Työnantajapolitiikka koventunut

Työnantajapolitiikan röyhkeys on JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan kasvanut myös julkisella sektorilla.

− Vaikka kilpailukykysopimus tehtiin työllisyysnäkökulmasta, niin kunnat valittavat sen tulevan kalliiksi. Myös sote- ja maakuntauudistuksesta puhuttaessa näkyy tukipalveluhenkilöstön vähättely. Ei lääkärin eikä sairaanhoitajan työ ole täydellistä ilman laitoshuoltajien työtä. Pitää saada koko palveluketjut kuntoon.

Päivi Niemi-Laine on ihmeissään käsityksestä, jonka mukaan tukipalveluja voitaisiin ostaa mistä tahansa. On melkoista työn aliarvostusta, jos kuvitellaan, että sairaalaa voi mennä siivoamaan, jos kotona on joskus lakaissut.

− On tärkeää, että koko henkilökunta siirtyy uuteen organisaatioon ja tekee tarvittavan uudistuksen. Tässä työntekijät ovat asiantuntijoita. Palvelut pitäisi tuottaa kansalaislähtöisesti. Sipilän hallituksen tavoitteena on kuitenkin kolmen miljardin säästöt. Mistähän ne syntyvät, Niemi-Laine pohtii.

Vaikuttaminen keskeistä työtä

Sote- ja maakuntauudistus työllistävät Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa seuraavat neljä vuotta. Liitto on mukana erilaisissa työryhmissä valtakunnan tasolla. Myös maakunnan tasolla liitolla on edustus, mutta työnantaja on ollut puheenjohtajan mukaan varsin nihkeä ajankäyttö- ja kulukorvausasioissa.

− Nyt tehdään liitossa strategiaa uudelle edustajistokaudelle. Sote- ja maakuntauudistus nousevat keskeisiksi liiton edunvalvonnan tehtäviksi. Tämä edellyttää myös laajenevaa yhteistyötä eri kumppanien kanssa.

− Meille on esimerkiksi tärkeää, että eläkelupauksesta pidetään kiinni. Miten yksityistäminen vaikuttaa Kevan kuntaeläkkeisiin, ei ole simppeli juttu. Mielestäni Kevan tulisi hoitaa eläkkeet jatkossakin, koska se osaa ja tuntee kuntapuolen, Niemi-Laine korostaa.

Kunta-alan työntekijäliitot ovat keskustelleet työnantajapuolen kanssa. Siellä näyttää, että kuntatyönantajien tontti kasvaisi kunta- ja maakuntatyönantajiksi. Lisäksi JHL:llä on yksityisen puolen tessi.

Puheenjohtaja Niemi-Laine korostaa, että liitto tekee kaikkensa, ettei pienipalkkaiselle alalle tule halpasopimuksia. Varsinkin valinnanvapauden toinen vaihe on hänen mukaansa raju. Hollannin mallilla mentäessä kansalaisten henkilökohtainen budjetti ei kaikilla riitä ja siellä on yritetty leikata työntekijöiltäkin jopa 30 prosenttia. Tuleeko meille valinnanvapaus, jossa yksilön oikeudet kärsivät?

Neuvotteluasemaa vahvistettava

Samalla kun JHL hoitaa valtakunnan tasolla edunvalvontaa, niin puheenjohtajan mukaan myös alueita on vahvistettava.

− Meillä tarvitaan vahvempia yhdistyksiä, jotka pärjäävät neuvotteluissa työnantajien kanssa. Tavoittelemme maakunnankokoisia yhdistyksiä. Näin muutos vaikuttaa myös JHL:n rakenteisiin.

Uudistukset ovat melkoinen haaste liiton koko henkilökunnalle. Lähivuosina korostuu sisältölähtöinen vaikuttajaviestintä. Toimintaa suunnataan myös alueille, sillä siellä tehdään isoja päätöksiä ja siellä on pärjättävä.

Palkkamalli-innovaatioita Suomen mallille

Ruotsin malli ei menestynyt, vaikka viime neuvotteluissa perushoitajat saivatkin siellä palkankorotukset Metallin tuella. Meillä ovat alkaneet keskustelut Suomen mallista.

− Meille on tärkeää, ettei julkisen sektorin palkkakehitystä betonoida. Suomen mallissa ei saa hylätä tasa-arvotavoitteita eikä solidaarista palkkapolitiikkaa.

− Uskon, että meillä onnistutaan kehittämään sellainen Suomen malli, joka tukee matalapalkka-alojen ansiokehitystä eikä johda palkkoihin, joilla ei tule toimeen. Olemme tässä asiassa PAMin kanssa samoilla linjoilla, toteaa Päivi Niemi-Laine.

Välillä JHL:n puheenjohtajasta tuntuu, että yhteiskunnassa unohdetaan se, että julkinen sektori on tukemassa teollisuuden menestystä. Meillä on hyvä infra ja koulutus.

− Jos Suomen malli betonoi pienipalkkaisten palkkakehityksen, niin mallissa pitää olla portti, josta poistua. Emme halua jäädä sen vangiksi, jos se osoittautuu jäsenillemme epäedulliseksi.

− Nyt on etsinnässä uusi solidaarinen palkkamalli-innovaatio, Niemi-Laine muistuttaa.

Aino Pietarinen