasti ammattiyhdistysliikkeen työttömyyden vastaiseen toimintaan uskovat mm. työttömät, eläkeläiset, toimihenkilöt ja opiskelijat, SDP:n ja vihreiden kannattajat sekä Suomen Yrittäjien jäsenet.

Tutkimuksessa on seurattu myös suomalaisten etujärjestöjä kohtaan tuntemaa arvostusta. Suomalaisista etujärjestöistä kansalaiset arvostavat eniten SAK:n työtä. Kansalaisista 57 prosenttia ilmoittaa arvostavansa SAK:n työtä paljon tai melko paljon. Seuraavaksi eniten kansalaiset arvostavat toimihenkilöjärjestö STTK:n (45 %) sekä Suomen Yrittäjien (44 %) työtä. Eniten SAK:n työtä arvostavat työntekijät ja toimihenkilöt, SAK:laiset ja muiden ammattiliittojen jäsenet sekä SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat.

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, Suomen Gallup, puh. (09) 613 500 Osastopäällikkö Eero Heinäluoma, puh. (09) 7721 322 Tiedotuspäällikkö Sari Aalto-Matturi, puh. (09) 7721 358