Euroopan parlamenttia uhkaa miehistyminen

EU edistänyt tasa-arvoa Suomessa

SAK:n tasa-arvosihteeriä Marja Erkkilää huolestuttaa Euroopan parlamentin mahdollinen miehistyminen kesäkuun vaaleissa. Tällä hetkellä Euroopan parlamentin jäsenistä 30 prosenttia on naisia.

– Uusien jäsenmaiden kansalaiset äänestävät kesäkuun europarlamenttivaaleissa ensi kertaa. On pelättävissä, että perinteisten patriarkaalisten kulttuurien mukaan tulo lisää miesten osuutta parlamentissa ja vahvistaa konservatiivisten arvojen esiintuloa.

Erkkilän mielestä onkin erittäin tärkeää, että suomalaiset käyvät vilkkaasti äänestämässä. Tiedostavien ja koulutettujen suomalaisten naisten on hänen mukaansa näytettävä nyt esimerkkiä eurooppalaisille kanssasisarilleen äänestysaktiivisuudessa.

– Tavoitteena on yltää ainakin vuoden 1996 äänestysprosenttiin, mikä oli 58.

Marja Erkkilä muistuttaa, että monet direktiivit ovat edellyttäneet Suomea parantamaan lakejaan, myös tasa-arvolakia. Parhaillaan uudistettavaan tasa-arvolakiin on EU:n tasa-arvodirektiivin vaatimuksesta tulossa mm. seuraavia lisäyksiä: välillisen ja välittömän syrjinnän määrittelyt, sukupuolisen häirinnän määritteleminen syrjinnäksi, syrjinnän kieltäminen etujärjestöissä kuten työmarkkinajärjestöissä ja syrjityille maksettavan hyvityksen ylärajan poistaminen.

– Euroopan yhteisön tuomioistuin on ottanut yksittäisissä oikeustapauksissa ennakkoluulottomasti kantaa. Erittäin tärkeä ja ajankohtainen palkkatasa-arvon kannalta on ns. Enderbyn tapaus. Tuomioistuimen mukaan työehtosopimuksen raja ei saa olla esteenä silloin, kun verrataan saman työnantajan palveluksessa työskentelevien töiden samanarvoisuutta.

SAK on käyttänyt tätä tapausta perusteluna vaatiessaan tasa-arvolakiin uudistuksia. Sama palkka samanarvoisesta työstä on samapalkkadirektiivin perusperiaate.

Aiejulistukset eivät riitä

Euroopan parlamentti edistää sukupuolten tasa-arvoa lainsäädännön lisäksi antamalla suosituksia erilaisista asioista. Parlamentti on mm. kiinnittänyt huomiota naisten aliedustukseen työmarkkinajärjestöissä antamalla päätöslauselman naisten edustuksen lisäämisestä. Suosituksessa parlamentti katsoo, että aikomusten epävirallinen julistaminen ei riitä, vaan että työmarkkinajärjestöistä on löydyttävä todellista poliittista tahtoa naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen toteuttamiseksi. Parlamentti on havainnut, että työmarkkinatoiminnassa ja työehtosopimusneuvotteluissa on tärkeää, että naiset ovat riittävästi edustettuina.

– Suositus toteaa, että naisilla on asiantuntemusta naistyöntekijöiden konkreettisista työoloista ja epätasa-arvon ilmentymistä. On todennäköisempää, että naispuoliset neuvottelijat haluavat ottaa käsittelyyn naisten ja miesten samapalkkaisuuden, kuin että miehet sen tekisivät. Suomella on tässäkin asiassa tekemistä: SAK:laisten liittojen sopimusneuvottelijoista 70 prosenttia on miehiä, Marja Erkkilä sanoo.

Toinen esimerkki parlamentin konkreettisista suosituksista on käyttäytymissäännöstö samapalkkaisuuden toteuttamiseksi. Siinä ehdotetaan, että työmarkkinaosapuolet suorittavat palkkausjärjestelmien analysoinnin, seurannan ja toimenpiteet syrjinnän poistamiseksi. Palkkatilastoissa tulisi erotella eri palkanosat sukupuolen mukaan siten, että niistä voidaan havaita mahdollinen sukupuoleen perustuva syrjintä. Vaikka suositukset eivät ole sitovia, ovat ne Erkkilän mukaan hyvä työkalu ja selkänoja palkansaajille käytännön tasa-arvotyössä.

EU patistaa tasa-arvoon

EU seuraa tiiviisti säädösten ja suositusten toimeenpanoa vaatimalla raportointia ja tilastoja esim. siitä kuinka naisten osuudet ay-liikkeen päätöksentekoelimissä ovat kehittyneet. EU on toistuvasti antanut Suomelle huomautuksen merkittävistä sukupuolen mukaisista palkkaeroista, jotka eivät viime vuosina ole kaventuneet.

– Seuranta on tärkeää myös uusien jäsenmaiden kohdalla. Ne ovat joutuneet laittamaan lainsäädäntönsä EU-kuntoon. Virossa esimerkiksi hyväksyttiin huhtikuussa tasa-arvolaki, joka saatetaan aluksi kokea muodolliseksi, mutta jota aikaa myöten on pakko ruveta noudattamaan ja kokemusten myötä parantamaan, Marja Erkkilä sanoo.

Hän uskoo, että näin uusien jäsenmaidenkin naisten tasa-arvo työelämässä pikkuhiljaa paranee. EU:n laajentumisen myötä elintasokuilu kapenee, mikä auttaa erityisesti naisten elämänlaadun parantamista.

– EU:lla on YK:n ohella ollut merkittävä vaikutus kansallisella tasolla siinä, että tasa-arvo on otettava huomioon kaikilla elämän alueilla ja että sen edistämiseen on suhtauduttava vakavasti, Marja Erkkilä korostaa.