Minna Tanska
Neuvoja hyvään henkilöstösuunnitteluun
Työmarkkinajärjestöt ovat laatineet yhteisen mallin työpaikoille henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laadintaan. Toivomme, että mahdollisimman monella työpaikalla hyödynnettäisiin mallin ohjeita, sanoo SAK:n lakimies Minna Tanska.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat käsitellään työpaikoilla yhteistoimintamenettelyssä vuosittain. Yhteisen mallin ja sen ohjeiden avulla järjestöt haluavat helpottaa uudistuneen lainsäädännön omaksumista työpaikoilla.
Mallissa neuvotaan, miten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on laadittava, mitä niiden pitää sisältää ja mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota. Mallissa on huomioitu vuoden alusta voimaan tulleet työntekijöiden osaamisen kehittämistä koskevat lakimuutokset.
Lakipakettiin työntekijöiden osaamisen kehittämisestä sisältyy työnantajan saama verovähennys tai koulutuskorvaus työntekijöiden kouluttamisesta.
– Taloudellisen tuen saa vain, jos työpaikalla on laadittu koulutussuunnitelma ja työntekijöiden koulutus perustuu tähän suunnitelmaan, Minna Tanska tähdentää.
Yhteistoimintalain mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittava, jos työntekijöitä on vähintään 20. Suunnitelman voi kuitenkin laatia myös pienemmillä työpaikoilla. Laki velvoittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin työpaikkoja.
Suunnitelma osaamisen kehittämiseksi
Koulutussuunnitelma koostuu kahdesta osasta: arviosta siitä, millaisia osaamistarpeita työntekijöillä on ja tähän arvioon perustuvasta suunnitelmasta osaamisen kehittämiseksi. Koulutussuunnitelma voi olla osa henkilöstösuunnitelmaa tai itsenäinen suunnitelma.
Suunnitelmassa henkilöstö jaotellaan työnantajan ja työntekijöiden koulutustarpeiden näkökulmasta mielekkäisiin ryhmiin. Suunnitelmaan voidaan listata koulutuksen tavoitteita ja erilaisia koulutusvaihtoehtoja.
Viime kädessä henkilöstön osaamisen kehittämisestä, valittavista toimenpiteistä ja niiden kohdentamisesta päättää työnantaja. Työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten hän aikoo huolehtia niiden työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, jotka ovat muutaman vuoden jääneet kokonaan ilman työnantajan tarjoamaa koulutusta.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta pitää käydä ilmi muun muassa henkilöstön ja määräaikaisten työsuhteiden määrä. Lisäksi suunnitelmassa voidaan eritellä esimerkiksi henkilöstön jakautuminen eri henkilöstöryhmiin ja se, millaisia työaikamuotoja työpaikalla käytetään. Suunnitelmaan kirjataan myös, millä perusteilla erilaisia työsuhde- ja työaikamuotoja, kuten määräaikaisia työsuhteita tai osa-aikatyötä, käytetään.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta on myös käytävä ilmi, miten työkyvyttömyys- tai työttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä ylläpidetään ja miten nämä ryhmät huomioidaan esimerkiksi työhyvinvointihankkeissa.
Pirjo Pajunen
Työmarkkinajärjestöjen yhteinen malli.