Ihalainen: Työelämäkysymykset hallituksen Eurooppapolitiikan kärkeen

– Lissabonin strategian tavoitetta Euroopasta maailman kilpailukykyisimpänä talousalueena ei saavuteta ilman uusia toimenpiteitä. Mutta vaikka Euroopan on nyt keskityttävä kasvuun ja työllisyyteen, on sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden jyrääminen näiden tieltä harkitsematonta, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan Vuosi laajentumisesta -seminaarissa tiistaina.

– Lissabonin strategiassa lähtökohtana oli, että kaikki kolme peruspilaria tukevat toisiaan: edistyminen sosiaalisissa tavoitteissa tukee taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja päinvastoin. Kuten Wim Kokin tasapainoisessa Lissabon-raportissa todetaan, Euroopan malli ei ole kopio USAn mallista, eivätkä reformit saa tarkoittaa työntekijöiden oikeuksien ja suojan vähentämistä.

– Vielä ei ole myöhäistä selkeyttää komission tulevaisuuslinjaa sellaiseksi, joka saa tuekseen myös eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen. Talousuudistukset eivät voi olla yhden osapuolen sanelua. Toistuvat ja tarkentamattomat vaatimukset Euroopan talouksien rakenteellisista uudistuksista ovat nakertaneet Lissabonin strategian ja koko unionin uskottavuutta kansalaisten silmissä. Suuremmilta konflikteilta voidaan välttyä vain vahvistamalla työmarkkinajärjestöjen aitoa vuoropuhelua.

– Suomalainen ammattiyhdistysliike odottaa, että maamme hallitus nostaa Eurooppa-politiikkansa kärkeen myös sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita sekä työelämän kehittämisen. Lissabonin strategian uudella aloituksella on onnistumisen mahdollisuudet mikäli kansallisten toimintaohjelmien laadintaan todella sidotaan sekä työmarkkinaosapuolet että kansalliset parlamentit. Suomessa pohjaa kansalliselle toimintaohjelmalle tarjoavat SAK:n aloitteesta käynnistetty toimialakohtainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä valtioneuvoston globalisaatioraportti.

Ihalainen mielestä EU:n uusi perustuslaki olisi tärkeä myös siksi, että sosiaalinen Eurooppa jäänyt kansalaisille kovin epämääräiseksi käsitteeksi.

– Perustuslaki vahvistaisi työmarkkinajärjestöjen roolia EU:n politiikassa. Uuden perustuslain jälkeen tavoitteenamme voisi olla EU-maat kattava sosiaali- ja työelämän normituksia vahvistava sosiaalinen puitesopimus &#;8211 eräänlainen sateenvarjosopimus irrallisille erillissopimuksille. Tämä konkretisoisi sosiaalisen Euroopan käsitettä.

Erittäin merkityksellinen hanke suomalaisen ay-liikkeen silmin on myös palveludirektiivin valmistelu.

– Euroopan suuri työllisyyspotentiaali on palveluissa. Palveluiden sisämarkkinoiden luominen on siksi Suomenkin näkökulmasta erittäin tärkeää. Palveludirektiivi ei kuitenkaan saa vaikeuttaa työehtojen valvontaa ja sitä kautta johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin ja harmaan talouden leviämiseen. Palveludirektiivin ongelmakohdat on siis korjattava direktiivin perusideaa vesittämättä.

– Suomen tulisi muutoinkin tehostaa mm. tutkimus- ja tuotekehityspanostuksin palvelujen ja palvelukonseptien vientiä.

– EU:n perustuslaillisen sopimuksen hyväksyminen, unionin budjettikehykset vuosille 2007-2013, mahdollisesti myös palveludirektiivi, ovat kysymyksiä, jotka ratkaistaan Suomen puheenjohtajuuskaudella, syksyllä 2006. Ammattiyhdistysliike on valmis kumppanuuteen Suomen hallituksen kanssa, jotta puheenjohtajuus voidaan viedä menestyksellisesti läpi, Ihalainen totesi.