Kansallinen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen suunnitelma valmistui
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistunut kansallinen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toimintasuunnitelma, joka on koottu yhteistyössä viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Kyseessä on uusi vaihe EU:n syrjäytymisen vastaisessa toiminnassa.
EU:n viime joulukuisen Nizzan huippukokouksen päätösten mukaisesti kukin jäsenmaa laatii kansallisen, Göteborgin huippukokoukselle esitettävän suunnitelman. Suunnitelma on osa vuoden alussa toimintansa aloittaneen EU:n sosiaalipoliittisen komitean työtä.
Kahdeksi vuodeksi laaditussa suunnitelmassa on todettu mittarit, joilla köyhyyttä ja syrjäytymistä voidaan konkreettisesti mitata. Jos tilanne ei kehity oikeaan suuntaan, asiaan voidaan reagoida. Kahden vuoden kuluttua katsotaan tapahtunut kehitys ja päivitetään suunnitelma.
– Suunnitelma on hyvä apuväline kansallisessa toiminnassamme köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, vaikka se näyttääkin jo tehtyjen päätösten kokoelmalta eikä sisällä mitään varsinaisia uusia esityksiä, toteaa SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janérus.
– Kun eri hallinnonalojen käynnissä olevat ja käynnistymässä olevan toimenpiteet on koottu yhteen, on niiden seuranta helpompaa. Samoin ohjelmassa käy ilmi miten työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt omassa toiminnassaan ovat sitoutuneet köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
– Ay-liikkeen kannalta on tärkeää, että tässä hallituksen hyväksymässä asiakirjassa todetaan toisaalta ansiosidonnaisen sosiaaliturvan, toisaalta julkisten sosiaali-, terveys-, koulutus- ja työvoimapoliittisten palvelujen merkitys suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, Janérus toteaa.
Ohjelmasta nousevat esiin suomalaisen yhteiskunnan monet vahvuudet. Suomalainen koululaitos onnistuu tarjoamaan verraten hyvät lähtökohdat suurelle enemmistölle nuorista. Vaikka yksinhuoltajien asemassa ei Suomessakaan ole juuri hurraamista, köyhien yksinhuoltajien osuus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna pieni. Myöskään eläkeläisten köyhyys ei Suomessa ole samanlainen ongelma kuin monissa muissa EU-maissa. Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovituksella on huolehdittu siitä, ettei meillä ole enää suurta köyhien eläkeikäisten naisten joukkoa kuten eteläisemmissä maissa.
Keskeiseksi ongelmiksi raportissa puolestaan nousee mm. suomalaisen työttömyyden rakenne. Työttömyys pitkäaikaistuu ja uhkaa periytyä sukupolvelta toiselle. Työttömyyden pitkittyessä myös monenlaiset riskit ja ongelmat kasautuvat.
– Köyhyyspaketissaan SAK on katsonut, että ainoat todelliset köyhyyslääkkeet ovat työ ja työttömyysturva. Myös nyt valmistunut ohjelma tukee SAK:n linjauksia. Köyhyyden poistamiseksi on työttömien pääsyä työhön ja toisaalta paluuta ansioturvan piiriin helpotettava. Lyhytaikaisista töistä ansioturvan piiriin pääsemisen helpottaminen auttaisi ihmistä selviytymään ilman toimeentulotukea ja olisi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin oikea ratkaisu, Mirja Janérus toteaa.
Janerus korostaa, että monet ohjelmassa esiin nousevat ongelmat ovat sellaisia, että ratkaisuja on löydettävissä, jos niitä halutaan löytää.
– Nuorten työelämään tulijoiden tukemiseen löytyy voimavaroja, mikäli aitoa poliittista tahtoa on. Peruskoulun keskeyttäneitä on vuositasolla noin 200, yksilöllinen apu näille nuorille on löydettävissä. Samoin tukipalvelujen ja työllisyyspolkujen rakentaminen on saatava toimimaan sille rajatulle joukolle, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta.