"Viidakon lait" otettiin hyvin vastaan
Tammi-helmikuun vaihteessa toteutettu SAK:n ja liittojen jäsenkampanja ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa” -kampanja sai suomalaisilta hyvän vastaanoton. Enemmistö (59 %) kampanjan havainneista arvioi sen lisänneen nuorten halukkuutta liittyä ammattiliiton jäseneksi. Nuorista tätä mieltä oli vieläkin useampi (64 %). Jopa puolet (47 %) 15-30-vuotiaista kampanjan huomanneista vastaajista ilmoitti sen lisänneen myös omaa mielenkiintoaan jäsenyyttä kohtaan.
Vastaajat antoivat kampanjasta erittäin myönteisiä arvioita ja vain vähän kritiikkiä. Kampanjan luonnehdittiin mm. puhuttelevan nuoria (53 %) ja ottavan sopivan rohkeasti kantaa (50 %). Usein toistettuja olivat myös luonnehdinnat ’onnistunut’ (41 %), ’kiinnostava’ (40 %), ’luo puheenaiheita’ (35 %) ja ’tarpeellinen’ (34 %). Sen sijaan vain harva koki tämän varsin räväkän kampanjan liian suorasanaiseksi (2 %), liian viihteelliseksi (6 %), etäiseksi (9 %) tai epäuskottavaksi (12 %). Nuoret ja ammattiliittojen jäsenet antoivat kampanjasta erityisen myönteistä palautetta. Kritiikkiä kampanja sen sijaan sai lähinnä yrittäjiltä, johtajilta sekä kokoomuksen äänestäjiltä. Näistäkin ryhmistä kampanja sai kuitenkin sekä kiittävää että kriittistä palautetta.
Suhtautumista SAK:n ja liittojen ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa” -kampanjaan selvitettiin TNS-Gallupin haastattelututkimuksessa helmikuun puolivälissä. Tutkimukseen haasteltiin 1345 yli 15-vuotiasta suomalaista.
Lyhyestä kampanja-ajasta huolimatta kampanja sai varsin hyvät huomioarvot. Noin kahden viikon aikana kampanjan havaitsi kaksi viidestä suomalaisesta (39 %) ja lähes puolet kampanjan pääasiallisesta kohderyhmästä eli 15-30-vuotiaista (46 %). Erityisesti ”Viidakon lait” huomattiin pääkaupunkiseudulla, jossa jopa 60 prosenttia havaitsi kampanjan.
Kampanjaan sisältyi tv-mainos sekä ulko- ja radiomainontaa. Erityisen suosittuja olivat julkisilla paikoilla jaossa olleet kampanjapostikortit, joita painettiin yhteensä 100 000.
SAK:n edellinen jäsenkampanja ”Tervetuloa todellisuuteen” toteutettiin vuosina 2001 ja 2002. Myös sillä kertaa kampanja sai sekä hyvät huomioarvot että myönteisen palautteen vastaavassa kampanjan jälkeen toteutetussa haastattelututkimuksessa. Tällä kertaa sekä huomioarvo että kohderyhmän ja suuren yleisön arviot kampanjasta olivat vieläkin paremmat.
Kampanja sai varsin paljon myös suoraa myönteistä palautetta. Kriittistä palautetta antoivat suoraan lähinnä eräät yrittäjät, jotka ottivat erityisesti tv-mainoksessa kuvatun ”viidakkotyöelämän” henkilökohtaisesti. Mainoksessa ei kuitenkaan viitattu mihinkään olemassa oleviin yrityksiin, vaan kuvattiin pilke silmäkulmassa, millaista voisi elämä olla työpaikalla, jos viidakon lait vielä olisivat voimassa. Kampanjan viestinä oli, että ammattiliittojen kautta ihmiset ovat hankkineet oikeuksia työelämässä – ja ammattiliiton avulla näistä oikeuksista on tarvittaessa myös helpompi pitää kiinni.
Jäsenyydestä keskusteltu tuhansilla työpaikoilla
Kampanjan yhteydessä avatulla uudella www.liityammattiliittoon.fi -sivustolla on kuukauden aikana käynyt lähes 10 000 suomalaista. Omia tositarinoita työelämästä on sivuille kertynyt reilut kolmesataa. Sivuilla kerrotaan mukavia ja vähemmän mukavia sattumuksia työelämästä, mutta myös karuja kokemuksia työelämän arjesta, jossa viidakon laitkin aina toisinaan näyttävät olevan voimassa.
Helmikuun aikana tuhansilla työpaikoilla ympäri Suomea on keskusteltu ammattiliiton jäsenyydestä ja työelämän pelisäännöistä. Kampanjaa jatketaan talven ja kevään aikana erilaisilla tori- ja kauppakeskustapahtumilla sekä nuorten kesäduunarikiertueella ammattioppilaitoksissa huhtikuussa. Kokonaisarvio kampanjan toteutumisesta tehdään loppukeväästä.
Kampanjan tavoitteena on ollut herätellä nuoria aikuisia huolehtimaan oikeuksistaan työelämässä ja käyttämään hyväkseen ammattiliittojen tarjoamaa tukea. Tavallisin peruste sille, ettei nuori aikuinen vielä kuulu ammattiliittoon on se, ettei vain ole vielä tullut liityttyä.
Tutkimusten mukaan nuoret suhtautuvat kylläkin myönteisesti ammattiliittoihin, mutta eivät tiedä niistä tarpeeksi. Suomen Gallupilla vuonna 2003 teetetyssä tutkimuksessa neljännes ei-jäsenistä (24 %) perusteli ammattiliittoon kuulumattomuuttaan sillä, ettei vain ole tullut liityttyä ja runsas viidennes (22 %) sanoi tietävänsä ammattiliitoista liian vähän.
Järjestäytymisaste on Suomessa vakiintunut erittäin korkealle tasolle: kolme neljästä suomalaisesta palkansaajasta kuuluu ammattiliittoon. SAK:n jäsenmäärä onkin ollut erittäin vakaa monen vuosikymmenen ajan: vuonna 1970 SAK:n jäsenmäärä oli vajaat 800 000, vuonna 1980 n. 1 030 000, vuonna 1990 n. 1 070 000 ja vuonna 2004 n. 1 050 000. Työelämän kehitys &#;8211 työpaikkojen sirpaloituminen, pätkätöiden lisääntyminen, uusien ammattien syntyminen ja opiskeluaikojen pidentyminen – merkitsee kuitenkin, että ay-liikkeen on kehityttävä työelämän muuttuessa ja pystyttävä tavoittamaan nykyiset ja tulevat jäsenet myös muuttuneissa olosuhteissa.
Lisätietoja
- jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen, puh. 0400 600 099
- viestintäpäällikkö Sari Aalto-Matturi, puh. 0400 508 234