SAK:n Pekka Ahmavaara: Täydet mahdollisuudet kattavaan tupoon (4.12.2000)
– Kattavaan tulopoliittiseen ratkaisuun on täydet mahdollisuudet. Palkansaajien kannalta olennaisinta on, että sopimus takaa vakaan ja matalapalkkaisia suosivan ostovoiman kasvun ja sisältää merkittäviä laadullisia uudistuksia kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohenemisen, työajan lyhentämisen helatorstain osalta, monipuolisen koulutuspaketin työssäoleville sekä toimenpiteitä työssä jaksamisen parantamiseksi. Lisäksi sopimuksessa on indeksiehto ikään kuin tapaturmavakuutuksena yllättävälle hintojen nousulle, totesi SAK:n johtaja Pekka Ahmavaara tänään Tampereella.
Työnantajille sopimus taas on Ahmavaaran mukaan kustannusvaikutuksiltaan siedettävä ja mahdollista liittokierrosta paljon varmempi vaihtoehto. Työnantajien tulisikin hänen mielestään nyt tarttua mahdollisuuteensa ja vaikeuksiaan vaikertamatta ryhtyä vakaviin ja tavoitteellisiin neuvotteluihin, joissa heidänkään kannaltaan ei ole viisasta pidättäytyä vain tulopoliittisen sopimuksen teksteihin.
– Myöskään alakohtaiset ongelmat eivät ole sopimisen este, koska niitä ratkottiin viime sopimuskierroksen yhteydessä. Lisäksi tämä sopimus korostaa jatkuvan neuvottelun merkitystä myös liittojen välillä ja tarjoaa mahdollisuuden osapuolten ”niin halutessaan sopia asioista, jotka eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa”. Liittojen käyttöön osoitettu ns. liittoerä antaa lisäksi mahdollisuuden sovittaa myös kustannuksia aiheuttavia parannuksia liittosopimuksiin, Ahmavaara painotti.
– Perinteiseen tapaan liittoneuvottelujen lopputulos ratkeaa vasta niihin tarkoitetun takarajan lähestyessä. Suurempia esteitä joko tupon soveltamiseen tai omien pitkäaikaisten sopimusten niveltämiseen siihen ei näyttäisi olevan. Ne SAK:n liitot, jotka ovat sanoutuneet irti tulopoliittisesta sopimuksesta näyttävät ilmaisevan mieltään ensisijaisesti jotakin muuta kuin tupoa vastaan. Ne nimittäin ovat sidottuja tupoon niin tekstien kuin palkankorotustenkin osalta. Itse asiassa ne ovat sanoutuneet irti vain indeksiehdon turvasta hintojen nousua vastaan. Tupon kattavuudelle ei siten näistä ratkaisuista ole haittaa liitoille itselleen sen sijaan saattaa olla, Ahmavaara arvioi.
– Ne liitot taas, joille liittokohtainen ratkaisu olisi aidosti tupon vaihtoehto, tietävät että tulopoliittisessa ratkaisussa sovellettavan palkkalinjan ylittäminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Myös tupon ja sen solidaarisen sisällön – kaatumisen riski kattavuuden puutteeseen painaa vaakaa tulopoliittisen ratkaisun puolelle, uskoo Ahmavaara.
Siten kaikki syyt vahvistavat Ahmavaaran mukaan sitä näkemystä, että SAK:n jäsenliitot ovat varsin kattavasti mukana tulopoliittisessa sopimuksessa joulukuun 13. päivään tultaessa. Myös AKAVA:n piirissä tilanne elää: jos sen liittojen valtaosa tekee tupon mukaisen liittokohtaisen sopimuksen, jos AKAVA keskusjärjestönä haluaa osallistua tulopoliittiseen sopimukseen ja jos varsinaiset tupon tehneet osapuolet pitävät sitä sopivana, myös AKAVA saattaa palata yhteiseen pöytään.