SAK: Yt-lain soveltamisala laajenee ja neuvottelujen merkitys korostuu

Lain piiriin 80 000 uutta työntekijää ja 2600 uutta yritystä

SAK:n mielestä yt-lain uudistus on tuomassa lakiin selkeitä parannuksia. Lain muuttamista valmistelleessa komiteassa SAK:ta edustaneen johtaja Lauri Lylyn mukaan nyt on päästy selkeästi eteenpäin lain soveltamisalassa, mikä oli yksi keskusjärjestön päätavoitteista.

Komitean tekemän lakiesityksen mukaan yhteistoimintaneuvottelut on jatkossa käytävä kaikissa yrityksissä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Nykyinen raja on 30 työntekijää. Lisäksi yt-neuvottelujen soveltamisaluetta laajennetaan muun muassa säätiöihin ja yhdistyksiin.

Lylyn mukaan soveltamisrajan ja -alueen laajentaminen tuo yt-lain piiriin noin 80 000 uutta palkansaajaa. Näistä 50 000 tulee soveltamisrajan ja loput 30 000 soveltamisalueen laajentamisesta. Uusia yrityksiä yt-lain piiriin tulee noin 2600 nykyisen noin 5000:n lisäksi.

Neuvottelut yksimielisyyttä tavoitteleviksi

Toinen selkeä parannus on tulossa siihen, että yt-lain mukaiset neuvottelut selkiytyvät ja niistä tulee aikaisempaa ennakoivammat. Lylyn mukaan kaikissa yt-neuvotteluissa on tavoiteltava yksimielisyyttä. Se on kuvattu laissa sanallisesti niin pitkälle kuin on ollut mahdollista puuttumatta työnantajan työnjohto-oikeuteen, joka oli jo komitean toimeksiannossa rajattu pois neuvoteltavista asioista.

SAK:n Lylyn mukaan neuvottelujen selkiyttäminen merkitsee muun muassa sitä, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yt-tilanteissa paranevat. Neuvotteluissa työntekijäpuolella on käytettävissään aikaisempaa paremmat ja ennakoivammat tiedot. Lisäksi jatkossa yt-neuvottelut on käytävä aina, kun muun muassa työtehtävissä, työmenetelmissä tai töiden järjestelyissä on tapahtumassa olennaisia muutoksia.

Alihankinta mukaan yt-lakiin

Kolmas myönteinen asia palkansaajien kannalta on, että työvoiman &#;8211 niin oman kuin ulkopuolisen – käytöstä on saatavissa aikaisempaa parempaa tietoa. Uutena asiana lakitekstiin on tulossa tilaajavastuulain määrittelemä alihankinta. Lain hyväksymisen jälkeen alihankinnan käytön periaatteet on selvitettävä vuosittain; missä töissä ja milloin alihankkijoita käytetään.

– Jos ulkopuolisesta alihankinta- tai vuokratyövoimasta aiheutuu olennaisia vaikutuksia henkilöstön asemaan, esimerkiksi työtehtäviin, niistä on neuvoteltava työntekijöiden kanssa, Lyly selventää.

Oman työpaikan tulevaisuudesta parempaa tietoa

Uuden yt-lain mukaan jokaisessa yrityksessä on tehtävä entistä yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma. Siihen sisältyy muun muassa omien työntekijöiden määrä, työsuhteiden muodot, ammatillisen osaamisen vaatimukset ja niihin perustuvat koulutustavoitteet. Lisäksi suunnitelmassa on kiinnitettävä huomiota työn ja perhe-elämän tasapainottamiseen.

Hyvitysjärjestelmä muuttuu oikeudenmukaisemmaksi europohjaisiin hyvityksiin siirryttäessä. Samasta työnantajan neuvottelurikkeestä yrityksen kaikki työntekijät saavat lähtökohtaisesti samansuuruisen verottoman korvauksen palkasta riippumatta. Uutena asiana yt-lakiin tulee uhkasakko, jolla velvoitetaan oikeaan tiedottamiseen ja henkilöstösuunnitelmien tekemiseen.

”Asiallinen ja varsin hyvä sekä käytännönläheinen lopputulos”

Johtaja Lauri Lylyn mukaan kaiken kaikkiaan laki paranee ja yksinkertaistuu nykyisestä. Hänen mielestään komitean varsin rajatusta toimeksiannosta huolimatta se on saanut palkansaajien kannalta asiallisen ja jopa varsin hyvän sekä käytännönläheisen tuloksen aikaiseksi.

– Palkansaajapuolella emme voi jäädä odottelemaan niin sanottuja parempia aikoja. Näin ollen nyt saavutettu lakiehdotus on saatava pikaisesti eduskunnan käsittelyyn ja sitä kautta työpaikoille hyötykäyttöön. Arvioni on, ettei lakiuudistusta kannata siirtää seuraaviin työmarkkinaneuvotteluihin, vaan eduskunnan pitäisi vielä tämän vuoden puolella hyväksyä lakiehdotus, hän toteaa.

Lylyn mielestä lähes yksimielisen tuloksen aikaansaaminen kolmikantaisesta laki-komiteasta oli tärkeää lain soveltamisen ja tulevan käytön kannalta. Yt-lain uudistamiselle on tarvetta senkin vuoksi, että nykyinen on noin 27 vuotta vanha ja tehty silloiseen yritys- ja työpaikkaympäristöön. Työelämän rakennemuutos on siis ajanut nykylain ohi.

SAK pitää saavutettua yt-ratkaisua yhtenä tärkeänä lisäaskeleena oman työpaikkansa työasioihin vaikuttamisessa, työsuhteen turvallisuuden lisäämisessä ja tiedonsaannin varmistamisessa sekä työntekijöiden osaamisen edistämisessä. Lain syntyminen osaltaan kuvaa kolmikannan toimivuutta ja lisää aikaisemmin toteutettujen muutosturvalainsäädännön ja tilaajavastuulain kanssa työelämän oikeudenmukaisuutta.

Kunta-alan yt-neuvotteluihin vauhtia

Kunta-alalla työskentelee 430 000 palkansaajaa. Muista työmarkkinoista poiketen kuntien työntekijöiltä puuttuvat lakisääteiset yhteistoimintaoikeudet. Kunnallisilla työpaikoilla henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta perustuu työ- ja virkaehtosopimuksiin.

SAK katsoo, että nyt hyväksytty yhteistoimintalain uudistus on vahva viesti aikaansaada myös kuntatyöntekijöille henkilöstön osallistumisoikeudet turvaava yhteistoimintalaki. Saavutettu yt-lain uudistus vauhdittaa ja toivottavasti myös helpottaa kuntapuolen neuvotteluja. Myös valtion yt-laki on uudistettava tehdyn uudistuksen pohjalta.

Työministeriön yt-lakia koskeva tiedote

Yt-lakikomitean mietintö ja lakiehdotukset 12.6.2006 (pdf)

Lisätietoja:
johtaja Lauri Lyly, puh. 050 68 293