Lauri Ihalainen: SAK:n liittojen sopimuksissa ovat tasa-arvoasiat edistyneet myös liittokierroksella

– Meneillään olevalla työehtosopimuskierroksella on saavutettu monilla SAK:laisilla naisvaltaisilla aloilla useita tasa-arvoa edistäviä sopimuksia. SAK:laisten liittojen yhteistyö ja koordinointi erityisesti perhepoliittisissa kysymyksissä tuottikin tällä kierroksella tulosta eikä liittokierroksesta tullutkaan pelkkä raharatkaisu, vaikka tupokauden jälkeen niin uumoiltiin, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen Ay-naisten tapaamisessa Turussa.

Palvelualojen sopimukset toivat majoitus- ja ravitsemisalalle sekä kiinteistöpalvelualalle 3 kuukauden palkalliset äitiysvapaat ja adoptiovapaat sekä viikon palkallisen isyysvapaan. Isyys- ja adoptiovapaat ovat olleet tähän asti palkallisia vain joissakin harvoissa sopimuksissa eli nyt on saavutettu merkittävä avaus tasa-arvoasioissa. Samoilla aloilla sovittiin myös, että työntekijä voi osallistua seulontatutkimuksiin työajalla.

Useilla aloilla on myös saatu laajennettua sairaan lapsen hoito-oikeuksia etävanhempaan ja samassa taloudessa asuvaan ei-biologiseen vanhempaan.

– Majoitus- ja ravitsemusalan sopimuksiin saatiin parannuksia myös viikonloppuvapaisiin. Monilla aloilla on lisäksi sovittu erilaisten työaikapankkikokeilujen aloittamisesta tai vakinaistamisesta. Lisäksi posti- ja logistikka-alalla sovittiin lyhyemmän aikaa talossa olleiden työntekijöiden työajan lyhennyksestä. Tällaisilla työntekijänkin tarpeet huomioon ottavilla työaikajärjestelyillä helpotetaan perheiden arjen sujumista ja hyvinvointia, Ihalainen korosti.

SAK:laisille naisvaltaisille aloille on neuvoteltu myös merkittäviä rahallisia ratkaisuja. Kunta-alalle saatiin yleisen ja merkittävän korotustason lisäksi palkkaohjelma, jossa tasa-arvoerän kustannusvaikutus on koko kunta-alalla 1,5 prosenttia palkkasummasta. JHL:n jäsenryhmistä kaksi kolmasosaa saa tasa-arvokorotukset ja jäsenistä jopa 30 prosenttia saa 2,6 prosentin suuruisen tasa-arvoerän.

Kiinteistöalalle sovittiin puolestaan ansiokehitysohjelma, jonka tarkoituksena on ottaa kiinni yksityisen palvelusektorin vähimmäispalkkataso vuoteen 2015 mennessä. Tämä on erittäin merkittävä saavutus siivoojien työn arvostuksen nostamiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamiseksi.

Monilla aloilla sovittiin palkkausjärjestelmien kehittämisohjelmista, joiden tavoitteena on uudistaa vanhentuneet nimikepohjaiset palkkaryhmittelyt työn vaativuuteen perustuviksi.

– Vaikka useilla teollisuuden aloilla palkkaratkaisut ovat prosenttimääräisiä, niin poikkeuksiakin on; esimerkiksi posti- ja logistiikka-alan ja kemian naisvaltaisten alojen palkkaratkaisut ovat selkeän europainotteisia ja näin pienituloisia suosivia. Prosenttipainotteisuus sekä palkankorotuksista sopimisen siirtäminen osittain paikalliselle tasolle muodostaa riskin sille, että palkkaerot voivat kasvaa. Se olisi ristiriidassa samapalkkaisuusohjelman kanssa, jonka tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten välistä keskimäärin 20 prosenttiyksikön palkkaeroa viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Paikallisesti sovittavien palkkapottien jaossa tulisi korostaa työn vaativuuskriteereitä ja tasa-arvoa. Onkin mielenkiintoista nähdä tuonnempana, miten meneillään oleva neuvottelukierros vaikuttaa kokonaisuutena palkkaerojen kehitykseen, Ihalainen huomautti.

Ihalaisen mukaan vasta uuden sopimuskauden päättyessä vuosien 2009 ja 2010 taitteessa voidaan arvioida, johtivatko tupo-kautta tuntuvasti korkeammat nimelliskorotukset yhtä hyvään ostovoiman kasvuun kuin päättyneellä tupo-kaudella. Siihen vaikuttavat tuleva talouskehitys, inflaatio ja palkkaverotusta koskevat ratkaisut.

– Vaikka sopimuskierros on vielä kesken, voi jo nyt arvioida, että olisi viisasta löytää uudelleen sellainen yhteisen tulopolitiikan malli, jossa talous-, työllisyys-, vero- ja palkkapolitiikan tätä kierrosta parempi yhteensovittaminen toteutuisi, ja joka sisältäisi tärkeitä sosiaalipolitiikan, muutosturvan, koulutuksen ja työelämän kehittämisen asioita. Ehkä sekin on opittu vastaisen varalle, että poliitikkojen ei pitäisi asettua eri ryhmille annettavien palkkalupausten tarjoajiksi. Olemme nyt todistamassa katteettomien poliittisten lupausten sekä niihin rakentuvien kovien odotusten ja pettymysten työmarkkinatuskaa, Ihalainen huomautti.