Suomen Gallupin tutkimus osoittaa Paikallisen sopimisen kritiikki kasvaa (15.3.1999)

Suomalaiset suhtautuvat entistä kriittisemmin paikalliseen sopimiseen. 71% kansalaisista nimittäin uskoo, että työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja työsuhteen eduista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla. Kriittisesti suhtautuvien määrä on kasvanut viime syksystä 4 prosenttiyksikköä ja on tänä keväänä suurempi kuin kertaakaan sitten vuoden 1995 kevään. Tämä käy ilmi SAK:n Suomen Gallupilla teettämästä Työmarkkinailmasto -tutkimuksesta. Tutkimuksessa haastateltiin 13.1. – 5.2.1999 välisenä aikana 1000 yli 15-vuotiasta suomalaista. Vastaajat edustavat koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Suomalaiset asettuvat myös vahvasti ja entistä yksimielisemmin työehtosopimusten taakse. 86 prosenttia kansalaisista on samaa mieltä siitä, että työsuhteen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa.

Tutkimuksen mukaan kaikkien väestöryhmien enemmistöt vaativat työsuhteen vähimmäisehtojen sopimisesta työehtosopimuksin. Keskimääräistä voimakkaammin työehtosopimuksia vaativat sosiaalidemokraatit, vasemmistoliiton kannattajat, työntekijät, pääkaupunkiseutulaiset sekä SAK:n jäsenet. Myös keskustan (83%), kokoomuksen (83%) kannattajien ja Suomen Yrittäjät ry:n (64%) jäsenten enemmistö katsoo, että vähimmäisehdot pitää sopia valtakunnallisin sopimuksin.

Työelämän asiat vaikuttavat äänestyspäätökseen.

Suomalaisten enemmistön (52%) mielestä palkansaajan asemaan liittyvien seikkojen hoitamisella on merkitystä äänestyspäätöstä tehtäessä. Näin ajattelevat erityisesti työntekijät, toimihenkilöt ja SAK:n jäsenet, mutta myös työttömille palkansaajien asioiden hoito on tärkeä äänestyskriteeri (64%).

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, minkä arvosanan kansalaiset antavat puolueille palkansaajien asioiden hoidosta. Suomalaisten enemmistön (51%) mielestä palkansaajien asiaa edistää parhaiten Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Vasemmistoliittoa (41 %) pidetään toiseksi useimmin hyvänä palkansaajien asioiden hoitajana ja kolmanneksi parhaana kokoomusta (33 %).

Keskustaa pitää vähintään melko hyvänä palkansaajan asioita ajavana puolueena 30 %, Vihreitä ja RKP:tä 21 %, Kristillistä liittoa 18%, Nuorsuomalaisia 16% ja Perussuomalaisia 14%.

Hallitukselta odotetaan yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Suomalaisten suuri enemmistö odottaa uudenkin hallituksen etsivän yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. 85 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tulee hakea hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvän talous- ja työllisyyskehityksen varmistamiseksi.

Hyvinvointivaltiota puolustetaan.

Suomalaiset suhtautuvat edelleen erittäin myönteisesti hyvinvointivaltioon ja hyväksyvät myös korkean verotuksen palvelujen rahoittamiseksi. Neljä viidestä suomalaisesta (82 %) on sitä mieltä, ettei verotusta ole järkevää alentaa, jos se merkitsee sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikkenemistä.

Hyvinvointivaltiota koskevissa mielipiteissä kansalaisten käsitykset ovat koko työmarkkinailmastotutkimusjakson aikana eli vuodesta 1995 alkaen muuttuneet vain vähän. Tämän kevään tutkimuksessa otetaan kuitenkin entistä tiukemmin kantaa verotuksen alentamisen ja palvelujen heikkenemisen väliseen suhteeseen. Kertaakaan aiemmin ei näin moni ole vastannut vastustavansa verotuksen keventämistä, mikäli siihen liittyy sosiaaliturvan heikkeneminen Selvä enemmistö (71 %) kannattaa myös ajatusta, jonka mukaan palkkatulojen verotusta on kevennettävä ja verotuksen painopistettä siirrettävä kiinteistö-, pääoma- ja ympäristöverojen suuntaan.

Ammattiyhdistysliike ja Lipposen hallitus uskottavimmat työllisyyden puolustajat.

Työmarkkinailmastotutkimuksessa on myös seurattu suomalaisten arviota eräiden yhteiskunnallisten toimijoiden työstä työttömyyden vähentämiseksi. Suomalaisten mielestä vakavimmin työttömyyttä vastaan taistelee edelleen ammattiyhdistysliike. Näin uskoo 57 prosenttia vastaajista. Ay-liike saa ylivoimaisesti parhaimmat arvosanat kansalaisilta työllisyyden puolustajana. Ero listalla seuraavaan eli nykyiseen hallitukseen on 10 prosenttiyksikköä.

Toiseksi voimakkaimmin yhteiskunnallisista toimijoista on työttömyyttä vastaan kansalaisten mielestä noussut Paavo Lipposen hallitus, joka saa 47 prosentin kannatuksen taakseen työllisyyden hoidosta.

Työnantajat (38%) ja nykyiset oppositiopuolueet (35%) ovat kansalaisten mielissä ohittaneet presidentti Ahtisaaren työllisyyden hoidossa. Presidentti Ahtisaaren kannatus on laskenut 38 prosentista 31 prosenttiin. Esko Ahon hallitukseen toimijana työttömyyttä vastaan uskoo 30 % kansalaisista ja kaikkein vähiten uskotaan Suomen Pankin (22 %) suuntaavan toimintaansa työllisyyden kohentamiseen. Suomen Pankki on ollut työllisyystalkoissa peränpitäjä koko tutkimuksen ajan.

SAK etujärjestöistä arvostetuin.

Työmarkkinailmastotutkimuksessa seurataan myös etujärjestöjen arvostusta. Suomalaisista etujärjestöistä SAK on kullakin mittauskerralla saanut osakseen suurinta arvostusta. Lähes kaksi kolmesta (61 %) suomalaisesta ilmoittaa arvostavansa SAK:ta vähintään melko paljon. Muut järjestöt saavat kansalaisilta varsin tasaista arvostusta. Yli puolet ilmoittaa arvostavansa STTK:ta (54%), Akavaa (53%) ja Suomen Yrittäjiä (53%). Teollisuuden Keskusliitto TT:n ja MTK:n toimintaa arvostaa hieman harvempi kuin joka toinen (48%).

SAK:ta pidetään myös vahvimpana edunvalvojana. Suuri enemmistö suomalaisista (73 %) uskoo SAK:n onnistuneen ajamaan hyvin jäsentensä etuja. STTK:n onnistumiseen uskoo 63% kansasta, TT:n 60 %, Akavan 59 %, MTK:n 47% ja Suomen Yrittäjien 46%.

Lisätietoja: Suomen Gallup Oy:n tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, puh 040 557 2393 SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma, puh (09) 7721 340.