Lisää joustoja opiskelualan vaihtoon

– Valintaperusteiden muutos vaikeuttaa jatkossa kokonaan uuden opiskelupaikan hakemista. Siksi olisi pystyttävä tarjoamaan oppilaitoksen sisäisiä vaihtoehtoja niille opiskelijoille, jotka kokevat valinneensa väärän alan.

Ilman opiskelupaikkaa olevia suositaan jo tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen yhteishaun pisteytyksessä. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa puolestaan suunnitellaan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville erillisiä kiintiöitä.

Koskisen mukaan korkeakoulujen puutteellinen täydennyskoulutustarjonta on johtanut uusien aloituspaikkojen tuhlailevaan käyttöön.

– Liian usein käy niin, että ammattitaitonsa petraamista suunnitteleva aikuinen joutuu hakemaan tutkintoon johtavaan koulutukseen, josta hän suorittaa vain tarvitsemansa opintokokonaisuudet. Olisi paljon järkevämpää tarjota heille erikseen räätälöityä täydennyskoulutusta.

Oppilaanohjaus osaksi kaikkea opetusta

Oman kiinnostuksen on Mikko Koskisen mukaan aina ohjattava opiskelupaikan valintaa. On kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota myös alan työllisyysnäkymiin.

– VATT:n tutkimuksen mukaan työllisten määrä kasvaa seuraavien parinkymmenen vuoden aikana eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa, rakentamisessa sekä informaatio- ja viestintäpalveluissa.

SAK:n koulutuspäällikkö toivoo, että peruskouluissa ja lukioissa ohjattaisiin oppilaiden ammatinvalintaa nykyistä laaja-alaisemmin.

– Oppilaanohjaus on jo nykyisellään laadukasta, ja siihen käytettäviä resursseja on lisätty. Ohjaus pitäisi kuitenkin ottaa huomioon kaikessa opetuksessa niin, että koko koulujärjestelmä tukisi nuoren ammatinvalintaa ja hänen kykyään tehdä tulevaisuutta koskevia ratkaisuja.

Haku ensi syksynä alkaviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutusohjelmiin alkoi tänään maanantaina ja päättyy 1. huhtikuuta. Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin päättyy 14. maaliskuuta.