Työntekijä on palkkansa ansainnut

Työurat pitenevät vain, jos työtä on tarjolla ja sitä jaksetaan tehdä eläkeikään asti. Nyt työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana. Se kertoo osaltaan siitä, että tämän päivän vaativa ja usein pakkotahtinen työelämä vie mehut ihmisestä liian varhain. Työnantajien on alettava kantaa vastuuta työelämän kehittämisestä, inhimillisestä työelämästä. Avainasia on työhyvinvointi – varsinkin työpaikkakiusaamiseen on puututtava välittömästi. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon on oltava jokaisen työntekijän saatavilla.

On ristiriitaista, että työnantajapuoli pitää juhlapuheita työurien pidentämisen puolesta, mutta samaan aikaan ikääntyvät työntekijät irtisanotaan ensimmäisenä. Heidät tulisi nähdä voimavarana eikä kulueränä.

SAK tuomitsee palkka-alepuheet

Palkka-alet eivät pidennä työuria. Kunnon työelämässä työstä saadaan palkkaa, jolla tulee toimeen. SAK tuomitsee jyrkästi julkisuudessa esitetyt vaatimukset nuorten palkan alentamisesta ja työehtojen heikentämisestä. Työehtojen tulee määräytyä työn ja sen vaatimusten eikä työntekijän iän mukaan. Kokemukset 1990-luvun lamavuosilta osoittavat, ettei nuorten palkkojen alentaminen lisää työllisyyttä.

Kymmeniätuhansia nuoria on tällä hetkellä vailla työtä, mikä on kestämätön tilanne sekä nuoren itsensä että koko yhteiskunnan kannalta. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä. Nyt syrjäytymisestä uhkaa tulla kansantauti, mutta siihen on jo kehitetty lääke: nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle nuorelle taataan opiskelu- tai työpaikka. Takuun toteuttamiseen on varattava riittävästi resursseja, jotta työ ja harjoittelu edistää ammatin oppimista ja siitä maksetaan sopimusten mukainen palkka.

SAK on vahvasti sitoutunut edistämään kolmikantaisesti laadittua työelämän kehittämisstrategiaa, jonka tavoitteena on tehdä Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Käytännön työelämässä strategian tavoitetasosta ollaan vielä kaukana, joten sen toimeenpanoon on myös jokaisen yrityksen sitouduttava tosissaan.

Kolmen päivän koulutusoikeus toteutettava

Raamisopimuksessa sovittu kolmen päivän koulutusoikeus on erinomainen keino lisätä SAK:laisten työntekijöiden osaamista. Tällä hetkellä SAK:laiset pääsevät selvästi muita palkansaajia harvemmin työnantajan kustantamaan koulutukseen. Siksi SAK edellyttää, että jokaisen työntekijän oikeus kolmen päivän koulutukseen vuodessa toteutuu. Panostus työntekijöiden koulutukseen on panostus tulevaisuuteen.

Suomessa työskennellään suomalaisilla työehdoilla, mikä tuntuu työnantajilta usein unohtuvan. Harmaa talous rehottaa, eikä siihen päästä käsiksi puutteellisen lainsäädännön, riittämättömien viranomaisresurssien ja toimivaltuuksien takia. SAK vaatii tilaajavastuun tehostamista ja rangaistusten koventamista. Näyttää siltä, että ulkomaisesta halpatyövoimasta on tullut yrityksille valttikortti, jolla voitetaan tarjouskilpailuja. Lähes kaikilla aloilla olisi kotimaassakin tarjolla osaavia työntekijöitä – työnantajan vaakakupissa vain tuntuu painavan enemmän halpa hinta. Tässä tilanteessa SAK ei hyväksy yhä uusien suurien ammattiryhmien saatavuusharkinnasta luopumista. SAK edellyttää, että viranomaiset toimivat tässä asiassa hallitusohjelman mukaisesti.

Samalla kun työntekijöiden toimeentulosta ollaan valmiita tinkimään, yritysjohtajien palkitseminen on karannut käsistä. Johdon ahneuteen tarvitaan rajoja ja kohtuuttomaan palkitsemiseen tervettä järkeä.

SAK vastustaa hallituksen kaavailuja puuttua kilometrikorvausten verovapauteen. Jos työtehtävät edellyttävät oman auton käyttöä, ei ole oikein siirtää kuluja työntekijän itsensä maksettavaksi.

Suomalaisten päättäjien on tehtävä kaikkensa, jotta teollisuuden toimintaedellytykset ja työpaikat Suomessa turvataan. Näin on erityisesti aloilla, joilla vaara tuotannon siirtämisestä ulkomaille on todellinen. Kuluttamisessa kotimaisuus on nostettava kunniaan, ja siihen voi jokainen omilla valinnoillaan vaikuttaa. Kotimaisten tuotteiden ja palvelujen kysynnällä on suora vaikutus työpaikkojen määrään, työllisyyteen ja hyvinvointivaltion olemassaoloon.

SAK kampanjoi laadukkaiden palvelujen puolesta

Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky rakentuvat hyvin toimivalle julkiselle sektorille. Julkisten sektorin toimintoja kilpailutetaan yhä enemmän, vaikka pitkällä aikavälillä ulkoistamisen hyödyt jäävät usein kyseenalaisiksi. Yksityistämisen jälkeen työehdot lähes poikkeuksetta heikkenevät, kun työehtosopimus on umpeutunut. Siitäkin huolimatta palvelun hinnalla on taipumus nousta, kun kilpailutuksesta on kulunut riittävä tovi. Tärkeiden yhteisten asioiden päätösvaltaa ei saa luovuttaa yksityisille yrityksille, joiden ainoana tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen. SAK kampanjoi tulevissa kuntavaaleissa laadukkaiden palvelujen puolesta, holtitonta ulkoistamista vastaan.