Ihalainen: Sovittelijalle luotava edellytykset metsäteollisuuden sopimusratkaisun aikaansaamiseksi
Metsäteollisuuden tyrmäysuho perustuu virhearviointiin
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen
Joutseno 1.5.2005 klo 11.30 ja Lappeenranta 1.5.2005 klo 13.00
Referaatti vappupuheesta
– Keneltäkään ei ole voinut jäädä huomaamatta, että työnantajat ovat myös Suomessa terhakoituneet ja kiristäneet linjaansa. Tuloksia tuoneen sopimusyhteiskunnan perustuksia koetellaan ja osa elinkeinoelämää haluaisi siirtyä yhteistoiminnan politiikasta vastakkainasettelun aikakauteen.
– SAK:n sopimusaloille on yhtä lukuunottamatta aikaansaatu tuloratkaisun pohjalta uudet työ- ja virkaehtosopimukset. Metsäteollisuus teki voitavansa, ettei tupoa ylipäätään syntyisi. Nyt Metsäteollisuus ry. on omaksunut muista työnantajista poikkeavan työmarkkinalinjan ja irtisanoutunut tuloratkaisusta. Sillä ei mielestään ole varaa maksaa samoja korotuksia kuin työvoimavaltaisilla palvelualoilla tai julkisella sektorilla. Työnantajien neuvotteluhaluttomuutta ja riidankylvämistä kuvaa myös tapa, jolla neuvottelupöytään on tuotu kottikärryllinen huononnusesityksiä. Tämänkään vuoksi ei ole päästy asiallisiin keskusteluihin ydinasioista eli seisokkiajoista ja ulkopuolisen työvoiman käytön pelisäännöistä sekä tupon soveltamisesta.
Paperiliitto on malttia osoittaen korostanut neuvottelun ja sovinnon tietä. Paperiliittolaiset ovat olleet valmiita tulemaan tuloratkaisuun ilman konstailua ja samoilla ehdoilla kuin muutkin palkansaajat, mutta työnantajat eivät.
Metsäteollisuuden otteista syntyy väistämättä tunne, että tavoitteena ei olekaan aikaansaada tasapainoista, molempien osapuolten hyväksyttävissä olevaa sopimusta – vaan nostattaa tyrmäysuhoa ja uskotella, että Paperiliitto ja työntekijät ovat kyykytettävissä. Tällainen ajattelu on työmarkkinoilla ylimielisen vaarallista ja perustuu täydelliseen virhearviointiin alan työmarkkinatilanteesta.
Koska ilmassa on kaikki ainekset rankan koitoksen käynnistymiselle – varsinkin, jos tilanteessa taitamattomasti edetään – on tärkeää, että valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johdolla käytävät sovitteluneuvottelut onnistuvat ja niille luodaan riittävät edellytykset. Näitä onnistumisen edellytyksiä parantaisi, jos työnantaja nyt jättäisi uhoamisähkyn vähemmälle ja käyttäisi älyllistä harkintaa arvioidessaan tavoitteidensa tärkeysjärjestystä. Paperimiesten ja -naisten kannattaisi nyt antaa täysi tuki liiton neuvottelijoille olemalla töissä. Ylityökielto on asia erikseen. Lakkoon joudutaan vasta, jos sovittelu ei johda tulokseen ja lakko alkaa vasta silloin, kun Paperiliitto on sen alkavaksi ilmoittanut.
Tuore työmarkkinailmastoa kartoittanut tutkimus vahvisti sen, että palkansaaja ja kansalaiset laajemminkin kokevat työnantajien linjan koventuneen – omista eduista pidetään kyllä huolta mutta todelliset tuloksentekijät tuntevat turvattomuutta muutoksen pyörteissä. Usein irtisanomistilanteissa ja niiden ennakoimattomuudessa on työntekijän ainoaksi vastakeinoksi jäänyt ulosmarssiminen. Työnantajien ainoa lääke ristiriitojen ratkaisemiseksi tuntuu olevan vain lakko-oikeuden rajoittaminen. Tämä ei tietenkään ole ratkaisu ongelmille ja ristiriidoille.
Työelämän muutosten myötä mm. verkostuva tapa toimia ja varastojen vähäisyys ovat lisänneet työnantajien haavoittuvuutta työtaisteluille. Suomalainen ay-liike on tämän tiedostanut ja kantanut suurta vastuuta työmarkkinoiden vakaudesta ja toimivuudesta. Työtaisteluoikeutta on käytettävä harkiten ja vastuullisesti. Vaikka työnantaja usein provosoi ja ajaa työntekijät turvautumaan vaihtoehtojen puuttuessa pelisääntöjen vastaisiin lakkoihin, on palkansaajapuolella pyrittävä siihen, että työtaistelutoimissa noudatetaan yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Meidän ei pidä &#;8221ruokkia” niitä tahoja yhteiskunnassa, joiden tavoitteena on ay-liikkeen toiminta-oikeuksien ja laajemminkin yhteiskunnallisen aseman heikentäminen.
Ihalainen kantoi puheessaan huolta myös globalisaatiokehityksestä ja EU:n perustuslain kohtalosta.
Meillä on yhteinen vastuu siitä, että ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia kunnioitetaan ja tuetaan kestävän kehityksen linjaa. Kansainväliseen kauppaan osallistuvilta on mailta on edellytettävä, että ne kunnioittavat myös työelämän sosiaalisia perusoikeuksia. Myös suomalaisten yritysten on sijoittaessaan toimintojaan ulkomaille välttämätöntä sitoutua noudattamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä sosiaalisia perusoikeuksia ja eettisesti kestävää yritystoimintaa. Tätä korosti myös presidentti Tarja Halosen johtaman maailman komission raportti, joka on saanut laajasti arvostusta lukuunottamatta Suomessa ”EVA-puoluelaisilta”, joiden mielestä maailman parantaminen ei kuulu Suomelle.
Ihalainen kantoi puheessaan huolta EU:n perustuslain kohtalosta.
– EU:n toiminnan kannalta olisi onnetonta, jos perustuslakiesitys eräiden suurten maiden kansanäänestyksissä kaatuisi. EU ei voi jatkuvasti vain laajentua, sen pitää myös syventyä.
Hän korosti, että EU:n laajentuminen oli tärkeä askel ja kannatettava askel, joka vahvistaa Euroopan vakautta, kasvua ja rauhaa.
– EU:n laajentuminen on tärkeätä toteuttaa hallitusti. Meidän on myös Suomessa varauduttava siihen, että työelämämme on tulevaisuudessa monikulttuurisempi. Tänne tulevia ulkomaalaisia on kohdeltava yhteiskunnassa ja työelämässä tasaveroisesti. Tästä ay-liikkeen on pidettävä huolta. SAK:laisen ay-liikkeen jäseninä on jo nyt yli 11 000 maahanmuuttajaa.
– Työvoiman liikkuvuuden siirtymäajat eivät ole SAK:lle itseisarvo, vaan keino varmistaa, että Suomeen ei synny riistotyömarkkinoita ulkomaisille työntekijöille ja että työehtojen valvonta toteutuu myös arjessa.
SAK pitää tuloratkaisussa sovitun muutosturvauudistuksen jälkeen keskeisenä tavoitteenaan – tupossa sovittujen linjaratkaisujen pohjalta – tilaajavastuun tehostamista harmaan talouden kitkemiseksi ja rehdimpien työmarkkinapelisääntöjen aikaansaamiseksi. SAK:n suhtautuminen työvoiman vapaan liikkuvuuden siirtymäaikojen jatkamiseen riippuu ratkaisevasti siitä, miten tilaajavastuuta ja kanneoikeutta koskevissa neuvotteluissa voidaan edetä ja millaisiin maahanmuuttopoliittisiin linjaratkaisuihin yhteiskunnassa valmistuvien selvitysten pohjalta päädytään.